Euroopan komissio > EOV > Oikeusalan ammatit > Espanja

Uusin päivitys: 01-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusalan ammatit - Espanja

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä oikeusalan ammatilla ymmärretään Espanjassa? 1.
2. Kuka voi harjoittaa oikeusalan ammattia? 2.
3. Mitkä ovat perusalueet, joilla oikeusalan ammatteja harjoitetaan? 3.
4. Mitkä ovat tärkeimmät oikeusalan ammatit Espanjassa? 4.
5. Onko muita ammatteja, joita voidaan pitää oikeudellisina ammatteina? 5.
6. Ketkä käyttävät tuomiovaltaa? 6.
7. Mitä tehtäviä syyttäjälaitos hoitaa? 7.
8. Mikä on oikeuden kansliahenkilökunnan toimenkuva? 8.
9. Miten Secretario Judicial -viranhaltijan asema saavutetaan? 9.
10. Kenen alaisia Secretarios Judiciales -viranhaltijat ovat ja kuka valvoo, että he hoitavat tehtäviään moitteettomasti? 10.
11. Onko oikeuslaitoksen suorittama palvelu korvattava ja minkä määrän mukaan? 11.
12. Mitä notaarit tekevät? 12.
13. Miten notaarin ammattiin voi päästä? 13.
14. Kenen alaisia notaarit ovat ja kuka valvoo, että he hoitavat tehtäviään moitteettomasti? 14.
15. Miten notaarien suorittamat palvelut korvataan? 15.
16. Mitä tehtäviä kauppa- ja kiinteistörekisterinpitäjät hoitavat? 16.
17. Kenen alaisia rekisterinpitäjät ovat ja kuka valvoo, että he hoitavat tehtäviään moitteettomasti? 17.
18. Miten kiinteistörekisterinpitäjien suorittamat palvelut korvataan? 18.
19. Mikä on asianajajien tehtävä? 19.
20. Miten asianajajan ammattiin voi päästä? 20.
21. Mitä säännöksiä Espanjassa on annettu asianajajien palvelujen vapaan tarjonnan ja oppiarvojen vastavuoroisen tunnustamisen varmistamiseksi? 21.
22. Kenen alaisia asianajajat ovat ja kuka valvoo, että he hoitavat tehtäviään moitteettomasti? 22.
23. Miten asianajajien suorittamat palvelut korvataan? 23.
24. Mitä oikeusasianajajat tekevät? 24.
25. Miten oikeusasianajajan ammattiin voi päästä? 25.
26. Kenen alaisia oikeusasianajajat ovat ja kuka valvoo, että he hoitavat tehtäviään moitteettomasti? 26.
27. Miten oikeusasianajajien suorittamat palvelut korvataan? 27.

 

1. Mitä oikeusalan ammatilla ymmärretään Espanjassa?

Sillä tarkoitetaan ammattia, jonka harjoittaminen vaatii erityistä juridista perehtyneisyyttä, joka on hankittu oikeuden luomisen ja soveltamisen alalta. Siis on kyse nimetystä ammatista, jonka harjoittaminen edellyttää tutkintoa, jonka haltijalla on todistetusti määrätyt oikeustekniset tiedot.

2. Kuka voi harjoittaa oikeusalan ammattia?

Oikeusalan ammatinharjoittajalla on oltava akateeminen oppiarvo – oikeustieteellinen yliopistotutkinto – joka on todistus oikeuden riittävästä tuntemuksesta, ja jäsenyys ammattiyhteisössä tai -kunnassa, jonka tehtäviin kuuluu valvoa ammatin moitteetonta harjoittamista niiden puolesta, joita asia koskettaa, jäsentensä ja yleisen edun nimissä.

Yleensä kullakin oikeusalan ammatilla on yksinoikeus toimiinsa, vaikkakin muut ammattihenkilöt, joilla on siihen siihen riittävä valmius, voivat myös harjoittaa joitakin niistä.

3. Mitkä ovat perusalueet, joilla oikeusalan ammatteja harjoitetaan?

Riitojen ehkäiseminen ja ratkaiseminen.

Riitojen ehkäisemisen alalla tehtävänä on pääasiassa pyrkiä takaamaan oikeusvarmuus neuvonnan, asiakirjojen tai rekisteröinnin avulla.

Riitojen ratkaisemisen alalla tehtävänä on pääasiassa käräjöinti ja asianosaisten oikeudellinen avustaminen tai edustaminen sen aikana, mitä vapaiden ammattien harjoittajat yleensä tekevät, tai prosessin johtaminen tai riidan ratkaiseminen, mikä vastaa lainkäyttöviranomaisten toimenkuvaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Mitkä ovat tärkeimmät oikeusalan ammatit Espanjassa?

Riitojen ehkäisemisen alaan kuuluvia ammatteja harjoittavat

  • asianajajat, jotka toimivat juridisina neuvojina;
  • notaarit, jotka laativat ja todistavat asiakirjoja ja antavat juridista apua;
  • kiinteistö- ja kaupparekisterinpitäjät, jotka hoitavat julkisia rekisterejä, joihin merkitään sellaiset asiakirjat, joilla saattaa olla vaikutusta kolmansiin henkilöihin, jotka tarkistavat rekisteriin merkittävien asiakirjojen lainmukaisuuden ja jotka antavat juridista apua näissä asioissa.

Riitojen ratkaisemisen alaan kuuluvia ammatteja harjoittavat

  • asianajajat, joiden tehtävänä on avustaa asianosaisia riita-asiassa ja ratkaista kiistoja vaihtoehtoisissa sovintomenettelyissä;
  • oikeusasianajajat, joiden tehtävänä on edustaa asianosaisia tuomioistuimessa, jossa riita-asiaa käsitellään;
  • viranhaltijat, joille kuuluu oikeudenkäynnin dokumentointi ja käynnistäminen;
  • tuomarit, jotka ratkaisevat riidan.

5. Onko muita ammatteja, joita voidaan pitää oikeudellisina ammatteina?

Mainittujen lisäksi on muita ammatteja, joiden harjoittamisessa sovelletaan myös oikeusnormeja ja joihin tarvitaan erityinen ammattipätevyys - ei välttämättä oikeustieteellistä yliopistotutkintoa - joka kattaa tietyn oikeuden alan ja edellyttää ammattikuntaan kuulumista.

Näitä ovat tietyt tutkinnot, joista voidaan havainnollisena esimerkkinä mainita sosiaalialan tutkinnon suorittaminen. Omaa ammattikuntaansa edustavat ja siihen kirjoittautuneet henkilöt voivat edustaa asianosaisia työoikeudenkäynneissä.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Ketkä käyttävät tuomiovaltaa?

Tuomiovalta kuuluu kansalle ja sitä käyttävät kuninkaan nimissä tuomarit (Jueces ja Magistrados), jotka ovat lainkäyttäjiä. Vain tuomarit voivat toimia lainkäyttäjinä sekä tuomitessaan että pannessaan tuomioita täytäntöön. Tuomarit ovat riippumattomia muusta valtiovallasta, ja heidän on noudatettava ainoastaan perustuslakia ja muita lakeja.

Oikeuslaitoksen piirissä on kolmenlaisia tuomarinvirkoja: Jueces, Magistrados ja Magistrados. Juez -virkaan voi päästä suorittamalla vaativan kokeen ja lähes kaksi vuotta kestävän kurssin Escuela Judicial de Barcelona -korkeakoulussa. Magistrado -virkaan päästään virkaiän perusteella, tosin vaatimuksena on myös sellaisen kokeen suorittaminen, jossa erikoistutaan tietyntyyppisiin asioihin (hallinnolliset, sosiaaliset ja kaupalliset riita-asiat). Oikeuslaitos ottaa myös suoraan palvelukseensa magistrado -virkoihin (neljäsosa paikoista) juristeja, jotka ovat harjoittaneet ammattia vähintään kymmenen vuotta ja joista kolmasosan on oltava Secretarios Judiciales -viranhaltijoita. Espanjan yleinen oikeusneuvosto (Consejo General del Poder Judicial) voi nimittää korkeimman oikeuden tuomariksi (Magistrado del Tribunal Supremo) joko magistrados -tuomareita, jotka ovat harjoittaneet ammattia yli 15 vuotta, joista kymmenen vuotta magistrado -virassa, ja viidesosan tunnustetusti päteviä juristeja, joilla on 15 vuoden kokemus (ks. oikeusjärjestystä koskeva tietosivu).

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Mitä tehtäviä syyttäjälaitos hoitaa?

Yleiset syyttäjät ovat virkamiehiä, jotka valitaan kokeella oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneiden ja oikeustieteen tohtoreiden keskuudesta. He kuuluvat organisatorisesti valtakunnansyyttäjänvirastoon ja vastaaviin korkeimpien oikeuksien syyttäjänvirastoihin.

Heidän tehtävänään on

  1. valvoa, että lainkäyttöä harjoitetaan tehokkaasti lakeja ja niissä säädettyjä määräaikoja noudattaen, suorittamalla kussakin tapauksessa vaadittavia toimia, hakemalla muutosta ja esiintymällä oikeudessa;
  2. suorittaa laissa heille uskottuja tehtäviä tuomioistuinten riippumattomuuden vaalimiseksi;
  3. valvoa perustuslaillisten instituutioiden sekä yleisten perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamista, kun niiden puolustaminen on tarpeen;
  4. suorittaa rikosten ja laiminlyöntien vaatimia rikos- ja siviilioikeudellisia toimia tai vastustaa tarvittaessa muiden suorittamia toimia;
  5. osallistua rikosoikeudenkäyntiin pyytämällä oikeusviranomaiselta turvaamistoimien määräämistä tarpeen vaatiessa ja suorittamalla määrättyjä toimia tosiseikkojen selvittämiseksi;
  6. ottaa laillisuuden sekä yleisten ja yhteiskunnallisten etujen puolustamiseksi osaa prosesseihin, jotka koskevat siviilioikeudellista asemaa ja muita laissa säädettyjä asioita;
  7. osallistua laissa määrättyihin siviiliprosesseihin, kun niihin liittyy yhteiskunnallista etua tai kun niillä voi olla vaikutuksia alaikäisiin, oikeuskyvyttömiin tai vajaavaltaisiin henkilöihin, kunnes heille määrätään tavanomainen edustaja;
  8. vaalia lainkäytön ja tuomiovallan koskemattomuutta tuomalla esiin lainkäytön ristiriitaisuuksia ja tapauskohtaisesti niistä johtuvia toimivaltakysymyksiä sekä ottamalla kantaa muiden esille tuomiin kysymyksiin;
  9. valvoa niiden oikeudellisten päätösten noudattamista, joilla on vaikutusta yleisen ja yhteiskunnallisen edun kannalta;
  10. valvoa uhrien prosessisuojaa edistämällä menettelyitä, jotka on tarkoitettu antamaan tehokasta apua ja neuvontaa uhreille;
  11. osallistua suojaamista koskeviin oikeudenkäynteihin;
  12. hakea muutosta perustuslaillisen suojan perusteella ja osallistua laissa säädetyllä tavalla prosesseihin, jotka käydään perustuslakituomioistuimessa (Tribunal Constitucional) laillisuuden turvaamiseksi;
  13. hoitaa erityislainsäädännössä uskottuja tehtäviä alaikäisten rikosoikeudellista vastuuta koskevissa asioissa, joissa on pyrittävä esiintymään siten, että alaikäisen edut tulevat täysin huomioon otetuiksi;
  14. osallistua laissa säädetyissä olosuhteissa ja muodossa tilintarkastustuomioistuimen käsittelyihin; vaalia niin ikään laillisuutta hallinto- ja työriitoja koskevissa prosesseissa, jotka sitä edellyttävät;
  15. edistää tai tarpeen vaatiessa suorittaa kansainvälisiä virka-aputehtäviä, joista on määrätty laissa sekä kansainvälisissä yleis- ja muissa sopimuksissa;
  16. suorittaa muita tehtäviä, jotka valtion oikeusjärjestys heille määrää.

8. Mikä on oikeuden kansliahenkilökunnan toimenkuva?

Secretario Judicial avustaa tuomareita virkatehtävien suorittamisessa, vastaa oikeudellisia toimia koskevien menettelyiden toimittamisesta, antaa tiedoksi käsittelyn tapahtumisen (paikalletulot, tuomiot jne.) ja saattaa kirjelmien esittämisen, määräaikojen kulumisen jne. tuomarin tiedoksi. Secretario Judicial on tuomioistuimissa työskentelevien henkilöiden suora esimies.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Miten Secretario Judicial -viranhaltijan asema saavutetaan?

Secretarios Judiciales -viranhaltijat ovat oikeustieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka ovat tutkintonsa jälkeen suorittaneet valintakokeita ja niissä menestyttyään kurssin Centro de Estudios Judiciales -laitoksessa. Heihin sovelletaan käytännössä samaa esteellisyys- ja kieltojärjestelmää kuin tuomareihin ehdottoman riippumattomuuden takaamiseksi.

10. Kenen alaisia Secretarios Judiciales -viranhaltijat ovat ja kuka valvoo, että he hoitavat tehtäviään moitteettomasti?

Nämä viranhaltijat muodostavat oikeusministeriön ja kaikkien korkeimpien oikeuksien valtiosihteereiden alaisen hierarkisen virkamieskunnan.

11. Onko oikeuslaitoksen suorittama palvelu korvattava ja minkä määrän mukaan?

Valtion tarjoamasta palvelusta ei makseta mitään, ellei ole kyse oikeushenkilöistä, joilla on tietynsuuruinen liikevaihto ja joiden on suoritettava maksu.

Asianajajien, oikeusasianajajien ja muiden ammattihenkilöiden, jotka voivat esiintyä riitajutussa, palkkioiden korvaaminen on eri asia. Riidan asianosaisten on korvattavat palkkiot, elleivät he osoita olevansa varattomia (ks. 28. toukokuuta 2001 annetun neuvoston päätöksen 15 §:n c momentti).

12. Mitä notaarit tekevät?

Notaari on oikeusalan ammattihenkilö, joka hoitaa ennen kaikkea julkista tointa, jonka tarkoitus on antaa julkinen luotettavuus yksityisille oikeustoimille; notaari osallistuu myös niiden oikeaan muotoilemiseen ja vahvistaa arvovallallaan ja allekirjoituksellaan niissä käytetyn tavan ja muodon. Notariaatteja koskevassa laissa määritellään, miten viranomainen valtuutetaan todistamaan lain mukaisesti sopimukset ja muut ekstrajudisiaaliset asiakirjat. Notaarilla on kaksoistehtävä neuvoa yksityishenkilöitä valitsemaan tavoitteidensa saavuttamiseen soveltuvat oikeuskeinot ja vahvistaa julkisella luotettavuudella tosiseikkoja, toimia tai kauppoja, jotka tapahtuvat hänen läsnä ollessaan, laatimalla niitä koskevat asiakirjat. Notaarin voi vapaasti valita, ainoastaan poikkeustapauksissa laissa ja ohjesäännöissä määrätään käyttämään tiettyä notaaria. Notaari vastaa julkisesta luotettavuudesta ainoastaan omalla virka-alueellaan, ellei hänellä ole tehtävään erityistä kelpoisuutta. Notaari hoitaa ammattimaisesti yksityishenkilöiden asioita juridisen koulutuksensa ja käytännön kokemuksensa suomalla varmuudella. Nämä seikat takaavat, että notaarin laatimat asiakirjat ovat oikeellisia ja täytäntöönpanokelpoisia ja että niillä on erityinen todistusarvo riitajutuissa. Erityistä merkitystä on vaatimuksella, jonka mukaan kiinteistö- ja kaupparekisterimerkinnöissä tarvittavien asiakirjojen on oltava notaarin antamia. Asiakirjat, jotka notaari voi vahvistaa, voivat olla hyvinkin erilaisia, ja ne voidaan luokitella 12 ryhmään seuraavien aiheiden mukaisesti: siviilioikeudellista asemaa koskevat asiakirjat, viimeisen tahdon ilmaisut, avioehdot, sopimukset yleensä, perillisten ilmoitukset ja vaateet, yhteisöjen ja yhtiöiden perustaminen, muuttaminen ja purkaminen, tavallisen velan ottamiset ja tunnustaminen, panttaus tai kiinnitykset, maksusuoritukset ja velvoitteiden lakkaamiset, kaikentyyppiset valtakirjat, vekseliprotestit, lakiosailmoitukset ja asiakirjat yleensä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Notaarin arkistoilla on suuri merkitys. Notariaateissa säilytetään niissä vahvistettujen asiakirjoja koskevat päivä- tai pöytäkirjat 25 vuoden ajan asiakirjojen antamisesta. Tämän jälkeen pöytäkirjat siirretään vastaaviin niin ikään notaarien ylläpitämiin piiriarkistoihin. Sitten kun asiakirjat ovat sata vuotta vanhoja, niiden säilyttäminen kuuluu maakuntien historiallisille arkistoille, jotka ovat opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia. Notaariasiakirjan tyyppiset konsuliasiakirjat säilytetään pöytäkirjojen yleisarkistossa (Archivo General de Protocolos), jonka toimipaikka on Madridissa.

13. Miten notaarin ammattiin voi päästä?

Kesäkuun 2. päivänä 1944 annetun Reglamento Notarial -ohjesäännön mukaan notaarin ammatin voi vapaasti valita. Edellytyksenä on Espanjan kansalaisuus, laissa vaadittu ikä ja oikeustieteellinen yliopistotutkinto tai oikeustieteen tohtorin oppiarvo.

14. Kenen alaisia notaarit ovat ja kuka valvoo, että he hoitavat tehtäviään moitteettomasti?

Notariaatin toiminta sekä notaarin ja asiakkaiden väliset suhteet on kerätty kahteen perussäädökseen: Ley Orgánica del Notariado (annettu 28. toukokuuta 1962) ja Reglamento Notarial (2. kesäkuuta 1944 annettu asetus), joissa vahvistetaan ja selvitetään notariaattien organisointi ja järjestelmä. Näitä normeja täydennetään muilla eriasteisilla säännöksillä, kuten 17. marraskuuta 1989 annetulla kuninkaan asetuksella 1426/1989, jossa vahvistetaan notaarien perimät maksut. Notariaatit ovat hierarkisesti suoraan oikeusministeriön sekä rekisteri- ja notariaattihallituksen alaisia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Rekisteri- ja notariaattihallituksen tehtävänä on muun muassa ohjata, tarkastaa ja valvoa notariaatteja sekä ratkaista tapauksia ja antaa lausuntoja asioista, joihin notaarilainsäädännön soveltaminen ja täytäntöönpano saattaa antaa aihetta, sekä notaarikunnan valitsemisesta, järjestämisestä ja hallinnoimisesta. Sille kuuluu myös notaariasioita koskevien hallintovalitusten käsitteleminen ja tarvittaessa niiden ratkaiseminen.

Notaarit ovat ammatin harjoittamista varten ryhmittyneet notaarikollegioiksi, jotka tukevat jäseniään tehtävien suorittamisessa ja samalla valvovat näiden toimintaa. Kukin niistä käyttää toimivaltuuksiaan tietyllä maantieteellisellä alueella. Espanjassa on 16 kollegiota, jotka ovat sijoittautuneet Albaceteen, Palma de Mallorcaan, Barcelonaan, Bilbaoon, Burgosiin, Cáceresiin, A Coruñaan, Granadaan, Las Palmas de Gran Canariaan, Oviedoon, Pamplonaan, Sevillaan, Valenciaan, Valladolidiin ja Zaragozaan. Kollegiot ovat puolestaan jakaantuneet piireihin, jotka käsittävät vaihtelevan määrän notaareja.

Notaarikollegioita koordinoi notariaattien yleisneuvosto (Consejo General del Notariado), joka kuuluu hierarkisesti oikeusministeriöön.

Espanjan notariaatit ovat osa Unión Internacional del Notariado Latino Deutsch - English - español - français - italiano -järjestöä, joka yhdistää käytännössä kaikki Euroopan mantereen notaarit (Saksa, Ranska, Italia jne.), mukaan luettuna Keski- ja Itä-Euroopan maat (Venäjä, Liettua, Unkari, Tšekki, Slovakia ja Slovenia), ja loputkin ovat liittymässä siihen.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Miten notaarien suorittamat palvelut korvataan?

Espanjassa notaarin voi täysin vapaasti valita, ellei laissa muuta edellytetä, kuten perillisten ilmoitusasiakirjoja varten.

Notaarien palvelut korvataan maksuina. Notaarimaksut ovat samat kaikille notaareille, hallitus vahvistaa ne kuninkaan asetuksella ja ne ovat pakollisia, toisin sanoen notaarit tai kollegiot eivät voi muuttaa niitä. Notaarit ovat velvollisia niitä tinkimättä soveltamaan kaikessa ammattitoiminnassaan. Notaarimaksuista säädetään 17. marraskuuta 1989 annetulla kuninkaan asetuksella 1426/1989.

Toimitusta edeltävä neuvonta on maksutonta. Notaari neuvoo puolueettomasti ja maksutta kaikissa yksityis-, siviili- ja kauppaoikeuden piiriin kuuluvissa juridisissa ongelmissa ja niihin liittyvissä veroasioissa, vaikka kaavailtua asiakirjaa ei sittemmin allekirjoitetakaan.

Maksuista voi myöntää hyvitystä tietyissä toimituksissa. Esimerkiksi lainanotossa perustetta (kiinnitysvakuuden kokonaisvastuu) alennetaan 25 prosentilla; asiakirjoissa ja sopimuksissa, jotka synnyttävät velvoitteen valtiolle, autonomisille alueille, maakunnille, kunnille tai niiden autonomisille elimille, vähennys on 50 prosenttia, samoin kuin virallisesti suojeltuja rakennuksia koskevissa asioissa. Muissa asioissa notaarin toimenpiteet ovat maksuttomia, kuten vaalioikeuksia koskevassa tapauksessa.

Edellä mainittuihin määriin sovelletaan 16 prosentin arvonlisäveroa (Kanariansaarten 4,5 prosentin yleistä välillistä veroa), lukuun ottamatta protesteja, suurinta osaa lainoista ja tiettyjä kauppasopimuksia (esimerkiksi: toimet, joissa siirtäjään sovelletaan passiivista arvonlisäveroa), joihin ei lainkaan sovelleta arvonlisäveroa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hallituksen määräämät notaaripiirirajat takaavat sen, että asuinpaikasta riippumatta jokaisen käytettävissä on notaari.

16. Mitä tehtäviä kauppa- ja kiinteistörekisterinpitäjät hoitavat?

Rekisterinpitäjältä edellytetään oikeustieteellistä yliopistotutkintoa ja hakumenettelystä suoriutumista.

Rekisterinpitäjät suorittavat seuraavia tehtäviä:

niiden asiakirjojen tarkastaminen ja hyväksyminen, joille haetaan rekisterimerkintää,

yleisön neuvominen rekisteriasioissa (asiakirjojen tai sopimusten hyväksyminen rekisteröitäviksi, merkinnän vaikutukset jne.) ja

kirjattujen tietojen julkistaminen valvomalla tarvittaessa, että tietoa hakevilla henkilöillä on siihen laillinen oikeus, ja suojaamalla asianmukaisesti arkaluontoisia tietoja.

Kiinteistö- ja kaupparekisterit sekä irtaimia esineitä koskevat rekisterit ovat tosiasiallisen tai juridisen julkisen luotettavuuden takaavia keinoja, joiden avulla ehkäistään riitoja ja säästetään transaktiokustannuksia. Rekisteriviennit ovat tuomioistuinten suojeluksessa, ja valtiovalta takaa rekisteritietojen oikeellisuusolettaman. Tämän vuoksi kirjatut oikeudet ja asiantilat antavat eräitä menettelyllisiä ja tosiasiallisia etuja.

Kiinteistörekisteriin kirjataan tosiasiallisesti merkittävät maaseutu- tai kaupunkikiinteistöjä koskevat toimet. Kiinteistörekisteriin merkitsemisen avulla rekisterinpitäjä toteuttaa omistuksen ilmoittamisen.

Kaupparekisteriin merkitään yhtiöitä ja muita yhteisöjä tai omaisuuskokonaisuuksia (sijoitus- tai eläkerahastot jne.) koskevat toimet, joita liike-elämässä suoritetaan. Kaupparekisteri vahvistaa lisäksi liikekirjanpidon, tallettaa ja julkistaa tilinpäätökset sekä tietyissä tapauksissa valitut asiantuntijat ja tilintarkastajat.

Sivun alkuunSivun alkuun

Irtaimia esineitä koskevaan rekisteriin merkitään alusten, ilma-alusten, teollisten laitteiden ja muiden yksilöitävissä olevien irtaimien esineiden omistus ja niihin kohdistuvat rasitteet, samoin kuin sopimusten yleiset ehdot.

Rekisterinpitäjille on myös useilla autonomisilla alueilla annettu tehtäväksi tilittää ja periä tiettyjä veroja, jotka kannetaan sittemmin rekisteriin merkittävistä asiakirjoista (omaisuudensiirto- ja perintöverot, kirjallisista oikeustoimista kannettavat verot jne.).

17. Kenen alaisia rekisterinpitäjät ovat ja kuka valvoo, että he hoitavat tehtäviään moitteettomasti?

Kiinteistö- ja kaupparekisterien ja irtaimia esineitä koskevien rekisterien pitäjät ovat oikeusministeriön alaisia virkamiehiä rekisteri- ja notariaattihallituksen kautta, joka vastaa rekisterien tarkastuksesta ja valvonnasta.

Rekisterinpitäjät ovat myös järjestäytyneet kollegioksi (Colegio Nacional de Registradores de España), jolle valtiovalta on uskonut eräitä ammatinharjoittamisen valvontaan liittyviä tehtäviä.

18. Miten kiinteistörekisterinpitäjien suorittamat palvelut korvataan?

Rekisterinpitäjät saavat korvauksensa suoraan palveluja pyytävältä yleisöltään valtiovallan vahvistaman maksujärjestelmän mukaisesti. Maksujärjestelmän soveltamisesta saamillaan tuloilla rekisterinpitäjät ylläpitävät koko rekisteripalvelua, joten rekisterinpitäjien oma palkka on määrä, joka jää jäljelle sitten kun työntekijöiden palkat ja palvelun ylläpidon vaatimat yleis- ja muut kustannukset on katettu.

Sivun alkuunSivun alkuun

19. Mikä on asianajajien tehtävä?

Asianajajien tehtävänä voi olla (Ley Orgánica del Poder Judicial -säädöksen 436 § ja 22. kesäkuuta 2001 annetulla kuninkaan asetuksella vahvistetun Estatuto General de al Abogacía Española -perussäännön 8 §)

  • asianosaisten ohjaaminen ja puolustaminen:
  • kaikenlaatuisissa oikeus-, siviili-, rikos-, riita-, hallintoriita-, työ-ja sotilasoikeusprosesseissa;
  • hallintoelimissä, järjestöissä, ammattikunnissa ja missä tahansa julkisyhteisöissä;
  • mihin tahansa yhteisöön tai yksityishenkilöön nähden, kun heidän palveluitaan pyydetään;
  • juridinen avustaminen ja neuvonta;
  • asiakkaan edustaminen, kun tehtävää ei ole laissa varattu muille ammattihenkilöille.

20. Miten asianajajan ammattiin voi päästä?

Asianajajan toimeen pääsyltä edellytetään

  • Espanjan tai jonkun Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueesta toukokuuta 1992 tehdyn sopimuksen osapuolena olevan valtion kansalaisuutta;
  • täysi-ikäisyyttä ja oikeustoimikykyä;
  • oikeustieteellistä yliopistotutkintoa tai ulkomaisia oppiarvoja, jotka vastaavat voimassaolevia normeja ja ovat niiden mukaan hyväksyttyjä;
  • liittymistä asianajajien ammattikuntaan, joka on yksinomaisen tai pääasiallisen ammatinharjoituspaikan ammattikunta, jotta voisi harjoittaa toimintaa koko valtion alueella.

21. Mitä säännöksiä Espanjassa on annettu asianajajien palvelujen vapaan tarjonnan ja oppiarvojen vastavuoroisen tunnustamisen varmistamiseksi?

El Estatuto General de la Abogacía Española -perussäännössä määrätään, että muista maista olevat asianajajat voivat tarjota ammattipalvelujaan Espanjassa voimassaolevien normien mukaisesti, jolloin erotetaan kaksi ryhmää:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen määräystä soveltaen (sopimus allekirjoitettiin Oportossa 2. toukokuuta 1992 ja Espanja ratifioi sen 26. marraskuuta 1993) sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden kansalaiset. Kun otetaan huomioon henkilöiden ja palvelujen vapaa liikkuminen jäsenvaltioiden välillä, on säädetty useista rinnakkaisista mahdollisuuksista:
    • ammatinharjoittaminen vakinaisesti alkuperäisellä ammattinimikkeellä ja mahdollisuus liittyä ammattikuntaan, kun ammattia on tosiasiallisesti ja säännöllisesti harjoitettu kolmen vuoden ajan English;
    • alkuperäisen ammattinimikkeen tunnustaminen, jotta ammattia voitaisiin harjoittaa samoin ehdoin kuin espanjalaisen ammattinimikkeen saaneet sitä harjoittavat English;
    • ammattipalveluiden tarjoaminen satunnaisesti alkuperäisellä ammattinimikkeellä English;
    • edellisten lisäksi ne, joilla ei ole lähtömaassaan pätevyttä ammatinharjoittamiseen, mutta joilla on kuitenkin ammattiin pääsyyn tarvittava oppiarvo, voivat ulkomaisen oppiarvon tapauksessa hakea sen yhdenmukaistamista ja liittyä myöhemmin Espanjan asianajajien ammattikuntaan English.
  • Henkilöt, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioiden tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolena olevien valtioiden kansalaisia:
    • Liittyäkseen Espanjan asianajajien ammattikuntaan heidän on  ensin saatava tutkintonsa yhdenmukaistetuksi ja sen jälkeen anottava lainmukaista erivapautta kansalaisuuden suhteen.

22. Kenen alaisia asianajajat ovat ja kuka valvoo, että he hoitavat tehtäviään moitteettomasti?

Asianajajan ammatti on vapaata ja itsenäistä asiakaspalvelua, joka ei riipu julkishallinnosta ja jota harjoitetaan vapaissa ja aidoissa kilpailuolosuhteissa (Estatuto General de la Abogacía Española -perussäännön 1 §)).

Sivun alkuunSivun alkuun

Asianajajien on noudatettava:

  • oikeusnormeja ja sääntöjä
  • asianajon eettisiä normeja ja tapoja.

Asianajon moitteetonta hoitamista aluepiireittäin valvovat elimet ovat:

  • kansallisella tasolla Consejo General de la Abogacía Española (Espanjan asianajajien yleisneuvosto)
  • autonomisen alueen tasolla Consejos de Colegios de las Comunidades Autónomas (autonomisten alueiden ammattikuntaneuvostot).
  • maakunnan tasolla kunkin maakunnan tai paikkakunnan asianajajakunnat, jos ne ovat olemassa.

23. Miten asianajajien suorittamat palvelut korvataan?

Palkkiot ammatinharjoittamisesta maksetaan suoritettujen palvelujen perusteella kiinteänä, toistuvana tai tuntiperusteisena korvauksena. Tämä estää kaikissa tapauksissa määräosapalkkion (quota litis) perimisen suppeassa merkityksessä, millä tarkoitetaan asianajajan ja asiakkaan ennen asian loppuunsaattamista tekemää sopimusta, jonka nojalla asiakas sitoutuu maksamaan asianajajalle ainoastaan prosenttiosuuden siitä, mitä prosessilla saavutetaan, oli se sitten rahasumma tai muu etuus, esine tai arvo, jonka asiakas on saava.

Asiakas ja asianajaja voivat sopia vapaasti palkkion suuruudesta, kunhan ammattieettisiä normeja noudatetaan eikä sopimus johda vilpilliseen kilpailuun. Jos asiakas ja ammatinharjoittajat eivät pääse sopimukseen palkkioista, on olemassa kontradiktorinen menettely, jossa asian käsittelevä tuomari ratkaisee riidan.

Jos asiasta ei ole nimenomaisesti sovittu tai prosessin kustannukset on tuomittu maksettaviksi, palkkioiden vahvistamisessa voidaan ottaa huomioon sen maakunnan asianajajakunnan ohjeellinen taulukko, jonka sääntöjen, tapojen ja käytäntöjen mukaan on toimittava (Estatuto General de la Abogacía Española -perussäännön 44 §).

Varattomat henkilöt, jotka eivät pysty maksamaan asianajajien ja oikeusasianajajien palveluista, voivat kääntyä valtion kustantamien ammattihenkilöiden puoleen (ks. oikeusapua koskeva tietosivu).

24. Mitä oikeusasianajajat tekevät?

Oikeusasianajajat (Procuradores) ajavat asianosaisten oikeuksia ja etuja tuomioistuimissa saamansa valtuutuksen nojalla ja varmistavat asianosaisten ja tuomioistuinten välisen viestinnän luotettavuuden.

25. Miten oikeusasianajajan ammattiin voi päästä?

Henkilön on täytettävä seuraavat vaatimukset: Espanjan kansalaisuus, täysi-ikäisyys, oikeustieteellinen yliopistotutkinto ja procurador -ammattinimike, jonka on myöntänyt oikeusministeriö vahvistaessaan, että henkilö on täyttänyt kyseiset edellytykset.

Tehtävien hoitamiseksi on hakeuduttava oikeusasianajajien ammattikunnan (Colegio de Procuradores) jäseneksi, asetettava vakuus ja vannottava vala tai annettava vakuutus.

26. Kenen alaisia oikeusasianajajat ovat ja kuka valvoo, että he hoitavat tehtäviään moitteettomasti?

Oikeusasianajajat ovat Colegio de Procuradores -ammattikunnan alaisia, ja sen hallitus valvoo, että ammattitehtäviä hoidetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti.

27. Miten oikeusasianajajien suorittamat palvelut korvataan?

Palvelut korvataan oikeusministeriön ennalta vahvistamien maksujen mukaisesti.

Lisätietoja

  • SYYTTÄJÄLAITOS English - español
  • SECRETARIOS JUDICIALES -VIRANHALTIJAT español
  • ASIANAJAJAT español
  • OIKEUSASIANAJAJAT español
  • NOTAARIT español
  • KIINTEISTÖREKISTERINPITÄJÄT español

« Oikeusalan ammatit - Yleistä | Espanja - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 01-08-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta