Euroopan komissio > EOV > Oikeusalan ammatit > Puola

Uusin päivitys: 03-03-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusalan ammatit - Puola

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. TUOMARIT 1.
2. SYYTTÄJÄT 2.
3. HAASTEMIEHET/ULOSOTTOMIEHET 3.
4. JULKISET NOTAARIT 4.
5. ASIANAJAJAT (TUOMIOISTUINASIANAJAJAT) 5.
6. TOIMISTOASIANAJAJAT 6.

 

1. TUOMARIT

Tuomarit muodostavat oikeusalan ammattien joukossa oman ryhmänsä, joka erottuu muista erityisen korkeiden pätevyysvaatimusten ja erityisesti riippumattomuuden periaatteen vuoksi.

Tuomarien riippumattomuuden periaatteesta säädetään perustuslain 178 §:n 1 momentissa, jonka mukaan tuomarit hoitavat tehtäväänsä riippumattomasti, vain perustuslakia ja muita lakeja noudattaen. Riippumattomuus tarkoittaa, että tuomarin on hoidettava tehtävänsä sekä riita-asian osapuolista että valtion elimistä riippumattomasti. Toisaalta tuomaria sitoo puolueettomuuden velvoite ja velvollisuus noudattaa perustuslakia ja muita lakeja, joiden puitteissa ja nojalla hänen on toteutettava kaikki virkatoimensa.

Tuomarit nimittää virkaan tasavallan presidentti kansallisen tuomioistuinneuvoston (Krajowa Rada Sądownictwa) ehdotuksen perusteella määräämättömäksi ajaksi.

Alioikeuden (sąd rejonowy) eli ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomariksi voidaan nimittää henkilö, joka on Puolan kansalainen ja jolla on täydet kansalaisoikeudet. Hänellä on oltava Puolassa suoritettu ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto (maisterin arvo) tai Puolassa tunnustettu vastaava ulkomainen tutkinto. Hänen on oltava vähintään 29-vuotias, maineeltaan moitteeton ja terveydentilaltaan tuomarin tehtävään soveltuva. Hänen on täytynyt suorittaa tuomarin tai syyttäjän tutkinto ja hänellä on oltava vähintään kolmen vuoden työkokemus apulaistuomarin tai -syyttäjän tehtävistä tai viiden vuoden työkokemus tuomioistuimen esittelijän tehtävistä (referendarz sądowy). Tuomioistuinharjoittelua (aplikacja) ja työkokemusta apulaistuomarin tai -syyttäjän tehtävistä ei vaadita, jos henkilö on toiminut vähintään kuusi vuotta tuomioistuinavustajana (asystent sędziego) tai tuomioistuimen esittelijänä ja hän on suorittanut tuomarin tutkinnon. Tuomioistuinharjoittelua ja apulaistuomarin tai -syyttäjän työkokemusta koskevia vaatimuksia ei sovelleta myöskään henkilöihin, jotka työskentelevät tiede-instituuttien palveluksessa korkeissa akateemisissa viroissa (profesor, doktor habilitowany). Lisäksi alioikeuden tuomarin virkaan voidaan nimittää henkilö, joka on toiminut vähintään kolme vuotta asianajajana, yleisenä oikeusavustajana tai notaarina. Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen (aluetuomioistuin, muutoksenhakutuomioistuin) tuomariksi nimitettävältä vaaditaan lisäksi määrätynpituinen työkokemus oikeuslaitoksen palveluksessa tai jossakin muussa oikeusalan ammatissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomarinvirkaa hakevan on ensin saatava asianomaisen tuomioistuimen tuomarien ammattikuntajärjestön eli tuomarien yleiskokouksen hyväksyntä, josta äänestetään suljetuin lipuin toimitettavassa äänestyksessä. Oikeusministeri esittelee hyväksytyn hakijan tuomioistuinneuvostolle mahdollisesti oman lausuntonsa saattelemana. Tuomioistuinneuvosto päättää tällä perusteella suljetussa lippuäänestyksessä, esitelläänkö hakija tasavallan presidentille. Presidentti nimittää hyväksytyn hakijan alioikeuden, aluetuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen tuomariksi. Yleneminen ylemmän asteen tuomioistuimeen edellyttää vastaavaa lausuntokierrosta ja uutta nimitystä.

Tuomarin riippumattomuuden takeena on se, että tuomaria ei voi erottaa virasta. Tuomari voidaan panna viralta, pidättää virantoimituksesta tai siirtää toiseen tuomioistuimeen tai toisiin tehtäviin vastoin hänen omaa tahtoaan ainoastaan tuomioistuimen (mm. kurinpitotuomioistuimen) päätöksellä ja ainoastaan laissa (perustuslain 180 §) määritellyissä tapauksissa.

Tuomarit nimitetään virkaansa määräämättömäksi ajaksi (perustuslain 179 §). Tämä merkitsee sitä, että kun tuomari saavuttaa eläkeiän (nykyään 65-vuotiaana), hän jää pois virantoimituksesta, mutta säilyttää edelleen tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Tuomioistuinneuvosto voi kuitenkin tuomarin hakemuksesta antaa hänelle luvan jatkaa virantoimitusta 70-vuotiaaksi asti.

Tuomaria ei voida ilman laissa määrätyn tuomioistuimen hyväksyntää saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen eikä hänelle voida langettaa vapausrangaistusta (ns. tuomarin koskemattomuus). Tuomaria ei saa ottaa kiinni eikä pidättää, paitsi jos hänet tavataan rikoksen teosta verekseltään ja kiinni ottaminen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa tapauksen asianmukainen käsittely (perustuslain 181 §). Tuomari voidaan saattaa vastuuseen virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä tai muista rikkeistä ainoastaan kurinpitotuomioistuimessa, joka muodostuu tuomarien ammattikuntajärjestön nimittämistä tuomareista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomari ei saa olla minkään poliittisen puolueen tai ammattiliiton jäsen eikä hän saa harjoittaa mitään sellaista julkista toimintaa, joka voisi vaarantaa tuomioistuinten ja tuomarien riippumattomuuden periaatteen (perustuslain 178 §:n 3 momentti). Tuomari ei myöskään voi harjoittaa muuta ansiotyötä ilman toimivaltaisen viranomaisen ennakkohyväksyntää.

Tuomarien itsesääntelevä ammattikuntajärjestö on nimeltään tuomarineuvosto (samorząd sędziowski). Sen elimet ovat aluetuomioistuinten tuomarien yleiskokous ja muutoksenhakutuomioistuinten tuomarien yleiskokous.

Tuomioistuinten hallinnollisen toiminnan ylimpänä valvojana toimii oikeusministeri.

Tuomarien asemasta ja tuomarien riippumattomuudesta säädetään paitsi Puolan tasavallan perustuslaissa myös 27. heinäkuuta 2001 annetussa laissa yleisistä tuomioistuimista.

2. SYYTTÄJÄT

Syyttäjälaitoksen päätehtävänä on suojata oikeusvaltion periaatteita ja huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa asianmukainen seuraamus. Tämä kattaa mm. rikosasioiden oikeudenkäynteihin liittyvät syyte- ja valmistelutoimet sekä toimimisen yleisenä syyttäjänä tuomioistuimissa, rikollisuuden tutkimisen, rikosten ehkäisemisen ja torjunnan sekä yhteistyön muiden sellaisten elinten kanssa, jotka pyrkivät ehkäisemään rikoksia ja lainvastaisuuksia.

Lisäksi syyttäjä voi siviiliprosessilain 7 §:n mukaisesti vaatia siviilioikeudellisen menettelyn aloittamista missä tahansa asiassa tai osallistua minkä tahansa jo vireillä olevan asian käsittelyyn, jos hän katsoo, että oikeusvaltion periaatteiden, kansalaisoikeuksien tai yleisen edun suojaaminen sitä vaativat. Perheoikeudellisissa asioissa, jotka koskevat muuta kuin varallisuussuhteita, syyttäjä voi nostaa syytteen ainoastaan laissa mainituissa tapauksissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perheoikeudellisissa asioissa syyttäjä nostaa syytteen erityisesti silloin kun asianomainen ei itse jonkin pätevän syyn vuoksi kykene esittämään vaatimuksiaan tai ei halua esittää niitä, mikä on yleisen edun vastaista. Syyttäjän on toteutettava toimenpiteitä erityisesti kun kyseessä on avioliiton mitätöinti tai avioliiton pätevyyden toteaminen, isyyden tai äitiyden vahvistamatta jättäminen, lapsen tunnustamispäätöksen mitätöinti, lapsen tunnustamispäätöksen toteaminen pätemättömäksi, ulkomaalaisten tai ulkomailla asuvien Puolan kansalaisten toimesta tapahtuvaa adoptiota koskeva päätös, adoptiopäätöksen purkaminen tai vanhempainvastuun piiriin kuuluvan tai huoltajan vastuulla olevan henkilön huostaanotto.

Hallintolainkäytön alalla syyttäjän tehtävänä on viedä tuomioistuimen käsiteltäväksi lainvastaiset hallintopäätökset ja osallistua tällaisten päätösten lainvastaisuuden selvittämiseen tuomioistuimessa.

Syyttäjälaitokseen kuuluvat valtakunnansyyttäjä, hänen alaisinaan toimivat syyttäjälaitoksen yleisiin ja sotilasoikeudellisiin organisaatioyksiköihin kuuluvat syyttäjät sekä syyttäjät, jotka työskentelevät Kansakunnan muistin instituuttiin (Instytut Pamięci Narodowej) kuuluvassa komiteassa, jonka tehtävänä on nostaa syyte rikoksista Puolan kansaa vastaan (Komisja Ścigania Zbrodni przeciwko Narodowi Polskiemu). Valtakunnansyyttäjä on syyttäjälaitoksen ylin viranomainen. Valtakunnansyyttäjän tehtävää hoitaa oikeusministeri. Syyttäjälaitoksen yleisissä organisaatioyksiköissä työskentelevät kansallisen syyttäjälaitoksen syyttäjät sekä muutoksenhakutuomioistuinten, aluetuomioistuinten ja alioikeuksien syyttäjät.

Sivun alkuunSivun alkuun

Syyttäjälaitos on järjestetty hierarkkisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka syyttäjä toimii laissa määriteltyjä toimia toteuttaessaan itsenäisesti, hänellä on velvollisuus noudattaa hierarkiassa ylempänä olevan syyttäjän antamia määräyksiä, ohjeita ja suosituksia.

Syyttäjälaitoksen yleisten organisaatioyksiköiden syyttäjät nimittää valtakunnansyyttäjä.

Syyttäjäksi voidaan nimittää henkilö, joka on Puolan kansalainen ja jolla on täydet kansalaisoikeudet. Hänellä on oltava Puolassa suoritettu ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto (maisterin arvo) tai Puolassa tunnustettu vastaava ulkomainen tutkinto. Hänen on oltava vähintään 26-vuotias, maineeltaan moitteeton ja terveydentilaltaan syyttäjän tehtävään soveltuva. Hänen on täytynyt suorittaa syyttäjän tai tuomarin tutkinto ja hänellä on oltava vähintään vuoden työkokemus apulaissyyttäjän tai -tuomarin tehtävistä tai hänen on täytynyt työskennellä syyttäjälaitoksen sotilasoikeuden organisaatioyksiköissä ammattisotilaiden asepalvelusaikaa koskevissa säännöksissä säädetty aika.

Syyttäjäksi voidaan nimittää myös seuraavat henkilöt, joilta ei edellytetä syyttäjäntutkinnon suorittamista eikä kokemusta apulaissyyttäjän tehtävistä: Puolan korkeakouluissa, Puolan tiedeakatemiassa tai tiedeinstituuteissa työskentelevät oikeustieteen professorit ja tohtorit (doktor habilitowany), tuomarit, sotaoikeuden tuomarit, asianajajat, yleiset oikeusavustajat sekä valtiokonttorin syyttäjänviraston neuvonantajat, jotka ovat harjoittaneet kyseistä tointa tai toimineet kyseisessä virassa vähintään kolmen vuoden ajan, sekä julkiset notaarit, jos he läpäisevät syyttäjäntutkinnon (mutta ilman vaatimusta apulaissyyttäjänä toimimisesta).

Sivun alkuunSivun alkuun

Syyttäjät nimitetään virkaansa määräämättömäksi ajaksi. Tämä merkitsee sitä, että eläkeiän saavutettuaan syyttäjä jää pois virantoimituksesta, mutta säilyttää edelleen tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Syyttäjä voidaan siirtää toiseen virkaan vain hänen suostumuksellaan. Virkavirheestä tai ilmeisestä ja törkeästä lain säännösten ja syyttäjäntoimen arvokkuuden loukkaamisesta syyttäjä joutuu vastaamaan kurinpitomenettelyssä, joka käydään syyttäjistä muodostuvan tuomioistuimen edessä.

Samoin kuin tuomareita, myös syyttäjiä suojaa koskemattomuus. Tämä tarkoittaa, että syyttäjää ei voida asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ilman toimivaltaisen kurinpitotuomioistuimen lupaa eikä häntä voida pidättää ilman kurinpitomenettelystä vastaavan esimiehen hyväksyntää. Edellä olevaa ei sovelleta, jos syyttäjä tavataan rikoksen teosta verekseltään.

Syyttäjä ei saa virassa ollessaan kuulua mihinkään poliittiseen puolueeseen eikä osallistua mihinkään poliittiseen toimintaan.

Syyttäjä ei saa tehdä virkatoimensa ohella muuta työtä, lukuun ottamatta opetus- ja tutkimustyötä tai tieteellistä tutkimusta, eikä hän saa harjoittaa muuta ansiotoimintaa (esimerkiksi toimimalla itse yrittäjänä tai kuulumalla jonkin liikeyrityksen toimielimeen), joka voisi vaikuttaa hänen virkavelvollisuuksiensa suorittamiseen ja heikentää luottamusta hänen puolueettomuuteensa tai loukata syyttäjäntoimen arvokkuutta.

Syyttäjän asemasta ja siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään syyttäjälaitoksesta 20. kesäkuuta 1985 annetussa laissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. HAASTEMIEHET/ULOSOTTOMIEHET

Haaste- ja ulosottomies (komornik) on valtion virkamies, joka työskentelee alioikeuden yhteydessä. Hän suorittaa siviilioikeudellisiin asioihin liittyviä täytäntöönpanotehtäviä sekä erityissäännöksiin perustuvia muita tehtäviä (hän mm. valmistelee pesäluettelon polski ja laatii tuomioistuimen polski tai syyttäjän polski määräyksestä tosiseikkoja koskevan pöytäkirjan ennen tuomioistuinmenettelyn aloittamista tai tuomion antamista). Lisäksi haaste- ja ulosottomiehellä on oikeus antaa tiedoksi tuomioistuimen ilmoituksia, kuulutuksia, riitauttamisia ja kanteluita sekä muita asiakirjoja, joiden tiedoksiantaminen edellyttää vastaanottotodistuksen saamista ja päivämäärän merkitsemistä. Hän myös toimii vapaaehtoisen julkisen huutokaupan virallisena valvojana ja vahvistaa alimman ja korkeimman tarjouksen. Täytäntöönpanoon liittyvien ja muiden lakisääteisten tehtäviensä suorittamisesta haaste- ja ulosottomies perii täytäntöönpanomaksun.

Haaste- ja ulosottomiehen toimisto sijaitsee tietyllä toimivalta-alueella, missä hän hoitaa virkatehtäviään. Velkojalla on kuitenkin oikeus valita haluamansa haaste- ja ulosottomies toimivaltaisen muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirin alueen rajoissa. Haaste- ja ulosottomiehen toimivalta-alue käsittää toimivaltaisen alioikeuden tuomiopiirin tai osan siitä tai useamman kuin yhden alioikeuden tuomiopiirin. Oikeusministeri vahvistaa vuosittain haaste- ja ulosottomiesten toimialueet ja toimistojen sijaintipaikat.

Sivun alkuunSivun alkuun

Haaste- ja ulosottomies noudattaa tehtäviään suorittaessaan yksinomaan lakia ja tuomioistuimen päätöksiä. Haaste- ja ulosottomiehen toiminnan muodollista lainmukaisuutta valvoo sen alioikeuden presidentti, jonka yhteydessä haaste- ja ulosottomies toimii. Haaste- ja ulosottomiesten toiminnan ylimmästä valvonnasta sekä haaste- ja ulosottomiesten ammattikuntajärjestön toiminnnan valvonnasta vastaa oikeusministeri.

Haaste- ja ulosottomiehenä voi toimia henkilö, joka on Puolan kansalainen ja jolla on täydet kansalaisoikeudet. Hänen on oltava vähintään 25-vuotias ja maineeltaan moitteeton. Hänellä on oltava ylempi korkeakoulututkinto oikeus- tai hallintotieteessä, minkä lisäksi hänen on täytynyt suorittaa haaste- ja ulosottomiehen harjoittelu ja läpäistä sen päätteeksi suoritettava tutkinto. Harjoittelua ja tutkinnon suorittamista koskevasta vaatimuksesta vapautetaan tuomarit, syyttäjät, asianajajat, oikeusavustajat, notaarit ja henkilöt, jotka ovat suorittaneet em. ammatteihin vaaditun harjoittelun tai oikeustieteen tohtorin tutkinnon.

Haaste- ja ulosottomiehet muodostavat haaste- ja ulosottomiesten itsesääntelevän ammattikuntajärjestön, johon kuuluvat haaste- ja ulosottomiesten kansallinen liitto (Krajowy Zjazd Komorników), haaste- ja ulosottomiesten kansallinen neuvosto (Krajowa Rada Komornicza), haaste- ja ulosottomiesten kamarien yleiskokous sekä haaste- ja ulosottomiesten kamarit.

Haaste- ja ulosottomiesten tehtävistä sekä alan ammattikuntajärjestöistä säädetään tuomioistuinten haaste- ja ulosottomiehistä ja täytäntöönpanosta 29. elokuuta 1997 annetulla lailla.

4. JULKISET NOTAARIT

Notaarilaitoksen tehtävänä on taata oikeustoimiin liittyvä oikeusvarmuus ja toimien lainmukaisuus. Notaarilaitosta edustaa notaari eli yleistä kunnioitusta nauttiva henkilö, joka suorittaa tiettyjä toimia, jotka osapuolten on toteutettava tai jotka he haluavat suorittaa notaarin luona.

Sivun alkuunSivun alkuun

Notaarin perustehtäviä ovat virallisten asiakirjojen ja pöytäkirjojen laatiminen, vahvistaminen ja oikeaksi todistaminen, vekseleitä ja sekkejä koskevien protestien toimittaminen, perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista koskevien ilmoitusten sekä erilaisten talletusten vastaanottaminen. Notaari suorittaa virkatoimensa häneen kohdistuvan yleisen luottamuksen nojalla ja julkisen virkamiehen asemaan liittyvää suojelua nauttien. Notaarin lain mukaisesti laatimat asiakirjat ovat virallisia asiakirjoja.

Puolassa toimii nykyään riippumaton notaarien itsesääntelevä ammattikuntajärjestö ja yksityisiä notaarikamareita. Notaarina voivat toimia ainoastaan notaarien ammattikuntajärjestön jäsenet. Notaarien ammattikuntajärjestö käsittää notaarikamarit ja kansallisen notaarineuvoston (Krajowa Rada Notarialna).

Notaarit nimittää virkaan ja erottaa virasta oikeusministeri toimivaltaisen notaarikamarin suosituksen perusteella. Notaariksi voidaan nimittää henkilö, joka on Puolan kansalainen ja jolla on täydet kansalaisoikeudet. Hänen on oltava maineeltaan moitteeton ja vähintään 26 vuotta täyttänyt. Hänellä on oltava Puolassa suoritettu ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto (maisterin arvo) tai Puolassa tunnustettu vastaava ulkomainen tutkinto, minkä lisäksi hänen on täytynyt suorittaa notaarin harjoittelu ja läpäistä sen päätteeksi järjestettävä notaarin tutkinto. Hänellä on oltava 3 vuoden työkokemus notaarin avustajan tehtävistä. Notaariksi voidaan nimittää myös oikeustieteen professori tai tohtori (doktor habilitowany), tuomari, syyttäjä, asianajaja tai oikeusavustaja, joka on harjoittanut em. ammattia vähintään kolmen vuoden ajan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Notaarilaitoksen organisaatiosta ja notaarin tehtävistä säädetään notaarilaitoksesta 14. helmikuuta 1991 annetussa laissa.

5. ASIANAJAJAT (TUOMIOISTUINASIANAJAJAT)

Asianajajien ammattikunnan tehtävänä on antaa oikeudellista neuvontaa ja osallistua kansalaisoikeuksien ja -vapauksien suojaamiseen sekä lainsäädännön laatimiseen ja soveltamiseen. Asianajajat antavat oikeuspua ja erityisesti oikeudellista neuvontaa, laativat oikeudellisia lausuntoja ja oikeudellisia asiakirjoja sekä osallistuvat menettelyihin tuomioistuimissa ja viranomaisten edessä. Oikeusapua voivat saada sekä luonnolliset henkilöt että liikeyritykset ja erilaiset organisaatiot.

Asianajajat muodostavat itsesääntelevän ammattikuntajärjestön. Kansallinen asianajajien ammattikuntajärjestö käsittää 24 kamaria (izba adwokacka), jotka toimivat eri puolilla maata. Asianajajakamariin kuuluvat asianomaisen kamarin toimialueella työskentelevät asianajajat ja asianajajaharjoittelijat. Asianajajan tointa saa harjoittaa ainoastaan henkilö, joka on rekisteröity asianajajaluetteloon sen asianajajakamarin alueneuvoston toimesta, jonka alueella hänen toimistonsa sijaitsee. Rekisteröityminen kyseiseen luetteloon on pakollista. Asianajajien ammattikuntajärjestön ylin kansallinen elin on asianajajien korkein neuvosto (Naczelna Rada Adwokacka).

Asianajajien luetteloon voidaan merkitä henkilö, joka on maineeltaan moitteeton ja soveltuu aiemman käytöksensä perusteella harjoittamaan asianajajan tointa asianmukaisella tavalla. Hänellä on oltava täydet kansalaisoikeudet ja oikeustoimikelpoisuus. Hänellä on oltava Puolassa suoritettu ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto (maisterin arvo) tai Puolassa tunnustettu vastaava ulkomainen oikeustieteen tutkinto. Hänen on täytynyt suorittaa asianajajaharjoittelu ja läpäistä asianajajatutkinto. Kahta viimeksi mainittua edellytystä ei sovelleta, kun kyseessä on oikeustieteen professori tai tohtori (doktor habilitowany) tai kun henkilö on suorittanut tuomarin, syyttäjän, oikeudellisen neuvonantajan tai notaarin tutkinnon tai toiminut vähintään kolme vuotta valtiokonttorin syyttäjänviraston lainopillisena neuvonantajana. Lisäksi asianajajatutkinnon voivat suorittaa ilman asianajajaharjoittelun suorittamista oikeustieteen tohtorit sekä henkilöt, jotka ovat työskennelleet tuomioistuimen esittelijänä (referendarz sądowy) tai tuomioistuinavustajana (asystent sędziego) vähintään viisi vuotta kahdeksan vuoden aikana.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asianajajien ammattikunnan organisaatio ja tehtävät määritellään asianajajien ammattikunnasta 26. toukokuuta 1982 annetussa laissa.

Ulkomaisten juristien toimesta tapahtuvaa oikeusavun antamista Puolassa säännellään 5. heinäkuuta 2002 annetulla lailla.

6. TOIMISTOASIANAJAJAT

Toimistoasianajajat antavat oikeuspua ja erityisesti oikeudellista neuvontaa, laativat oikeudellisia lausuntoja ja oikeudellisia asiakirjoja sekä osallistuvat tuomioistuimissa ja viranomaisissa käytäviin menettelyihin.

Toimistoasianajajat voivat antaa oikeusapua liikeyrityksille, erilaisille organisaatioille ja luonnollisille henkilöille. He eivät kuitenkaan voi toimia puolustusasianajajina rikosoikeudellisissa menettelyissä tai vero-oikeudellisissa asioissa.

Toimistoasianajajat voivat toimia free lance -pohjalta ja yhdistää tällaisen toiminnan muuhun toimintaan, esim. työsuhteeseen.

Toimistoasianajajilla on oma itsesääntelevä ammattikuntajärjestö. Järjestö hoitaa tehtäviään riippumattomasti, ainoastaan lainsäädäntöä noudattaen.

Toimistoasianajajien ammattikuntajärjestön organisaatioyksiköitä, joilla on oikeushenkilöllisyys, ovat alueelliset toimistoasianajajien kamarit ja kansallinen toimistoasianajajien kamari (Krajowa Izba Radców Prawnych). Järjestön toimintaa valvoo oikeusministeri.

Toimistoasianajajana toimiminen edellyttää, että henkilö on merkitty toimistoasianajajien luetteloon ja että hän on vannonut erityisen valan.

Oikeusavustajien luetteloon voidaan merkitä henkilö, joka on maineeltaan moitteeton ja soveltuu aiemman käytöksensä perusteella harjoittamaan oikeusavustajan tointa asianmukaisella tavalla. Hänellä on oltava täydet kansalaisoikeudet ja oikeustoimikelpoisuus. Hänellä on oltava Puolassa suoritettu ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto (maisterin arvo) tai Puolassa tunnustettu vastaava ulkomainen oikeustieteen tutkinto. Hänen on täytynyt suorittaa toimistoasianajajaharjoittelu ja läpäistä toimistoasianajajan tutkinto. Harjoittelua ja tutkinnon suorittamista ei vaadita, kun kyseessä on oikeustieteen professori tai tohtori (doktor habilitowany) tai kun asianomainen on suorittanut tuomarin, syyttäjän, asianajajan tai notaarin tutkinnon tai toiminut vähintään kolme vuotta valtiokonttorin syyttäjänviraston lainopillisena neuvonantajana. Lisäksi asianajajatutkinnon voivat suorittaa ilman asianajajaharjoittelun suorittamista oikeustieteen tohtorit sekä henkilöt, jotka ovat työskennelleet tuomioistuimen esittelijänä (referendarz sądowy) tai tuomioistuinavustajana (asystent sędziego) vähintään viisi vuotta kahdeksan vuoden aikana.

Toimistoasianajajien ammattikunnan organisaatio ja tehtävät määritellään toimistoasianajajista 6. heinäkuuta 1982 annetussa laissa.

Ulkomaisten juristien toimesta tapahtuvaa oikeusavun antamista Puolassa säännellään 5. heinäkuuta 2002 annetulla lailla.

Lisätietoja

Puolan tasavallan perustuslaki

http://www.sejm.gov.pl/prawo/konst/konst.htm Deutsch - English - français - polski

Asianajajien korkein neuvosto

http://www.adwokatura.pl English - polski

Tuomioistuimet - Puolan virallistieto verkossa

http://www.bip.gov.pl/index.asp?fid=4590 polski

Kansallinen oikeusavustajien kamari

http://www.radca.prawny.lex.pl polski

Kansallinen notaarineuvosto

http://www.krn.org.pl polski

Varsovan notaarikamari

http://www.notariusze.pl English - français - polski

Haaste- ja ulosottomiesten ammattikuntajärjestö

http://www.komornik.pl English - polski

Varsovan muutoksenhakutuomioistuinten syyttäjät

http://www.pa.waw.pl polski

« Oikeusalan ammatit - Yleistä | Puola - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 03-03-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta