Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Itävalta

Uusin päivitys: 03-05-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Itävalta

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteet "elatusapu" ja "elatusvelvollisuus" sisältävät Itävallan lain mukaan? 1.
2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? 2.
3. Minkälaisissa tapauksissa Itävallan lakia voi soveltaa? 3.
4. Jos Itävallan lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Itävallan tuomioistuimet soveltavat? 4.
5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua? 5.
5.A. Miten haen elatusapua tältä organisaatiolta tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja mitä menettelyjä sovelletaan? 5.A.
6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta? 6.
7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 7.
8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 9.
10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 10.
11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan? 11.
12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen? 12.
13. Onko olemassa jokin järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) , joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? Entä, jos hakija on Itävallassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa? 14.
15. Voiko hakija saada apua itävaltalaiselta järjestöltä tai viranomaiselta? 15.
16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä? 16.
17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 17.
18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin itävaltalaisen järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) puoleen? 18.
19. Jos voi, minkä järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) ja miten siihen otetaan yhteyttä? 19.
20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 20.

 

1. Mitä käsitteet "elatusapu" ja "elatusvelvollisuus" sisältävät Itävallan lain mukaan?

Ketkä ovat velvollisia maksamaan elatusapua toiselle henkilölle ja minkälaisissa tapauksissa?

�– Vanhemmat lapsille?

Vanhempien on mahdollisuuksiensa mukaan osallistuttava lapsen elinoloihin nähden kohtuullisten tarpeiden tyydyttämiseen, kun otetaan huomioon lapsen lahjakkuus, kyvyt, taipumukset ja kehittymismahdollisuudet. Vanhempi, jonka luona lapsi asuu, osallistuu hoitamalla lasta. Toisen vanhemman on maksettava elatusapua.

– Lapset vanhemmille?

Lapsi on velvollinen antamaan vanhemmilleen näiden elinolojen mukaisen elatuksen, mikäli elatusapuun oikeutettu ei kykene elättämään itseään eikä ole karkeasti laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan lasta kohtaan.

– Eronneet puolisot toisilleen?

Puolison, joka on yksin tai pääosin syyllinen, on vastattava toisen puolison tämän elinoloihin nähden kohtuullisesta elannosta, jos puoliso ei saa riittävää toimeentuloa omaisuustuloista ja ansiotuloista, joita hänen voidaan olettaa niissä oloissa voivan saada. Jos molemmat puolisot ovat syyllisiä eroon, mutta kumpikaan ei ole pääosin syyllinen, sille puolisolle, joka ei pysty elättämään itseään, voidaan myöntää elatustukea, jos tämä on kohtuullista, kun otetaan huomioon toisen puolison tarpeet sekä omaisuus- ja ansiotulot. Tuen maksuaikaa voidaan rajoittaa. Yksimielisessä erossa puolisot voivat sopia vapaasti, maksaako toinen puoliso toiselle elatusapua vai luopuvatko molemmat puolisot elatusapuvaatimuksista

– Muut?

Puolisoiden on mahdollisuuksiensa mukaan yhdessä osallistuttava elinoloihinsa nähden kohtuullisten tarpeiden tyydyttämiseen. Siksi kotona olevalla puolisolla on avioliitonkin aikana oikeus saada elatus työssä käyvältä puolisolta. Jos puolisot elävät samassa taloudessa, elatus on periaatteessa suoritettava luontoissuorituksina. Avioliiton purkauduttua elatus on maksettava rahana.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän kykenee itse huolehtimaan elatuksestaan, mikä ei riipu tietyn iän saavuttamisesta (eikä varsinkaan täysi-ikäisyyden saavuttamisesta) , vaan siitä, että lapsi kykenee itse ansaitsemaan rahaa kohtuullisen ylläpitonsa kustantamiseen. Kun arvioidaan lapsen kykyä elättää itse itsensä, ratkaisevia ovat lapsen ja hänen vanhempiensa elinolot.

3. Minkälaisissa tapauksissa Itävallan lakia voi soveltaa?

Elatusapua koskevassa asiassa sovelletaan Itävallan lakia, jos:

  1. Elatusapuun oikeutetun henkilön, joka ei ole vielä täyttänyt 22:ta vuotta, asuinpaikka on Itävallassa;
  2. Henkilö, joka ei ole vielä täyttänyt 22:ta vuotta, hakee elatusapua itävaltalaisessa tuomioistuimessa ja on Itävallan kansalainen ja elatusvelvollinenkin on Itävallan kansalainen ja hänen asuinpaikkansa on Itävallassa;
  3. Elatusapua hakeva puoliso on Itävallan kansalainen ja toinen puolisokin on tai on ollut Itävallan kansalainen;
  4. Elatusapua hakeva puoliso on aina ollut toisen maan kansalainen kuin toinen puoliso, tai kumpikaan ei ole enää alkuperäisen yhteisen asuinpaikan kansalainen, ja molempien asuinpaikka on tai on ollut Itävallassa, ja toisen asuinpaikka on edelleen Itävallassa; tai
  5. Lainvalintasääntöjen mukaan (katso vastausta kysymykseen 4) ei voida soveltaa mitään muuta lakia, ja asia liittyy läheisimmin Itävaltaan.

4. Jos Itävallan lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Itävallan tuomioistuimet soveltavat?

  1. Aviopuolison tai eronneen puolison oikeus saada elatusapua toiselta puolisolta määräytyy puolisoiden yhteisen henkilöstatuutin (kotimaan lain) mukaan, tai sen puuttuessa viimeisen yhteisen henkilöstatuutin mukaan, jos jompikumpi heistä on säilyttänyt sen. Jos heillä ei ole yhteistä henkilöstatuuttia tai kumpikaan heistä ole säilyttänyt sitä, sovelletaan sen valtion lakia, jossa on molempien puolisoiden asuinpaikka. Jos heidän asuinpaikkansa on eri valtioissa, sovelletaan sen valtion lakia, jossa puolisoilla oli viimeinen yhteinen asuinpaikka, jos jompikumpi heistä on säilyttänyt sen. Jos puolisoiden asuinpaikka ei ole milloinkaan ollut samassa valtiossa tai kummankaan asuinpaikka ei ole enää tuossa valtiossa, elatusvaadetta arvioidaan sen valtion lain perusteella, johon asia läheisimmin liittyy
  2. Henkilöiden, jotka eivät ole vielä täyttäneet 22:ta vuotta, elatusvaadetta arvioidaan sen valtion lain mukaan, jossa heillä on asuinpaikka, mikäli tämä valtio on lasten elatusapuun sovellettavasta laista 24. lokakuuta 1956 Haagissa tehdyn yleissopimuksen sopimusvaltio.
  3. Vanhempien lapselle tai lapsen vanhemmille esittämiä elatusvaateita arvioidaan lapsen henkilöstatuutin perusteella, mikäli lapsi on yli 21-vuotias tai hänen asuinpaikkansa ei ole yllä mainitun yleissopimuksen sopimusvaltiossa.
  4. Kaikissa muissa tapauksissa sovelletaan sen valtion lakia, johon asia läheisimmin liittyy.

5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?

Elatusvelvollinen ja elatusapuun oikeutettu voivat periaatteessa sopia maksuvelvollisuudesta ilman oikeudenkäyntiä. Jos on kyse lapsen elatuksesta, sopimus voidaan tehdä myös nuorisotoimistossa (Jugendwohlfahrtsträger). Jos sopimukseen ei päästä, elatusapuun oikeutetun on käännyttävä toimivaltaisen alioikeuden puoleen.

Sivun alkuunSivun alkuun

5.A. Miten haen elatusapua tältä organisaatiolta tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja mitä menettelyjä sovelletaan?

Alaikäiset lapset voivat jättää alioikeudelle hakemuslainkäytön mukaisen hakemuksen elatusavun määräämisestä.

Täysi-ikäisten lasten ja muiden elatusapuun oikeutettujen on pantava alioikeudessa vireille elatusapua koskeva kanne, joka käsitellään tavallisessa siviilioikeudellisessa menettelyssä.

6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta?

Jokaisen on periaatteessa haettava elatusapua itse. Alaikäisen lapsen puolesta elatusapua hakee hänen laillinen edustajansa.

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Elatusapua voidaan hakea – sen mukaan, kuka on elatusapuun oikeutettu ja kuka elatusvelvollinen – erilaisten oikeudenkäyntimenettelyjen (riita-asia, hakemuslainkäyttö) avulla ja eri tuomioistuimissa. Periaatteessa pätee seuraava: elatusvaateet kuuluvat alioikeuden toimivaltaan. Avioliittoa koskevat elatusapuvaateet kuuluvat sen tuomioistuimen toimivaltaan, jolla on toimivalta myös itse aviosuhteeseen liittyvissä riita-asioissa. Vanhempien ja lapsen suhteeseen liittyvää elatusapua voidaan hakea siltä alioikeudelta, jonka hallintoalueella on elatusapuun oikeutetun asuinpaikka, ja jos sellaista ei ole Itävallassa, alioikeudelta, jonka hallintoalueella on hänen olinpaikkansa. Jos lapsi ei oleskele Itävallassa, toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka hallintoalueella on laillisen edustajan asuinpaikka; jos hänen asuinpaikkansa ei ole Itävallassa ja on kyse alaikäisestä, toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka hallintoalueella on toisen vanhemmista asuinpaikka, ja jos on kyse muusta holhokista, hänen viimeisen Itävallassa sijainneen asuinpaikkansa tuomioistuin; muuten Wienin kaupungin alioikeus

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa?

Riita-asioina käsiteltävissä elatusapuasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuimessa jokainen voi edustaa itseään tai käyttää haluamaansa edustajaa; jos asian rahallinen arvo kohoaa yli 4 000 euron, osapuolet voivat kuitenkin – jos he eivät edusta itseään – käyttää edustajana vain asianajajaa. Jos asia käsitellään tuomioistuimen ulkopuolisessa menettelyssä, edustajaa ei ole pakko käyttää, mutta käyttö on sallittua.

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Kustannuksia syntyy tavallisesti sekä oikeudenkäynneissä että tuomioistuimen ulkopuolisissa menettelyissä. Kustannuksista säädetään oikeudenkäyntikuluja koskevassa laissa, ja niiden määrä riippuu pääasiassa elatusapuvaateen suuruudesta. Alaikäiset eivät – päätöksestä riippumatta – milloinkaan maksa oikeudenkäyntikuluja, vaan ne jäävät elatusvelvollisen maksettavaksi. Arviota kustannuksista on hyvä kysyä etukäteen tuomioistuimesta. Jos kantajan taloudelliset resurssit eivät ole riittävät, hän voi oikeusavun yleisten periaatteiden mukaisesti saada oikeudenkäyntikuluihin maksuaikaa.

10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

Laissa ei säädetä sen enempää aviopuolison kuin lastenkaan elatusavun määrää. Oikeuskäytäntöön on kuitenkin vakiintunut prosenttilukuja, joihin päätöksentekijät voivat perustaa elatusavun määrän. Jos olosuhteet ovat muuttuneet sen jälkeen, kun tuomioistuin on vahvistanut elatusavun määrän, osapuolet voivat hakea elatusavun muuttamista.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Elatusapu maksetaan yleensä rahana ja suoraan elatusapuun oikeutetulle (tai hänen pankkitililleen). Lapsen elatusapu maksetaan sille puolisolle, joka hoitaa ja kasvattaa lasta.

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen?

Kun elatusvelvollisuus on vahvistettu tuomioistuimen tuomiolla, päätöksellä tai julkisella asiakirjalla, elatusvelvolliselta voidaan vaatia elatusvelvollisuuden täytäntöönpanoa, jos hän ei täytä maksuvelvollisuuttaan.

Jos elatusvelvollinen ei täytä maksuvelvollisuuttaan alaikäistä lasta kohtaan, siitä voi olla jopa rikosoikeudellisia seuraamuksia.

13. Onko olemassa jokin järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) , joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä?

Osavaltion nuorisotoimisto tukee vain alaikäisten lasten laillisia edustajia elatusavun perimisessä.

14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? Entä, jos hakija on Itävallassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa?

Tuomioistuin voi tietyissä oloissa myöntää alaikäisille lapsille elatusapuennakkoa (Unterhaltsvorschuss). Tällöin elatusavun maksaa ennakkona valtio ja maksetut elatusapuerät peritään elatusvelvolliselta.

Kun elatusapuennakon edellytykset täyttyvät, ei ole väliä, oleskeleeko elatusvelvollinen Itävallassa vai jossain muussa valtiossa.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Voiko hakija saada apua itävaltalaiselta järjestöltä tai viranomaiselta?

Kantaja, joka oleskelee ulkomailla, voi saada tukea viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomainen) vain sellaisissa tapauksissa, jotka kuuluvat elatusavun perimisestä ulkomailla 20. kesäkuuta 1956 tehdyn YK:n yleissopimuksen soveltamisalaan. Hakemus on jätettävä sen valtion viranomaisille, jossa hakija asuu. He lähettävät hakemuksen ja kaikki tarvittavat liitteet Itävallan oikeusministeriöön (Bundesministerium für Justiz, osasto I 10). Oikeusministeriö välittää hakemuksen toimivaltaiselle tuomioistuimelle (elatusapua koskevan menettelyn panemiseksi vireille ja toteuttamiseksi tai päätöksen tai muun elatusavun maksamista koskevan oikeudellisen asiakirjan täytäntöönpanemiseksi).

Hakija voi tietysti kääntyä myös suoraan toimivaltaisen tuomioistuimen puoleen. Tällöin hänen on kuitenkin itse huolehdittava kaikkien muodollisten edellytysten täyttymisestä. Hän voi myös hakea oikeusapua yleisillä ehdoilla (katso "Oikeusapu – Itävalta").

16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Katso vastausta kysymykseen 15.

17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle?

Katso vastausta kysymykseen 15.

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin itävaltalaisen järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) puoleen?

Katso vastausta kysymykseen 15.

19. Jos voi, minkä järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Katso vastausta kysymykseen 15.

20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle?

Katso vastausta kysymykseen 15.

« Elatusvaateet - Yleistä | Itävalta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 03-05-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta