Euroopan komissio > EOV > Oikeusalan ammatit > Slovakia

Uusin päivitys: 18-12-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusalan ammatit - Slovakia

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Tuomarit 1.
2. Syyttäjät 2.
3. Oikeuden kansliahenkilökunta ja kirjurit 3.
4. Ulosottoviranomaiset 4.
5. Asianajajat 5.
6. Julkiset notaarit 6.

 

1. Tuomarit

Tuomari on tuomiovallan edustaja. Hän osallistuu tuomiovallan käyttöön antamalla ratkaisuja Slovakian tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Tuomioistuimet antavat ratkaisuja riita- ja rikosasioissa. Tuomioistuimet myös tarkastelevat julkishallinnon päätösten laillisuutta sekä julkishallinnon viranomaisten päätösten, toimenpiteiden ja muun toiminnan laillisuutta, jos niin säädetään laissa.

Slovakian perustuslain mukaan tuomarit hoitavat tehtäväänsä riippumattomina ja heitä sitovat ratkaisutoiminnassa perustuslaki, perustuslailliset lait, kansainväliset sopimukset sekä lait.

Tuomarit nimittää virkaansa ja vapauttaa tehtävästään tasavallan presidentti Slovakian tuomarineuvoston esityksestä. Tuomari nimitetään virkaansa toistaiseksi.

Tuomariksi voidaan nimittää Slovakian kansalainen:

  1. joka on nimityspäivänä vähintään 30 vuoden ikäinen,
  2. jolla on oikeustieteen korkeakoulututkinto,
  3. jolla on oikeudellinen toimintakyky ja joka on kykenevä hoitamaan tuomarin virkaa,
  4. jolla on hyvä maine ja ammattietiikka, jotka antavat takeet tuomarinviran asianmukaisesta hoitamisesta,
  5. jolla on vakituinen asuinpaikka Slovakiassa,
  6. joka on suorittanut lainkäytön erikoistutkinnon,
  7. joka on läpäissyt valintamenettelyn.

Ryhtyessään hoitamaan virkaansa tuomari vannoo virkavalan tasavallan presidentille.

Erityinen tuomarin ja valtion välinen suhde, josta tuomarin ja valtion oikeudet ja velvollisuudet johtuvat siten kuin tuomarilaissa säädetään, alkaa tuomarin nimittämisestä virkaansa ja päättyy hänen lopettaessaan tuomarinviran hoidon. Valtiota edustaa näissä suhteissa Slovakian oikeusministeriö.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomari hoitaa tehtäväänsä ammattinaan. Tehtävänsä ohella tuomari ei saa hoitaa muuta julkista tehtävää eikä hän saa olla valtion virkasuhteessa tai muussa työsuhteessa. Hän ei saa harjoittaa yritystoimintaa eikä olla yritystoimintaa harjoittavan oikeushenkilön johto- tai valvontaelimen jäsen. Hän ei saa harjoittaa muutakaan taloudellista tai ansiotoimintaa, lukuun ottamatta oman omaisuutensa hoitoa, tieteellistä, pedagogista, kirjallista ja taiteellista toimintaa sekä jäsenyyttä Slovakian tuomarineuvostossa.

Tuomarien palkkauksesta säädetään lailla.

Tuomari voidaan siirtää toiseen tuomioistuimeen vain hänen suostumuksellaan tai kurinpitolautakunnan (disciplinárny senát) päätöksellä.

Tuomari voidaan asettaa syytteeseen tai määrätä tutkintavankeuteen ainoastaan perustuslakituomioistuimen suostumuksella. Jos tämä suostumus evätään, tuomari nauttii syytteeseen tai tutkintavankeuteen asettamisen suhteen lainkäytöllistä koskemattomuutta viranhoitonsa keston ajan.

2. Syyttäjät

Slovakian syyttäjänlaitos suojaa luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden ja valtion oikeuksia ja lailla suojattua etuja.

Syyttäjänlaitosta johtaa ylin syyttäjä, jonka nimittää virkaansa ja vapauttaa tehtävästään tasavallan presidentti Slovakian kansallisneuvoston esityksestä.

Syyttäjänlaitos on ylimmän syyttäjän johtama autonominen ja yhtenäinen valtion viranomaisten järjestelmä, jossa syyttäjien toiminta on järjestetty hierarkkisesti.

Ylin syyttäjä nimittää kunkin syyttäjän virkaansa tiettyyn syyttäjänvirastoon. Nimitys on voimassa toistaiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Syyttäjänvirkaan voidaan nimittää Slovakian kansalainen:

  1. joka on nimityspäivänä vähintään 25 vuoden ikäinen,
  2. jolla on oikeustieteen korkeakoulututkinto,
  3. jolla on täysi oikeudellinen toimintakyky,
  4. jolla on hyvä maine ja ammattietiikka, jotka antavat takeet syyttäjänviran asianmukaisesta hoitamisesta,
  5. joka hallitsee maan virallisen kielen,
  6. jolla on vakituinen asuinpaikka Slovakiassa,
  7. joka ei poliittisen puolueen tai poliittisen liikkeen jäsen,
  8. joka on suorittanut lainkäytön erikoistutkinnon,
  9. joka suostuu siihen, että hänet nimitetään syyttäjäksi tiettyyn syyttäjänvirastoon.

Syyttäjät hoitavat syyttäjänlaitoksen tehtäviä rikosoikeuden alalla (rikoksesta epäiltyjen henkilöiden syytteeseenpano, rikosoikeudellisten menettelyjen laillisuuden valvonta jne.) sekä muissa kuin rikosoikeudellisissa asioissa käyttämällä toimivaltuuksiaan oikeudenkäynneissä, valvomalla julkishallinnon viranomaisten toiminnan laillisuutta ja osallistumalla sellaisten ennaltaehkäisevien toimenpiteiden valmisteluun ja toteuttamiseen, joilla on tarkoitus estää lakien ja muun yleisesti sitovan lainsäädännön rikkominen.

Tehtävänsä ohella syyttäjä ei saa hoitaa muuta julkista tehtävää. Syyttäjä ei saa myöskään hoitaa muuta palkallista tointa eikä harjoittaa yritys- tai ansiotoimintaa lukuun ottamatta oman omaisuutensa hoitoa, tieteellistä, pedagogista, kirjallista ja taiteellista toimintaa sekä opetus- ja julkaisutoimintaa. Syyttäjä voi hoitaa tehtäviä syyttäjien ammattialajärjestössä sekä Slovakian oikeusakatemiassa.

Syyttäjien palkkauksesta säädetään lailla.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Oikeuden kansliahenkilökunta ja kirjurit

Oikeuden kansliahenkilökuntaa ja kirjureita ovat:

  1. ylemmät oikeusvirkamiehet,
  2. oikeuden kirjurit,
  3. ehdonalais- ja sovitteluyksikön virkamiehet (ainoastaan rikosasioissa).

Oikeuden kansliahenkilökunta ja kirjurit ovat valtion palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka täyttävät valtion virkamiehille laissa säädetyt edellytykset. Oikeuden kirjurin tehtävien hoitamiseen riittää toisen asteen tutkinto. Ylemmiltä oikeusvirkamiehiltä vaaditaan oikeustieteen korkeakoulututkinto.

Ylemmällä oikeusvirkamiehellä on tuomarin kirjallisen valtuutuksen nojalla oikeus toteuttaa prosessitoimia siviiliprosessissa ja itsenäisiä päätöksiä lain sallimassa laajuudessa. Hän voi päättää esimerkiksi maksumääräyksen antamista koskevista hakemuksista perintö- ja ulosotto-oikeudenkäynneissä, omaisuudenhoitoa koskevissa menettelyissä ja instrumenttien lunastamista koskevissa menettelyissä. Ylempi oikeusvirkamies tekee myös erityisesti todisteluun ja oikeudenkäynnin etenemiseen liittyviä prosessipäätöksiä, jotka voivat koskea esimerkiksi prosessuaalista sakkoa, todistelun kustannuksia, oikeudenkäyntimaksuja ja oikeudenkäynnin keskeyttämistä.

Ylemmällä oikeusvirkamiehellä on myös valtuudet suorittaa itsenäisesti toimia, jotka liittyvät käsittelyn valmisteluun, tuomioistuimen ratkaisujen valmisteluun tai sellaisten edellytysten määrittämiseen, joiden vallitessa voidaan antaa yksipuolinen tuomio tai väitteen todeksi tunnustamiseen tai vaateesta luopumiseen perustuva ratkaisu.

Siviiliprosessilain mukaan ylemmän oikeusvirkamiehen tekemään päätökseen voidaan hakea muutosta samoin edellytyksin kuin tuomarin päätökseen. Tällaisesta päätöksestä tehdyn valituksen voi hyväksyä täysin valtuuksin tuomari. Jos tuomari ei aio hyväksyä valitusta, hän jättää asian muutoksenhakutuomioistuimen päätettäväksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ylemmillä oikeusvirkamiehillä on valtion virkamiehen asema.

4. Ulosottoviranomaiset

Ulosottomies on valtion asettama ja valtuuttama henkilö, jonka tehtävänä on oikeuden päätösten ja muiden päätösten täytäntöönpano.

Ulosottomies hoitaa ulosottotehtäviä puolueettomasti ja riippumattomasti. Tehtäviään hoitaessaan häntä sitovat ainoastaan Slovakian perustuslaki, perustuslailliset lait, kansainväliset sopimukset, lait, muut päätösten täytäntöönpanoa varten annetut yleisesti sitovat määräykset sekä ulosottomenettelyssä annetut tuomioistuimen päätökset.

Ulosottotehtäviä hoitaessaan ulosottomiehellä on julkishallinnon virkamiehen asema, ja ulosottotoiminnan harjoittaminen katsotaan julkisen vallan käytöksi.

Ulosottomiehen nimittää virkaansa oikeusministeri. Hänen toimipaikkansa määritetään nimittämisen yhteydessä.

Ulosottomieheksi voidaan nimittää kansalainen, jolla on täysi oikeudellinen toimintakyky, oikeustieteen korkeakoulututkinto ja hyvä maine. Lisäksi hänellä on oltava suoritettuna vähintään kolmivuotinen harjoittelu ulosottomiehen tehtäviin tai päätösten täytäntöönpanoon liittyvä tuomioistuinharjoittelu sekä virkatutkinto. Ulosottomiehenä ei voi toimia henkilö, joka on kurinpidollisessa menettelyssä vapautettu ulosottomiehen, julkisen notaarin, syyttäjän tai tuomarin tehtävästä tai poistettu asianajajarekisteristä.

Tehtävänsä ohella ulosottomies ei saa olla muussa työsuhteessa, harjoittaa yritystoimintaa, toimia jäsenenä kaupallisen yrityksen tai osuuskunnan elimissä tai harjoittaa muuta ansiotoimintaa lukuun ottamatta tieteellistä, pedagogista, kirjallista, taiteellista ja julkaisutoimintaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ulosottomies toimittaa ulosoton tuomioistuimen antaman valtuutuksen nojalla.

Ulosottotehtävistä maksetaan ulosottopalkkio, kulukorvaus ja korvaus ulosoton täytäntöönpanoon käytetystä ajasta. Korvausten suuruuden määrittää oikeusministeriö yleisesti sitovalla lainsäädännöllä.

Ulosottomiesten itsehallintoelin on Slovakian ulosottokamari (Slovenská komora exekútorov). Ulosottokamarin ja sen elinten tehtävänä on suojella ulosottomiesten etuja, valvoa ulosottomiesten toimintaa sekä huolehtia muista sille laissa määrätyistä tehtävistä.

Ulosottokamarin ja ulosottomiesten toiminnan julkisesta valvonnasta huolehtii Slovakian oikeusministeriö.

Ulosottomies on kurinpidollisessa vastuussa rikkomuksista, joita ovat velvollisuuksien rikkominen ulosottotehtävien hoitamisessa, ulosottovalan rikkominen, viranhoidon arvovaltaa heikentävä käytös sekä viranhoidon kanssa yhteensopimattoman toiminnan jatkaminen aiemmasta varoituksesta huolimatta.

5. Asianajajat

Asianajajat tarjoavat asiakkailleen seuraavia oikeuspalveluja: asiakkaiden edustaminen tuomioistuimiin, julkishallinnon viranomaisiin ja muihin oikeussubjekteihin päin, puolustus rikosoikeudenkäynnissä, oikeusneuvonnan antaminen, asiakirjojen laatiminen oikeustoimista, oikeudellisten selvitysten laatiminen, asiakkaiden omaisuuden hoito sekä muu oikeudellinen neuvonta ja oikeusapu, joka toteutetaan järjestelmällisesti ja korvausta vastaan.

Asianajaja on henkilö, joka on rekisteröity Slovakian asianajajaliiton (Slovenská advokátska komora) ylläpitämään asianajajarekisteriin. Asianajaja on oikeuspalveluja tarjotessaan riippumaton, ja häntä sitovat yleisesti sitova lainsäädäntö ja sen rajoissa asiakkaan ohjeet. Asianajajan ammatti on vapaa ammatti, jota voidaan harjoittaa vain lain mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asianajajarekisteriin rekisteröinnin ehtona on täysi oikeudellinen toimintakyky ja oikeustieteen korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmevuotinen oikeusharjoittelu avustavana asianajajana ja erillinen asianajajatutkinto. Lisäksi ehtona on, että asianajajalla on hyvä maine eikä häntä ole lainvoimaisella kurinpidollisella toimenpiteellä poistettu asianajajien tai avustavien asianajajien rekisteristä tai kurinpidollisessa menettelyssä vapautettu tehtävästään jossain muussa oikeusalan ammatissa. Ehtona on myös virkavalan vannominen asianajajaliiton puheenjohtajalle.

Asianajaja ei voi olla työsuhteessa tai siihen rinnastettavassa palvelussuhteessa lukuun ottamatta tieteellistä, pedagogista, kirjallista, taiteellista ja julkaisutoimintaa, eikä hän saa harjoittaa toimintaa, joka on ristiriidassa ammatin luonteen ja eettisten periaatteiden kanssa.

Asianajaja on velvollinen suojaamaan ja edistämään asiakkaan oikeuksia ja etuja ja noudattamaan asiakkaan ohjeita. Asiakkaan ohjeet eivät kuitenkaan sido asianajajaa, jos ne ovat yleisesti sitovan lainsäädännön vastaisia. Asianajajan on ilmoitettava tästä asianmukaisesti asiakkaalle. Asianajajan tulee toimia rehellisesti ja tunnollisesti sekä käyttää kaikkia oikeudellisia keinoja ja tehdä kaikki hyödylliseksi katsomansa asiakkaan etujen ajamiseksi. Hänen on samalla huolehdittava siitä, että tarjotut oikeuspalvelut ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita. Hänen on asianajotoiminnassaan meneteltävä tavalla, joka ei heikennä ammattikunnan arvovaltaa. Tämän vuoksi hänen on erityisesti noudatettava ammattietiikan sääntöjä. Häntä myös sitoo vaitiolovelvollisuus kaikista seikoista, jotka ovat tulleet hänen tietoonsa asianajotoiminnan yhteydessä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asianajajan palkkio oikeuspalvelujen tarjoamisesta perustuu hänen ja asiakkaan väliseen sopimukseen. Jos palkkio ei ole sopimuspohjainen, se määräytyy asianajotoiminnan maksutaulukon perusteella, joka vahvistetaan yleisesti sitovalla lainsäädännöllä.

Slovakian asianajajaliitto on itsenäinen ammattialajärjestö, jonka jäseniä ovat kaikki sen ylläpitämään asianajajarekisteriin kuuluvat asianajajat. Sen elimiä ovat asianajajien valtuuskunta, liiton puheenjohtajisto, valvontalautakunta ja kurinpitolautakunta.

Erityislainsäädäntö takaa asianajopalvelujen vapaan tarjoamisen EU:ssa

Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltion kansalaista, jolla on oikeus tarjota oikeuspalveluja itsenäisesti rekisteröintivaltion virallisella kielellä ilmaistulla ammattinimikkeellä, kutsutaan ns. eurooppalaiseksi asianajajaksi. Tällainen asianajaja voi tarjota oikeuspalveluja Slovakiassa joko ns. vierailevana eurooppalaisena asianajajana tai pysyvästi maassa olevana eurooppalaisena asianajajana.

Vieraileva eurooppalainen asianajaja tarjoaa oikeuspalveluja Slovakiassa tilapäisesti tai satunnaisesti. Vieraileva eurooppalainen asianajaja ei voi laatia asiakirjoja kiinteän omaisuuden siirroista. Edustaessaan asianosaista tuomioistuimessa tai muuhun julkishallinnon viranomaiseen päin tai puolustaessaan syytettyä rikosoikeudenkäynnissä vierailevan eurooppalaisen asianajajan on toimittava yhteistyössä asianajajarekisteriin merkityn asianajajan (ns. yhteistyöasianajan) kanssa. Muuten hänellä ei ole oikeutta edustaa oikeudenkäynnin asianosaista tai syytettyä asianajajana.

Pysyvästi maassa oleva eurooppalainen asianajaja tarjoaa oikeuspalveluja Slovakiassa järjestelmällisesti, ja hänet on rekisteröity asianajajaliiton ylläpitämään eurooppalaisten asianajajien rekisteriin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Eurooppalaisia asianajajia sitovat heidän rekisteröintivaltionsa lainsäädännön lisäksi slovakialaisille asianajajille määrätyt velvollisuudet.

Ulkomaisena asianajajana voi toimia Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) jäsenvaltion kansalainen, jolla on oikeus tarjota rekisteröintivaltiossaan oikeuspalveluja itsenäisesti ja rajoituksetta ja joka on rekisteröity asianajajaliiton ylläpitämään ulkomaisten asianajajien rekisteriin.

Kansainvälisenä asianajajana voi toimia Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenvaltion kansalainen, jolla on oikeus tarjota rekisteröintivaltiossaan oikeuspalveluja itsenäisesti ja rajoituksetta ja joka on rekisteröity asianajajaliiton ylläpitämään kansainvälisten asianajajien rekisteriin.

6. Julkiset notaarit

Julkinen notaari on valtion asettama ja valtuuttama henkilö, joka suorittaa notaarintehtäviä ja muita lakisääteisiä tehtäviä. Notaaritehtäviin kuuluvat asiakirjojen laatiminen ja antaminen oikeustoimista, oikeudellisesti merkityksellisten seikkojen oikeaksi todistaminen, notaarin hallussa säilyttämiseen liittyvät menettelyt sekä notaarien ylläpitämiin keskusrekistereihin liittyvät toimet. Julkinen notaari voi notaaritehtäviensä yhteydessä antaa asianosaisille oikeusneuvontaa, laatia muita asiakirjoja, toimia omaisuudenhoitajana ja edustaa asiakkaita heidän omaisuutensa hoidossa.

Perintöoikeudenkäynnissä tuomioistuin valtuuttaa notaarin toimimaan neuvottelijana tuomioistuimen määräämän pesänhoitajan (súdny komisár) ominaisuudessa sekä antamaan perintötodistuksen, jos lakisääteiset ehdot täyttyvät. Notaarin suorittamat toimet katsotaan tuomioistuimen toimiksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Julkiseen notaarin nimittää virkaansa oikeusministeri valintamenettelyn tulosten perusteella pääsääntöisesti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiopiiriin.

Julkiseksi notaariksi voidaan nimittää Slovakian kansalainen, jolla on täysi oikeudellinen toimintakyky ja oikeustieteen korkeakoulututkinto ja joka on suorittanut viisivuotisen oikeusharjoittelun (josta vähintään kaksi vuotta notaarintehtävissä) ja erillisen notaarintutkinnon. Lisäksi ehtona on, että hänellä on hyvä maine eikä häntä ole kurinpidollisessa menettelyssä vapautettu notaarinvirasta tai vapautettu tehtävästään tai poistettu ammattirekisteristä jossakin muussa oikeusalan ammatissa.

Notaarinvirkaan astumisen ehtona on, että notaari vannoo virkavalan, tekee vastuuvakuutussopimuksen notaarintehtävien hoitamisen yhteydessä mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen varalta ja maksaa Slovakian notaarikamarin (Notárska komora SR) puheenjohtajiston määräämän takuun notaarikamarin tilille notariaatin ja notaarikamarin keskustietojärjestelmän välisten yhteyksien varmistamiseksi.

Notaari hoitaa tehtäviään puolueettomasti ja riippumattomasti. Häntä sitovat ainoastaan perustuslaki, lait sekä notaarin tehtäviä koskevat muut yleisesti sitovat määräykset. Julkinen notaari ei saa tehtäviensä ohella harjoittaa yritystoimintaa tai muuta ansiotoimintaa lukuun ottamatta oman omaisuutensa hoitoa, alaikäisten lastensa omaisuuden hoitoa, tieteellistä, pedagogista, taiteellista ja julkaisutoimintaa sekä toimimista tulkkina. Notaari ei voi toimia asiantuntijana asioissa, joissa hän toimii pesänhoitajan ominaisuudessa.

Notaarikamarin ja notaarien julkisesta valvonnasta huolehtii Slovakian oikeusministeri, joka muun muassa nimittää notaarit virkaansa ja vapauttaa heidät tehtävistään, määrittää kunkin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen notariaattien lukumäärän (notaarien lukumäärän) ja tekee tarvittavat muutokset.

Notaarilla on oikeus kieltäytyä toimeksiannon suorittamisesta vain, jos se olisi vastoin lakia tai muuta yleisesti sitovaa lainsäädäntöä. Notaaria ja hänen palveluksessaan olevia työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus kaikista seikoista, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa notaaritehtävien suorittamisen yhteydessä.

Notaarintehtävistä maksetaan notaarinpalkkio, kulukorvaus ja korvaus käytetystä ajasta. Notaarin tulot muodostuvat palkkiosta. Notaarilla on oikeus vaatia kohtuullista ennakkoa palkkiolle ja kulukorvauksille. Notaarinpalkkion suuruudesta ja sen määritystavasta säädetään yleisesti sitovassa lainsäädännössä.

Bratislavassa päätoimipaikkaansa pitävä Slovakian notaarikamari on itsenäinen ammattialajärjestö, johon kuuluvat kaikki notaarit ja joka ylläpitää notaarien rekisteriä. Notaarista tulee notaarikamarin jäsen notaariksi nimittämisen yhteydessä. Jäsenyys päättyy notaarin eroamiseen, kuolemaan tai kuolleeksi julistamiseen. Notaarikamarin ja sen elinten tehtävänä on suojella notaarien etuja, valvoa notaarien toimintaa sekä huolehtia muista sille laissa määrätyistä tehtävistä.

Sen elimiä ovat notaarien valtuuskunta, notaarikamarin puheenjohtajisto, valvontalautakunta, kurinpitolautakunta ja koulutuslautakunta.

« Oikeusalan ammatit - Yleistä | Slovakia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 18-12-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta