Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Belgia

Uusin päivitys: 02-01-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Belgia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteet ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” sisältävät Belgian lain mukaan? 1.
2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? 2.
3. Minkälaisissa tapauksissa Belgian lakia voi soveltaa? 3.
4. Jos Belgian lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Belgian tuomioistuimet soveltavat? 4.
5. Voiko hakija saada apua Belgiassa olevalta järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta)? 5.
6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta? 6.
7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 7.
8. Pitääkö hakijan toimia välittäjän (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 9.
10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 10.
11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan? 11.
12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamiseksi? 12.
13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen), joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? 14.
15. Voiko hakija saada apua Belgiassa olevalta järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta)? 15.
16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä? 16.
17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 17.
18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin Belgiassa olevan järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) puoleen? 18.
19. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä? 19.
20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 20.

 

1. Mitä käsitteet ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” sisältävät Belgian lain mukaan?

Elatusvelvollisuus voidaan määritellä lain mukaiseksi velvollisuudeksi huolehtia sellaisen elatuksen tarpeessa olevan henkilön elatuksesta, joka on elatusvelvolliseen nähden tietyssä sukulaisuussuhteessa. Elatus kattaa kaiken elämiseen tarvittavan eli ravinnon, vaatetuksen, asumisen, terveydenhoidon jne.

Kenen on maksettava elatusapua toiselle henkilölle?

Elatusvelvollisuus perustuu sukulaisuus- tai aviosuhteeseen taikka tätä korvaavaan velvoitteeseen, jos edellä mainittu suhde on katkennut. Elatusvelvollisuus on olemassa tiettyjen sukulaisten (joko verisukulaisuuden tai avioliiton kautta syntyvän sukulaisuuden perusteella), aviopuolisoiden ja avopuolisoiden välillä. Sen pohjana on ”solidaarisuusperiaate”, jonka vahvuus voi vaihdella tapauksen mukaan.

- vanhempien elatusapu lapsilleen

Tässä yhteydessä voidaan erottaa kaksi elatusapuvaateiden ryhmää:

  • Laajempi elatusapu, josta lapsen vanhemmat vastaavat elatuskykynsä mukaan lapsen asumisen, hoidon, valvonnan, kasvatuksen ja koulutuksen osalta. Jollei lapsen koulunkäynti ole päättynyt, elatusvelvollisuus jatkuu myös lapsen tultua täysi-ikäiseksi. Tältä osin elatusvelvollisuus on osa vanhempien vastuuta, mutta se ei pääty lapsen täysi-ikäisyyteen tai huoltovelvollisuuden päättymiseen. Elatusvelvollisuus on olemassa riippumatta vanhempien varoista tai lapsen elatustarpeesta. Velvollisuus on laajempi siinä suhteessa, että se kattaa lapsen toimeentulon lisäksi muun muassa hänen kasvatuksensa ja koulutuksensa (siviililain 203 §);
  • isyyteen perustuva elatusapu, joka määräytyy lapsen elatustarpeen ja vanhempien varojen mukaan (siviililain 205, 207 ja 208 §).
- lasten elatusapu vanhemmilleen

Vanhempien elatusvelvollisuus lapsiaan kohtaan (siviililain 205 §) toimii myös vastavuoroisesti. Näin ollen lasten on vastattava vanhempiensa elatuksesta, jos he ovat elatuksen tarpeessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

- aviopuolisot toisilleen

Aviopuolisoiden välinen elatusapu perustuu avustamista ja perheen kustannuksiin osallistumista koskeviin velvollisuuksiin siviililaissa säädetyin tavoin (siviililain 213 ja 221 §). Nämä velvollisuudet, jotka ovat sidoksissa aviopuolisoiden yhteiselämistä koskevaan velvollisuuteen, ovat vastavuoroisia. Jollei kyseisiä velvollisuuksia täytetä, niiden perusteella voidaan vaatia korvaavaa suoritusta elatusapukanteella tai maksusuorituskanteella – ks. kysymys 12 – (siviililain 213, 221 ja 223 §).

- eronneen puolison elatusapu toiselle puolisolle

Tässä yhteydessä on erotettava tietyillä perusteilla tapahtuva avioero ja yhteiseen päätökseen perustuva avioero:

§ Tietyillä perusteilla tapahtuva avioero

Tietyillä perusteilla (aviorikoksen, väkivaltaisuuden, fyysisen tai henkisen painostuksen ja yli kahden vuoden erillään asumisen johdosta) tapahtuvaa avioeroa koskevassa menettelyssä kumpikin puoliso voi pyytää tuomioistuinta ryhtymään väliaikaisiin toimenpiteisiin elatusapupäätöksen antamiseksi syyllisyydestä riippumatta (prosessilain 1280 §).

Aviorikoksen, väkivaltaisuuden taikka fyysisen tai henkisen painostuksen perusteella myönnetyn avioeron jälkeen syytön puoliso voi pyytää tuomioistuinta antamaan elatusapupäätöksen, joka turvaa hänelle avioliiton aikaan verrattavan elatuksen (siviililain 301 §).

Jos avioero on myönnetty yli kahden vuoden erillään asumisen perusteella, avioeroa hakevan puolison oletetaan aiheuttaneen erilleen muuttamisen. Tällöin ainoastaan vastaajana oleva puoliso voi hakea elatusapua. Avioeroa hakeva puoliso voi kuitenkin osoittaa häntä koskevan olettaman vääräksi (siviililain 306 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

§ Yhteiseen päätökseen perustuva avioero

Yhteisen päätöksen avioerosta tehneiden puolisoiden tehtävänä on sopia ennen avioeroa siitä mahdollisen elatusavun määrästä, jonka puoliso maksaa toiselle menettelyn aikana ja sen jälkeen (prosessilain 1288 §).

- muut

Missä tapauksissa?

Elatusvelvollisuus on olemassa suoraan sekä etenevässä että takenevassa sukulaisuussuhteessa olevien henkilöiden välillä (vanhemmat/lapset, lapset/vanhemmat, lastenlapset/isovanhemmat ja päinvastoin – siviililain 205 ja 207 §).

Avioliiton kautta sukulaisuussuhteessa olevien henkilöiden osalta voidaan erottaa kaksi tapausta:

  • Elonjääneellä puolisolla on tietyin rajoituksin elatusvelvollisuus edesmenneen puolisonsa lasten osalta, vaikka hän ei olisi heidän isänsä tai äitinsä (siviililain 203 §:n 2 momentti).
  • Aviopuolison lapsilla on elatusvelvollisuus appivanhempiensa osalta ja päinvastoin. Tämä velvollisuus päättyy, jos appivanhempi solmii uuden avioliiton, tai jos puoliso (jonka kautta avioliittoon perustuva sukulaisuussuhde muodostuu) ja avioliitosta olevat lapset kuolevat (siviililain 206 §).

Tietyissä tapauksissa edesmenneen aviomiehen perillisillä on elatusvelvollisuus tämän eloonjääneen kumppanin tai jälkeläisten osalta (siviililain 205 a §).

Lapsi, jonka isyyttä ei ole vahvistettu, voi hakea elatusapua hoidosta, kasvatuksesta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen mieheltä, jolla on ollut suhde hänen äitinsä kanssa laissa mainittuna hedelmöitymisajankohtana (siviililain 336 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos avopuolisoiden yhteiselämä on häiriintynyt vakavasti, avopuoliso voi esittää rauhantuomioistuimelle elatusapuhakemuksen, josta kyseinen tuomioistuin voi antaa ratkaisun väliaikaisia toimenpiteitä koskevan päätöksensä yhteydessä. Tämä koskee väliaikaisten toimenpiteiden osana käsiteltävää hakemusta myös siinä tapauksessa, että avoliitto päättyy (siviililain 1479 §).

2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Elatusapu päättyy normaalisti silloin, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi tai huoltovelvollisuus päättyy. Elatusvelvollisuus voi kuitenkin jatkua, jos lapsen koulunkäynti on vielä kesken (siviililain 203 ja 336 §).

3. Minkälaisissa tapauksissa Belgian lakia voi soveltaa?

Belgia on liittynyt lasten elatusapuun sovellettavasta laista 24. lokakuuta 1956 tehtyyn Haagin yleissopimukseen. Ainoastaan sopimuspuolina olevien valtioiden välillä sovellettavan yleissopimuksen mukaan lapseen kohdistuva elatusvelvollisuus määräytyy periaatteessa sen valtion lainsäädännön nojalla, jossa elatusavun hakija normaalisti asuu (1 artikla).

Belgia voi kuitenkin päättää soveltaa lainsäädäntöään, jos lapsen asuminen ulkomailla on ainoa ulkomaalaisen asemaa koskeva seikka suhteen osalta (2 artikla). Belgian lainsäädäntö kattaa näin ollen kaikki ulkomailla asuvan belgialaisen lapsen Belgiassa suorittamat toimenpiteet, jotka kohdistuvat Belgiassa asuvaan belgialaiseen isään.

Belgian lakia sovelletaan myös silloin, jos lapsen asuinvaltiossa sovellettavassa lainsäädännössä evätään hänen oikeutensa elatukseen (3 artikla).

Sivun alkuunSivun alkuun

Edellä mainitun yleissopimuksen mukaisten tapausten lisäksi sovelletaan myös Belgian kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiä (siviililain 3 §:n 1 tai 3 momentti). Belgiassa asuvaan elatusavun hakijaan sovelletaan joko Belgian lakia tai elatusavun määräämiseen sovelletaan osapuolten kansallista lakia (ottaen huomioon kansainvälisen oikeusjärjestyksen perusteet (ordre public) ja päätöksen edellyttämä kiireellisyys).

4. Jos Belgian lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Belgian tuomioistuimet soveltavat?

Jos elatusavun hakija ja elatusvelvollinen asuvat molemmat Belgian alueella:

Tietyissä tapauksissa voidaan viitata toisen valtion lakiin Belgian kansainvälisen yksityisoikeuden säännösten mukaisesti. Muissa tapauksissa sovelletaan Belgian lakia.

5. Voiko hakija saada apua Belgiassa olevalta järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta)?

Elatusvelvollinen voi täyttää elatusavun hakijan tarpeet vapaaehtoisesti. Jos asia on riitainen tai elatusavun suorittaminen lakkaa, on ryhdyttävä oikeustoimiin.

6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta?

Oikeustoimeen voi ryhtyä ainoastaan elatusapuun oikeutettu henkilö, jonka on toimitettava hakemus alioikeuteen henkilökohtaisesti tai asianajajansa välityksellä (erityisesti prosessilain 1253 c, 1254 ja 1320 §).

Jos kyseinen henkilö on oikeustoimikelvoton, hänen laillinen edustajansa (esimerkiksi vanhemmat tai edunvalvoja) voi toimia hänen puolestaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Rauhantuomioistuimella on yleinen toimivalta elatusapua koskevissa riita-asioissa (prosessilain 591 §:n 7 momentti), mutta tästä toimivallasta on poikkeuksia.

Lapsen esittämät vaateet sellaista henkilöä kohtaan, jolla on ollut suhde lapsen äidin kanssa laissa mainittuna hedelmöitymisajankohtana (siviililain 336 §) käsitellään alioikeudessa (siviililain 338 §).

Erityisiin syihin perustuvan avioeromenettelyn tai avoliiton päättämistä koskevan menettelyn aikana suoritettavien sellaisten väliaikaisten toimenpiteiden osalta, jotka kohdistuvat asianosaiseen, elatukseen tai aviopuolisoiden ja lasten omaisuuteen, toimivalta kuuluu alioikeuden puheenjohtajalle, joka laatii päätöksen nopeutetussa menettelyssä (prosessilain 1280 §). Avioeromenettelyn valmistelevassa käsittelyssä tuomari voi vahvistaa aviopuolisoiden välillä tehdyn täydellisen tai osittaisen sopimuksen väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat puolisoiden ja/tai lasten elatusta (prosessilain 1258 §:n 2 momentti). Jollei myöhemmin ole tapahtunut muutoksia, lasten osalta suoritettuja väliaikaisia toimenpiteitä sovelletaan myös avioeron myöntämisen jälkeen (siviililain 302 §).

Avioeron jälkeen tapahtuvan elatusavun vahvistaa (siviililain 301, 306, 307 ja 307 a) avioeron vaiheesta riippuen rauhantuomioistuin tai tuomioistuin, johon avioerohakemus on toimitettu. Toimivalta on ainoastaan rauhantuomioistuimella sen jälkeen, kun lopullinen avioeropäätös on annettu.

Sivun alkuunSivun alkuun

Siinä tapauksessa, että avioeroa tai avoliiton päättämistä haetaan yhteisesti, osapuolet sopivat ennakolta lapsille ja toiselle puolisolle mahdollisesti maksettavasta elatusavusta. Rauhantuomioistuimella on toimivalta päättää lapsille maksettavan elatusavun muuttamisesta. On kuitenkin hyväksytty, että nuorisotuomioistuin, joka voi antaa vanhempien vastuuta koskevan päätöksen tai muuttaa sitä (siviililain 387 a), voi myös määrätä lasten elatuksesta.

8. Pitääkö hakijan toimia välittäjän (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa?

Ks. kysymys 6. Menettelystä riippuen vaatimus esitetään haastemiehen toimittamalla haasteella tai hakemuksella. Välittäjänä ei tarvitse käyttää asianajajaa.

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Oikeuskäsittely on maksullinen. Kokonaiskustannuksia on mahdoton arvioida, koska ne riippuvat menettelystä, tuomioistuinmaksuista ja mahdollisen asianajajan palkkiosta. Kustannusten kattamiseksi myönnettävän oikeusavun osalta sovelletaan yleistä lainsäädäntöä (ks. Oikeusapu - Belgia).

10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

- Avun muoto

Apu annetaan elatusapuna. Joissakin tapauksissa elatusapu voidaan pääomittaa (siviililain 301 §:n 5 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

- Avun määrä ja elinkustannusten huomioon ottaminen

Elatusavun laskemiseksi ei ole olemassa taulukkoa. Elatusapu myönnetään hakijan tarpeen ja elatusvelvollisen varallisuuden perusteella (siviililain 208 ja 209 §).

Vanhempien elatusvelvollisuus (siviililain 203 §) määritellään heidän elatuskykynsä mukaan: elatuksella on katettava lapsen asuminen, hoito, valvonta, kasvatus ja koulutus (koulunkäynnin päättymiseen asti). Elatusapu suoritetaan kuukausittaisina maksuina huoltajana olevalle vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu. Molemmat vanhemmat voivat esittää toista kohtaan vaatimuksen asumis- tai hoitokustannusten ym. suorittamisesta (siviililain 203 a §).

Elatusvelvollisuuden määrä vahvistetaan sen henkilön osalta, joka on ollut sukupuolisuhteessa lapsen äidin kanssa laissa mainittuna hedelmöitymisajankohtana, lapsen elatustarpeen sekä elatusvelvollisen varojen, ansaintamahdollisuuksien ja sosiaalisen tilanteen perusteella (siviililain 336 §).

Erityisillä perusteilla myönnetyn avioeron jälkeen suoritettavalla elatusavulla on turvattava elatuksen saajalle avioliiton aikaan verrattava elatus ottaen huomioon hänen tulonsa ja ansaintamahdollisuutensa (siviililain 301 §:n 1 momentti). Elatusavun määrä on yhdistetty automaattisesti kuluttajahintaindeksiin (301 §:n 2 momentti). Elatusavun määrä voi olla enintään yksi kolmasosa elatusapua maksavan aviopuolison tuloista. Yli kahden vuoden erillään asumisen perusteella myönnetyn avioeron jälkeen maksettavan elatusavun osalta siviililain 307 a §:ssä säädetään, että elatusavun määrä voi olla enemmän kuin yksi kolmasosa elatusapua maksavan aviopuolison tuloista (ks. sitä vastoin välitystuomioistuimen antamat ratkaisut 48/2000 ja 163/2001). Avioeron perustuessa yhteiseen päätökseen aviopuolisot päättävät toiselle maksettavasta elatusavusta ja sen sovittamisesta elinkustannuksiin (prosessilain 1288 §:n 4 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuten edellä kohdassa 1 on esitetty, aviopuolisoiden välinen elatusapu perustuu avustamista ja perheen kustannuksiin osallistumista koskeviin velvollisuuksiin siviililaissa säädetyin tavoin (siviililain 213 ja 221 §).

11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Elatusapua suoritetaan elatusapuun oikeutetulle tai hänen edustajalleen kuukausittaisena maksuna. Joissain tapauksissa elatusapu voidaan myös pääomittaa.

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamiseksi?

Jos elatusapuun oikeutetulla henkilöllä on täytäntöönpanomääräys, hän voi ryhtyä toimiin elatusvelvollisuuden täytäntöönpanemiseksi. Elatusavun maksamispäätöksen mukaisen suorituksen laiminlyöneen elatusvelvollisen omaisuutta voidaan ulosmitata tietyin edellytyksin (prosessilain 1494 §). Maksukielto voidaan kohdistaa kolmanteen osapuoleen, kuten elatusvelvollisen työnantajaan (prosessilain 1539 §). Ennen täytäntöönpanomääräyksen saamista elatusapuun oikeutettu henkilö voi myös tietyin edellytyksin hakea omaisuuden takavarikoimista, jolla turvataan hänen oikeutensa tuleviin elatusapumaksuihin (prosessilain 1413 §).

Lisäksi on otettu käyttöön yksinkertaistettu täytäntöönpanomenettely. Tällä tarkoitetaan saatavan siirtoa antamalla elatusapuun oikeutetulle henkilölle oikeus saada suoritus tietyin rajoituksin joko suoraan elatusvelvollisen ansiotuloista tai kolmannelta osapuolelta olevasta saatavasta. Tämä saatavien siirto soveltuu lain nojalla suoritettaviin aviopuolisoiden tai entisten aviopuolisoiden elatusapumaksuihin (siviililain 220 §:n 3 momentti ja 221, 223 ja 301 a § sekä prosessilain 1280 ja 1306 §) ja lasten hoidon, kasvatuksen ja koulutuksen kattaviin elatusapumaksuihin – mukaan luettuna vanhempien väliset vaatimukset siviililain 203 a §:n mukaan – sekä takenevassa tai etenevässä sukulaisuussuhteessa olevien henkilöiden lakiin perustuviin elatusapuvaatimuksiin (siviililain 203 b §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Lisäksi rikoslaissa säädetään elatusvelvollisuuden laiminlyönnistä (369 a §): menettelyyn voidaan ryhtyä sellaista henkilöä vastaan, joka on velvoitettu lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä maksamaan elatusapua ja joka on jättänyt tahallaan noudattamatta päätöstä yli kahden kuukauden ajan.

13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen), joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä?

Elatusapuun oikeutettu henkilö, joka ei saa elatusapua huolimatta kohdassa 12 esitetyn menettelyn läpikäymisestä, voi ottaa yhteyttä elatusapuvaateita käsittelevään Service des créances alimentaires -osastoon (joka toimii Service Public Fédéral Finances -viraston yhteydessä) sitten, kun kyseisen osaston toiminta on käynnistetty. Osaston tehtäviin kuuluu ennakkosuoritusten maksaminen yhden tai useamman vahvistetun elatusapumaksun osalta sekä myönnettyjen ennakkomaksujen, erääntyneiden elatusapumaksujen ja korkojen vastaanottaminen ja perintä elatusvelvolliselta.

Tällä välin elatusapuun oikeutetun henkilön olisi otettava yhteyttä Centre Public d’Aide Sociale (CPAS) -virastoon, joka voi suorittaa ennakkomaksuja yhden tai useamman vahvistetun ja peräkkäisen elatusapumaksun osalta (kyseisen viraston perustamisesta 8. heinäkuuta 1976 annetun lain 68 a §). Tämä koskee kuitenkin ainoastaan lapselle maksettavaa elatusapua, ja elatusapuun oikeutetun lapsen on asuttava Belgiassa.

14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

CPAS voi maksaa elatusavun tai osan siitä elatusvelvollisen puolesta toimeentulon turvaamiseksi. Maksetun elatusavun määrä peritään takaisin elatusvelvolliselta, jollei hän ole varaton.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Voiko hakija saada apua Belgiassa olevalta järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta)?

Jos hakija asuu Belgiassa ja elatusvelvollinen toisessa maassa, tuomioistuimen antaman elatusapupäätöksen saanut hakija voi saada apua seuraavalta Belgian viranomaiselta:

Service Public Fédéral Justice - Direction générale de la Législation et des Libertés et Droits fondamentaux:

Tämän viranomaisen toimivalta perustuu elatusavun perimisestä ulkomailla 20. kesäkuuta 1956 tehtyyn New Yorkin yleissopimukseen English - français, joka on hyväksytty 6. toukokuuta 1966 annetulla lailla; kyseinen viranomainen toimii Belgian osalta yleissopimuksen täytäntöönpanoviranomaisena.

16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä?

S.P.F. Justice

Convention de New York

Boulevard de Waterloo, 115

1000 Brussels

Belgium.

Puh.: +32 (0)2/542 65 11

Faksi: +32 (0)2/542 70 06

17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle?

Jos hakija asuu toisessa maassa ja elatusvelvollinen Belgiassa, New Yorkin yleissopimuksessa määrätään, että (tässä tapauksessa belgialaisen) välittävän elimen tulee hakijan puolesta ryhtyä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin elatusavun perimisen varmistamiseksi. Sen on ensin paikallistettava elatusvelvollinen ja pyrittävä sovintoratkaisuun yhteistyössä oikeusviranomaisten kanssa. Jollei sopimukseen päästä tai jollei sitä noudateta, välittävän elimen on ryhdyttävä maksutonta oikeusapua mahdollisesti pyytäneen hakijan puolesta toimenpiteisiin elatusavun perimiseksi ja varmistettava, että elatusapua koskeva päätös pannaan täytäntöön.

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin Belgiassa olevan järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) puoleen?

Muussa maassa kuin Belgiassa asuvan hakijan on otettava yhteyttä keskusviranomaiseen, joka vastaa edellä mainitun yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Hakija ei voi ottaa yhteyttä suoraan Belgiassa olevaan järjestöön tai viranomaiseen.

19. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Ks. kysymys 18.

20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle?

Ks. kysymys 18.

« Elatusvaateet - Yleistä | Belgia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-01-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta