Euroopan komissio > EOV > Oikeusalan ammatit > Alankomaat

Uusin päivitys: 11-10-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusalan ammatit - Alankomaat

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Tuomari 1.
2. Kirjaaja 2.
3. Yleinen syyttäjä 3.
4. Asianajaja 4.
5. Julkinen notaari 5.
6. Haastemies 6.

 

1. Tuomari

Tuomarin tehtävänä on antaa puolueeton ratkaisu riitatapauksissa, myös sellaisissa tapauksissa, joissa julkinen hallinto on yksi asianosaisista. Jotta tuomareiden riippumattomuus suhteessa julkiseen hallintoon voitaisiin taata, heitä varten on erityinen haku- ja nimitysmenettely ja tuomareiden oikeusasema on erilainen kuin muiden valtion virkamiesten.

Tuomariksi voidaan nimittää henkilö, jolla on kokemusta työskentelystä tuomioistuimessa vähintään seitsemän vuoden ajalta. Vaadittava kokemus voidaan hankkia osana oikeuslaitoksen sisäistä ammatillista koulutusta tai muun oikeuden alaan kuuluvan työkokemuksen kautta. Oikeuslaitos on vastuussa tarvittavasta koulutuksesta.

Tuomarit nimittää virkaan kuningatar, ja poliittinen vastuu nimityksestä on oikeusministerillä. Tuomarin virkaan voidaan nimittää vain Alankomaiden kansalainen. Lisäksi tuomarin virkaan pyrkivältä edellytetään, että hän on suorittanut oikeustieteellisen tutkinnon alankomaalaisessa yliopistossa.

Ennen tuomarin virkaan ehdokkaaksi asettamista on asiasta saatava myönteinen lausunto valtakunnalliselta valintalautakunnalta, joka koostuu tuomioistuinlaitoksen jäsenistä, yleisen syyttäjälaitoksen edustajista ja yhteiskunnassa aktiivisesti mukana olevista henkilöistä. Tuomari nimitetään virkaan tiettyyn tuomioistuimeen. Edellytyksenä nimitykselle on, että kyseessä oleva tuomioistuin tekee esityksen henkilön nimittämisestä virkaan tuomioistuimessa.

Yllä mainitut edellytykset takaavat mahdollisimman objektiivisen nimitysmenettelyn. Tuomari on erityisasemassa oleva valtion virkamies. Tuomaria ei voida nimityksen jälkeen velvoittaa ottamaan vastaan virkaa muualla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomari voi hoitaa virkaansa 70 ikävuoteen saakka. Ennen edellä mainittua ikää tuomarin voi erottaa virastaan vastoin hänen tahtoaan vain ylin oikeusaste, Alankomaiden korkein oikeus (Hoge Raad der Nederlanden), korkeimman oikeuden syyttäjäviranomaisen (procureur-generaal) esityksestä.

Edellä selostettu nimitys- ja erottamismenettely on riittävä tae siitä, ettei nimittämisen ja erottamisen yhteydessä voida käyttää poliittista vaikutusvaltaa.

Perustuslailla määrätään, että tuomiovalta kuuluu oikeuslaitokselle, ja perustuslaissa on myös määräyksiä oikeuslaitoksen jäsenten oikeusasemasta.

Tuomari voi käsitellä tapaukset oman harkintansa mukaan voimassa olevia lakeja noudattaen. Hän voi myös merkittävästi vaikuttaa oikeudenkäyntimenettelyn käytännön toteutukseen päättämällä esimerkiksi vaadittavista määräajoista. Jos prosessin osapuoli epäilee oikeudenkäynnin aikana tuomarin puolueettomuutta, laki tarjoaa mahdollisuuden tehdä valitus tuomarin toiminnasta.

Prosessin osapuoli saattaa olla tyytymätön tuomarin ratkaisuun. Siinä tapauksessa erotellaan laissa toisaalta tuomioistuimen antama tuomio ja toisaalta tuomarin toimintatapa.

Jos tyytymättömyys koskee annettua tuomiota, muutoksenhakija voi yleensä viedä asian ylempään oikeusasteeseen. Tuomarin toimintatavasta voidaan tehdä valitus sen tuomioistuimen hallitukseen, jossa tuomari hoitaa virkaansa. Jokaisella tuomioistuimella on valitusmenettely, jonka mukaan valitus tuomioistuimessa käsitellään.

Tuomareiden toimintatavasta säädetään laissa. Näiden säännösten tarkoituksena on taata tuomareiden objektiivinen työskentelytapa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomarit hoitavat virkaansa tuomioistuimissa (rechtbanken). Tuomioistuimet jaotellaan siviilioikeudellisiin, rikosoikeudellisiin, hallinto-oikeudellisiin ja alimman oikeusasteen tuomioistuimiin (kanton). Viimeksi mainitun tuomioistuimen tuomareista käytetään nimitystä kantonrechter, muista käytetään nimitystä rechter. Hovioikeuden ja korkeimman oikeuden tuomareista käytetään nimitystä raadsheer.

Tuomareilta edellytetään yleensä, että he työskentelevät vaihtelevasti eri oikeuden aloilla ja ovat erikoistuneet kahteen oikeuden alaan. Siten vältetään tilanne, jossa tuomarit keskittyvät liian suuressa määrin ja liian pitkään vain yhteen oikeuden alaan.

Alioikeuden tuomarit (kantonrechters) antavat ratkaisun riita-asiassa yksin. Muiden tuomioistuinten tuomarit ratkaisevat asiat myös yleensä yksin, mutta joidenkin asioiden käsittelyssä on mukana kolmen tuomarin kokoonpano. Hovioikeudessa asian ratkaisee kolmen tuomarin kokoonpano, paitsi jos kysymyksessä on asia, jossa riittää yksi tuomari. Asiasta säädetään lailla. Korkeimman oikeuden käsittelyissä on aina viisi tuomaria.

2. Kirjaaja

Kirjaajat (Griffier) avustavat tuomareita heidän työssään. Osa kirjaajista hoitaa hallinnollisia tehtäviä. Toiset kirjaajat, jotka ovat saaneet enemmän oikeustieteellistä koulutusta, avustavat tuomaria istunnon valmistelussa, pitävät istunnoissa pöytäkirjaa ja laativat tuomarin ohjeiden mukaan alustavan tuomion.

Tarkempaa tietoa siitä, miten oikeuslaitos käytännössä on järjestetty, löytyy sivustolta www.rechtspraak.nl English - Nederlands, joka on oikeuslaitoksen oma www-sivusto. Sivustolta löytyvät muun muassa postiosoite, vierailuosoite, sähköpostiosoite, aukioloajat, ajo-ohjeet ja valitusmenettely.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Yleinen syyttäjä

Yleisen syyttäjän (Officier van Justitie) tärkeimpänä tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksen tehnyt joutuu vastuuseen teoistaan. Syyttäjä voi kuitenkin olla tuomioistuimessa mukana myös siviiliasioiden käsittelyssä. Esimerkkeinä sellaisista asioista voidaan mainita holhouksenalaiseksi asettaminen, henkilön tahdon vastainen psykiatriseen hoitoon määrääminen tai hakemus väestörekisteriotteen muuttamisesta.

Syyttäjä on osa syyttäjälaitosta. Poliittinen vastuu kuuluu oikeusministerille. Syyttäjälaitosta (Openbaar Ministerie tai OM) johtaa valtakunnansyyttäjänvirasto (parket-generaal), ja jokaisessa tuomioistuimessa on syyttäjänvirasto (parket), jonka alaisuuteen syyttäjät kuuluvat. Hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa syyttäjästä käytetään nimitystä Advocaat Generaal. Korkeimman oikeuden syyttäjävirastolla on itsenäinen asema ja sitä johtaa Procureur-Generaal.

Tarkempaa tietoa osoitteessa www.om.nl Nederlands (vain hollanniksi).

4. Asianajaja

Asianajajan (Advocaat) tehtävänä on turvata päämiehensä oikeusasema. Asianajaja antaa oikeudellista neuvontaa ja edustaa päämiestään riita-asioissa ja oikeudenkäynnissä.

Asianajajalla on salassapitovelvollisuus ja oikeus kieltäytyä todistamasta. Asianajajan ei siten tarvitse paljastaa päämieheltään saamiaan tietoja tuomarille. Asianajaja työskentelee pääasiassa siinä tuomiopiirissä, jossa hän on kirjoilla, mutta on pätevä harjoittamaan tointaan kaikissa tuomioistuimissa ja hovioikeuksissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Alioikeuden tuomarin (kantonrechter) käsittelemissä siviilioikeuden alaan kuuluvissa oikeusjutuissa yksityishenkilöllä ei ole velvollisuutta käyttää asianajajan palveluita. Kaikissa muissa siviiliasioissa (tuomioistuimen, hovioikeuden tai korkeimman oikeuden käsittelemissä) yksityishenkilö voi viedä asian oikeuteen vain, jos häntä siinä edustaa asianajaja. Tätä kutsutaan pakolliseksi oikeusedustukseksi (verplichte procesvertegenwoordiging).

Suhteellisen pienituloisilla henkilöillä on mahdollisuus anoa maksutonta oikeusapua (tarkempaa tietoa kohdassa Oikeusapu). Heille osoitetaan asianajaja, jonka palveluita he voivat käyttää. Asianajajan palkkion maksaa sellaisessa tapauksessa valtio. Yksityishenkilö maksaa tulo- ja varallisuussidonnaisen omavastuuosuuden.

Asianajajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut alankomaalaisessa yliopistossa ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon.

Tuomioistuimessa kirjoilla oleva asianajaja on velvoitettu työskentelemään aluksi kolme vuotta kestävän määräajan tuomioistuinharjoittelijana toisen asianajajan valvonnassa. Tämä merkitsee sitä, että henkilö voi saada asianajajan pätevyyden vain, jos toinen asianajaja on valmis ohjaamaan häntä ammatissa.

Muista Euroopan unionin jäsenvaltioista kotoisin olevat asianajajat voivat anoa asianajajaksi hyväksymistä Alankomaissa, jos he täyttävät asiaa koskevan eurooppalaisen direktiivin vaatimukset. Toisesta jäsenvaltiosta kotoisin oleva asianajaja, joka haluaa satunnaisesti harjoittaa ammattiaan jossain muussa jäsenvaltiossa, voi tehdä sen, mikäli se tapahtuu yhteistyössä paikallisen asianajajan kanssa.

Asianajaja on ammatissaan itsenäinen, eli hän on niin sanottu vapaan ammatin harjoittaja (vrije beroepsbeoefenaar).

Sivun alkuunSivun alkuun

Säännöt, jotka koskevat asianajajan ammattia, pätevyyttä, nimittämistä ja erottamista, sisältyvät asianajajalakiin (Advocatenwet) ja lukuisiin säädöksiin ja asetuksiin, kuten vuoden 1998 kirjanpitoasetukseen (Boekhoudverordening 1998), rahoitusta koskevaan asetukseen (Verordening op de financiële bijdrage) ja ammatinharjoittamista koskevaan asetukseen (Verordening op de praktijkuitoefening).

Laissa säädetään, että kaikkien Alankomaissa toimintaansa harjoittavien asianajajien on oltava Alankomaiden asianajajaliiton (Nederlandse Orde van advocaten, NOvA) jäseniä. Asianajajia koskee lakisääteinen kurinpitomenettely.

Laissa säädetään edellä mainitun ammattialan järjestön tehtäväksi valvoa asianajajien ammattikunnan palvelujen tasoa. Siihen sisältyy muun muassa:

  • laaja-alainen asianajajien koulutusohjelma
  • määräysten ja muiden asianajajia sitovien säännösten laatiminen
  • kurinpitomenettely
  • jäsenille tarjottavat neuvontapalvelut ja muut palvelut
  • julkisen hallinnon hallintosuunnitelmia ja lakiehdotuksia koskeva neuvonta

Asianajajaliiton jäsenyyden lisäksi monet asianajajat ovat myös järjestäytyneet tiettyä erityisalaa edustaviin yhdistyksiin. He ovat siinä tapauksessa erikoistuneet tietylle oikeudenalalle, kuten perheoikeus, sosiaaliturvaoikeus, työoikeus, rikosoikeus tai vuokraoikeus.

Tarkempaa tietoa erityisalaa edustavien asianajajien muodostamista yhdistyksistä löytyy osoitteesta www.advocatenorde.nl/advocaten/adressen_en_ledenlijst.asp Nederlands.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tarkempaa tietoa asianajajien ammattikunnasta löytyy osoitteesta www.advocatenorde.nl English - Nederlands.

Henkilöt, jotka oleskelevat ulkomailla ja etsivät itselleen Alankomaissa toimintaansa harjoittavaa asianajajaa, voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä Haagissa toimivaan oikeusapulautakuntaan (Raad voor rechtsbijstand). Oikeusapua koskeva tiedote löytyy 6 kohdasta.

5. Julkinen notaari

Julkisen notaarin (Notaris) tehtävänä on laatia asiakirjoja (akten), jotka kansalaisten ja oikeuskäytännön taholta voidaan virallisesti todistaa oikeiksi. Julkinen notaari on vastuussa siitä, että asiakirjan sisältö vastaa vaadittavia tietoja ja että sen sanamuoto vastaa sitä, mitä osapuolet ovat sopineet. Notaarin laatimille asiakirjoille on lailla säädetty erityinen todistusvoima.

Julkisten notaarien toiminta keskittyy erityisesti perheoikeuden, yhtiöoikeuden ja esineoikeuden (kiinteistöoikeuden) alalle. Monista oikeustoimista on lailla säädetty, että ne voidaan vahvistaa vain notaarin laatimalla asiakirjalla: näitä ovat oikeushenkilöiden, kuten yhdistysten, säätiöiden, osakeyhtiöiden ja yksityisten osakeyhtiöiden, perustaminen ja niiden yhtiöjärjestyksen muuttaminen, rekisteröitävien esineiden, kuten kiinteistöjen ja laivarekisterissä rekisteröitävien alusten, luovutus sekä testamenttien ja avioehtojen laatiminen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Julkinen notaari säilyttää laatimiensa asiakirjojen alkuperäiskappaleita, niin että ne ovat myöhemmin aina saatavilla. Hän toimittaa asiakirjoista osapuolille oikeiksi todistetut jäljennökset. Hyvä esimerkki tästä on testamentti. Testamentin tekijän kuoleman jälkeen notaari voi toimittaa perillisille jäljennöksen alkuperäisestä testamentista. Notaari voi myös suorittaa virkansa puolesta tiettyjä tehtäviä perinnönjaon yhteydessä.

Julkisen notaarin toimi on julkinen virka, ja hän on tämän perusteella pätevä laatimaan ”oikeiksi todistettuja” asiakirjoja (authentieke akten). Sellaisilla asiakirjoilla on suurempi todistusvoima kuin yksityisesti laadituilla asiakirjoilla. Vaikka alankomaalainen julkinen notaari toimii julkisessa virassa, hän voi määrätä vapaasti palkkionsa suuruuden. Hän kantaa itse taloudellisen riskin notaarin toimistostaan. Hän on siten verrattavissa vapaan ammatin harjoittajaan. Notaarin toiminnasta säädetään laissa, ja näiden säännösten tarkoituksena on taata, että notaari on virkaa harjoittaessaan riippumaton ja valvoo kaikkien oikeustoimen osapuolten etuja puolueettomasti ja suurinta mahdollista huolellisuutta noudattaen.

Julkisen notaarin nimittää virkaan kuningatar, ja poliittinen vastuu nimityksestä on oikeusministerillä. Julkisen notaarin virkaan voidaan nimittää vain Alankomaiden kansalainen. Lisäksi edellytetään julkisen notaarin virkaan pyrkivältä, että hän on suorittanut notariaattioikeuden tutkinnon alankomaalaisessa yliopistossa tai muun vastaavan Euroopan unionin direktiivin mukaan sovellettavissa olevan tutkinnon. Ennen julkiseksi notaariksi nimittämistä notariaattioikeutta opiskelleen juristin on hankittava vähintään kuuden vuoden työkokemus notaarioikeuden alalta työskentelemällä harjoittelijana Alankomaissa sijaitsevassa notaarin toimistossa. Ensimmäisenä kolmivuotiskautena juristi suorittaa samalla alan ammattiopintoja. Jättäessään oikeusministerille hakemuksen julkiseksi notaariksi nimittämisestä hänen on samalla esitettävä liiketoimintasuunnitelmansa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Säännöt, jotka koskevat julkisen notaarin ammattia, pätevyyttä, nimittämistä ja erottamista, sisältyvät notaarilakiin (Wet op het notarisambt, Wna) ja lukuisiin säädöksiin ja asetuksiin, kuten notaariharjoittelijoiden ammattivaatimuksia koskevaan määräykseen (Besluit beroepsvereisten kandidaat-notaris), ammatti- ja toimintatapasääntöjä koskevaan asetukseen (Verordening beroeps- en gedragsregels) ja eri ammattialojen välistä yhteistyötä koskevaan asetukseen (Verordening interdisciplinaire samenwerking).

Julkinen notaari on toisaalta velvoitettu suorittamaan kaikki lain mukaan tai lakisääteisesti hänelle kuuluvat tai tietyn osapuolen vaatimat notaarin toimen harjoittamiseen liittyvät tehtävät, mutta toisaalta hän on myös velvoitettu kieltäytymään sellaisista tehtävistä, joiden täyttäminen johtaisi lain säännösten tai yleisten järjestyssääntöjen rikkomiseen tai sellaisiin toimenpiteisiin, joilla tunnetusti on luvaton tarkoitus tai seuraus, tai jos hänellä on muita perusteltuja syitä kieltäytyä toimensa harjoittamisesta.

Palvelujen tarjoamista koskeva velvoite ei muodosta estettä erikoistumiselle tietylle notariaatin osa-alueelle. Monet erilaiset julkisten notaarien tai notaariharjoittelijoiden muodostamat yhdistykset edustavat erityisesti tiettyä notaarin toimenkuvaan kuuluvaa osa-aluetta: maatalousasioihin erikoistuneiden notaarien yhdistys (Vereniging voor Agrarisch Specialisten in het Notariaat,VASN), jäämistösuunnitteluun erikoistunut yhdistys (Vereniging van Estate Planners, VEP), sovittelijoina toimivien notaarien yhdistys (Vereniging van Mediatiors in het Notariaat tai VMSN) ja notaarien ja tietotekniikan yhdistys (Vereniging voor Notariaat en Informatietechnologie, VNI).

Sivun alkuunSivun alkuun

Kaikkien julkisten notaarien ja notaariharjoittelijoiden on lakisääteisesti kuuluttava notaarien ammattialajärjestöön (Koninklijke Notariële Beroepsorganisatie, KNB), joka on lailla säädetty oikeushenkilö. Järjestön tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsentensä ammattitaitoinen viran harjoittaminen. Sen lisäksi KNB tarjoaa jäsenilleen useita tuotteita ja palveluita.

KNB:n tehtävät ovat lakisääteisesti seuraavat:

  • sääntöjen laatiminen
  • hyvien toimintatapojen edistäminen
  • ammattitaidon edistäminen
  • viran kunnian ja arvostuksen valvominen.

Julkisia notaareja ja notaariharjoittelijoita koskee laissa säädetty kurinpitomenettely. Sen toimeenpanevat tuomiopiireissä valvontajaostot, jotka koostuvat viidestä henkilöstä, joiden puheenjohtajana toimii tuomioistuimen presidentti. Valvontajaoston päätöksistä voi valittaa ylempään oikeusasteeseen Amsterdamin hovioikeudessa.

Tarkempaa tietoa notaarin toiminnasta löytyy osoitteesta www.notaris.nl Nederlands.

6. Haastemies

Alankomaissa haastemiehellä (gerechtsdeurwaarder) on virkansa harjoittamiseen kuuluvia tehtäviä, jotka yksinomaan hän saa suorittaa. Seuraavat tehtävät kuuluvat erityisesti haastemiesten vastuualueeseen:

asian vireillepanoa tai esitutkintaa koskevien haasteiden ja muiden tiedoksiantoasiakirjojen toimittaminen

tuomioistuinpäätösten, ilmoitusten, protestien ja muiden päätösten toimittaminen

häädöt, takavarikoinnit, pakkohuutokaupat, pidätysmääräykset ja muut ulosottoon tai oikeuksien turvaamiseen kuuluvat tai niiden toteuttamiseen tarvittavat toimet

Sivun alkuunSivun alkuun

virallinen valvonta irtaimen omaisuuden vapaaehtoisessa julkisessa myynnissä.

Lain mukaan ainoastaan haastemies saa suorittaa yllä mainitut tehtävät sillä edellytyksellä, että ne kuuluvat siviilioikeuden alaan.

Haastemies on kuningattaren nimittämä valtion virkamies, jolle ei makseta palkkaa. Hän on itse taloudellisesti vastuussa liiketoiminnastaan. Virkaansa kuuluvien tehtävien lisäksi haastemies on myös oikeutettu suorittamaan sivutoimisesti muita tehtäviä, mikäli sellainen ei ole vahingollista tai haitallista hänen virkaansa kuuluvien tehtävien asianmukaiselle ja puolueettomalle täyttämiselle eikä vaikuta siten hänen maineeseensa. Alankomaissa virkaansa harjoittavat haastemiehet ovat oikeudellisesti päteviä toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä, antamaan oikeusapua, toimimaan selvittäjänä tai uskottuna miehenä, tekemään inventaarioita ja arvon määrityksiä, perimään rahasaatavia kolmansia osapuolia varten ja laatimaan virallisen pöytäkirjan.

Maksu, jonka velallinen maksaa haastemiehen virkamiehenä suorittamasta toimesta, vahvistetaan haastemiesten korvauksia koskevassa säädöksessä (Besluit tarieven ambtshandelingen gerechtsdeurwaarders).

Maksu, jonka haastemies perii toimeksiantajaltaan, on vapaasti määrättävissä, ja haastemies ja toimeksiantaja sopivat siitä keskenään. Sama pätee myös haastemiehen ulkomailta saamiin toimeksiantoihin.

Haastemiehen virasta, pätevyydestä, nimittämisestä ja erottamisesta säädetään lailla haastemieslaissa (Gerechtsdeurwaarderwet) ja lukuisissa säädöksissä ja asetuksissa, kuten haastemiesten koulutusta ja työharjoittelua koskevassa säädöksessä (Besluit opleiding en stage gerechtsdeurwaarder), liiketoimintasuunnitelmaa koskevassa säädöksessä (Besluit ondernemingsplan), kirjanpitoasetuksessa (Administratieverordening) ja ammatti- ja toimintasääntöjä koskevassa asetuksessa (Verordening beroeps- en gedragsregels).

Sivun alkuunSivun alkuun

Kaikki Alankomaissa toimintaansa harjoittavat haastemiehet ja avustavat työharjoittelua suorittavat haastemiehet ovat lakisääteisesti haastemiesten ammattialajärjestön (Koninklijke Beroepsorganisatie van Gerechtsdeurwaarders, KBvG) jäseniä. Järjestön tehtävänä on taata jäsenten ammattitaitoinen viran harjoittaminen välineinään jäseniin kohdistuvat velvoitteet tai määräykset. Valtakunnallinen lautakunta päättää kurinpitomenettelystä, ja muutosta voidaan hakea Amsterdamin hovioikeudessa.

Haastemiesten palveluita tarvitsevien henkilöiden on suositeltavaa kääntyä siinä kunnassa toimivan haastemiehen puoleen, jossa palvelua tarvitaan. Kaikkien haastemiesten osoitteet löytyvät tämän sivuston siviilioikeudellisesta atlaksesta kohdan ”Asiakirjojen tiedoksianto” alta kohdasta ”Oikeusasiamiehet, virkailijat tai muut toimivaltaiset henkilöt asiakirjojen tiedoksiantoa tai siirtämistä varten”.

Tarkempaa tietoa ja osoitteet löytyvät haastemiesten ammattialajärjestön sivustolta osoitteesta www.kbvg.nl Deutsch - English - français - Nederlands.

« Oikeusalan ammatit - Yleistä | Alankomaat - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 11-10-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta