Euroopan komissio > EOV > Oikeusalan ammatit > Latvia

Uusin päivitys: 20-09-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusalan ammatit - Latvia

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Tuomarit 1.
2. Syyttäjät 2.
3. Tuomioistuinten virkamiehet 3.
4. Ulosottomiehet 4.
5. Julkiset notaarit 5.
6. Valantehneet asianajajat 6.

 

1. Tuomarit

Tuomari on valtion virkamies. Tuomari on riippumaton, ja häntä sitoo työssään ainoastaan laki. Valtion laitoksilla, yhteiskunnallisilla ja poliittisilla järjestöillä sekä muilla oikeushenkilöillä ja luonnollisilla henkilöillä on velvollisuus kunnioittaa ja noudattaa tuomioistuinten riippumattomuutta ja tuomareiden koskemattomuutta. Kenelläkään ei ole oikeutta vaatia tuomarilta lausuntoa tai selvitystä siitä, miten jokin yksittäinen asia on käsitelty, tai puuttua tuomioistuimen päätöksentekoon tavoitteistaan ja perusteistaan riippumatta. Tuomari on koskematon täyttäessään lainkäyttöä koskevia velvollisuuksiaan. Tuomarin viran haltija ei voi olla puolueen tai muun poliittisen järjestön jäsen.

2. Syyttäjät

Syyttäjät ovat tuomioistuinlaitokseen kuuluvia virkamiehiä, jotka osallistuvat asioiden käsittelyyn oikeudessa ja suorittavat muita heille laissa säädettyjä tehtäviä. Syyttäjälaitoksessa on seuraavia virkoja: valtakunnansyyttäjä, johtava syyttäjä, johtavan syyttäjän sijainen sekä yleinen syyttäjä, joka toimii kaikilla syyttäjäviranomaistasoilla. Syyttäjälle myönnettävä virka-arvo riippuu hänen hoitamastaan virasta sekä hänen ammattitaidostaan, pätevyydestään ja työkokemuksestaan.

Käsiteltävänään olevan asian tutkittuaan syyttäjä tekee päätöksensä itsenäisesti ja perustaa päätöksensä yksinomaan asiasta muodostamaansa vakaaseen käsitykseen ja lakiin. Hän noudattaa päätöksissään periaatetta, jonka mukaan yksilöt ovat yhdenvertaisia lain ja tuomioistuimen edessä, syyttömyysolettamaa, totuutta ja laillisuusperiaatetta. Syyttäjä on toimissaan riippumaton muiden valtiovallan ja hallinnon toimielinten tai virkamiesten vaikutusvallasta, ja häntä sitoo työssään ainoastaan laki.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Tuomioistuinten virkamiehet

Tuomioistuimen varapuheenjohtaja vastaa tuomioistuimen työn organisoinnista. Virkaa toimittavalla on suotavaa olla ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto.

Avustava tuomari vastaanottaa kävijöitä ja heidän hakemuksiaan, toteuttaa tarvittavat valmistelutoimenpiteet asioiden oikeuskäsittelyä varten sekä suorittaa muita tuomarin antamia tehtäviä. Virkaa toimittavalla on suotavaa olla ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto.

Tuomioistuimen neuvonantaja analysoi oikeuskäytäntöä ja tilastoja ja tekee niistä yleisiä päätelmiä sekä suorittaa muuta metodologista työtä. Virkaa toimittavalla on suotavaa olla ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto.

Kirjaamon johtaja vastaa tuomioistuimen kirjaamon (tai kanslian) työn johtamisesta ja organisoinnista. Virkaa toimittavalla on suotavaa olla ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto.

Tuomioistuimen kirjuri osallistuu oikeuden istuntoihin aina kun oikeudessa on lain mukaan pidettävä pöytäkirjaa. Virkaa toimittavalla on oltava keskiasteen tai ammatillinen (oikeusalan) koulutus.

Tuomioistuimen haastemies toimittaa asianosaisille tuomioistuimen haastehakemukset, kutsut pääkäsittelyyn ja muita asiakirjoja. Virkaa toimittavalla on oltava keskiasteen koulutus.

Tuomioistuimen tulkki osallistuu lain määräämissä tapauksissa oikeudenistuntoihin sekä kääntää tuomioistuimen asiakirjoja. Virkaa toimittavalla on suotavaa olla ylempi korkeakoulututkinto.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuimen hallintovirkamies huolehtii tuomioistuimen tarvikehankinnoista, sopivien tilojen järjestämisestä ja muista tuomioistuinta koskevista käytännön järjestelyistä.

4. Ulosottomiehet

Ulosottomiehet ovat tuomioistuinlaitokseen kuuluvia henkilöitä, jotka työskentelevät aluetuomioistuinten (hovioikeuksia vastaava oikeusaste) alaisuudessa ja suorittavat tuomioistuinten ja muiden toimielinten päätösten täytäntöönpanotoimia sekä muita heille laissa säädettyjä tehtäviä. Virantoimituksessa ulosottomiehet rinnastetaan valtion virkamiehiin. Ulosottomies on toimissaan riippumaton, ja häntä sitoo työssään ainoastaan laki.

Ulosottomiehet ovat vapaan ammatin harjoittajia. He toimivat suoraan ja henkilökohtaisesti. Ulosottomiesten ammattitoiminta on henkistä työtä, eikä sen tavoitteena ole hyödyn saanti. Ulosottomiehet ovat ammattitoiminnassaan taloudellisesti itsenäisiä.

Toimivalta

Ulosottomiehillä on lain mukaan kurinpidollinen, siviilioikeudellinen ja rikosoikeudellinen vastuu toimistaan.

Ulosottomiesten virantoimituksessa esittämät vaatimukset ja määräykset, velvoittavat kaikkia henkilöitä valtakunnan koko alueella. Ulosottomiesten virkavelvollisuutena on seuraavien tehtävien suorittaminen tuomioistuinten ja muiden toimielinten tai virkamiesten päätösten täytäntöönpanemiseksi:

  1. rahasaatavien ulosotto;
  2. määräysten täytäntöönpano;
  3. häätö;
  4. haltuunotto;
  5. määrättyjen esineiden haltuunotto velalliselta ja luovuttaminen velkojalle sekä muiden täytäntöönpanokirjassa määrättyjen toimenpiteiden suorittaminen;
  6. velvoitteiden suorittaminen pakkokeinoin;
  7. vapaaehtoisen huutokaupan järjestäminen kiinteistön myymiseksi oikeusviranomaisten myötävaikutuksella;
  8. irtaimiston takavarikointi.
Palkkiot

Ulosottomiehellä on oikeus periä palkkiota jokaisesta suorittamastaan toimeksiannosta sekä antamastaan oikeudellisesta avusta. Palkkion lisäksi peritään valtion leimavero. Sopiminen palkkiosta, joka poikkeaa tariffin mukaisesta määrästä, on kiellettyä.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Julkiset notaarit

Julkiset notaarit ovat tuomioistuinlaitokseen kuuluvia henkilöitä, jotka työskentelevät aluetuomioistuinten alaisuudessa ja suorittavat heille laissa säädettyjä tehtäviä. Virantoimituksessa julkiset notaarit rinnastetaan valtion virkamiehiin. Julkista notaaria sitoo työssään ainoastaan laki, ja hän suorittaa tehtävänsä riippumattomana ja puolueettomana luonnollisten sekä oikeushenkilöiden oikeuksien ja laillisten etujen ajajana.

Julkiset notaarit ovat vapaan ammatin harjoittajia. Julkisten notaarien ammattitoiminta on henkistä työtä, eikä sen tavoitteena ole hyödyn saanti. Julkiset notaarit ovat ammattitoiminnassaan taloudellisesti itsenäisiä.

Toimivalta

Julkisen notaarin tehtäviin kuuluu:

  1. notaarin vahvistamien asiakirjojen laatiminen;
  2. todistusten antaminen;
  3. rahan, arvopapereiden ja asiakirjojen ottaminen talletettavaksi;
  4. perintöasioiden hoitaminen;
  5. omaisuuden osittamista koskevien ehdotusten laatiminen laissa säädetyissä tapauksissa;
  6. muiden laissa säädettyjen tehtävien hoitaminen.

Julkisella notaarilla on kelpoisuus

  1. huolehtia omistusoikeuden ja siihen liittyvien oikeuksien ja vakuuksien kirjaamisesta maarekistereihin;
  2. hankkia valtiolta, paikallisviranomaisilta, yksityisoikeudellisilta oikeushenkilöiltä, virkamiehiltä tai yksityishenkilöiltä luvat, todistukset ja muut asiakirjat, jotka ovat tarpeen notaarin toimesta laadittavien ja vahvistettavien asiakirjojen laatimiseksi tai vahvistamiseksi;
  3. laatia saantokirjoja, sopimuksia ja muita julkisen notaarin toimintaan liittyviä asiakirjoja koskevia luonnoksia sekä tehdä asiakirjoista jäljennöksiä ja käännöksiä;
  4. antaa muuta oikeudellista apua.
Palkkiot

Julkisilla notaareilla on oikeus periä palkkiota jokaisesta suorittamastaan toimeksiannosta. Palkkion lisäksi peritään valtion leimavero.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Valantehneet asianajajat

Asianajaja on riippumaton lakimies, joka antaa oikeusapua puolustamalla ja edustamalla henkilöiden laillisia etuja tuomioistuimissa ja esitutkinnassa antamalla oikeudellista neuvontaa, laatimalla oikeudellisia asiakirjoja ja tarjoamalla muita oikeudellisia palveluja.

Latviassa asianajajana voi toimia

  1. valantehnyt asianajaja;
  2. valantehneen asianajajan avustaja;
  3. Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on saanut asianajajan pätevyyden jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa (Euroopan unionin jäsenvaltion asianajaja).

Jos ulkomaalainen, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltion asianajaja, haluaa harjoittaa asianajajan ammattia Latviassa, häneen sovelletaan Latvian tasavaltaa sitovia oikeusapua koskevia kansainvälisiä sopimuksia.

Asianajajat toimivat oikeusjärjestelmän edellyttämällä tavalla, ja he voivat ajaa asioita missä tahansa Latvian tasavallan tuomioistuimessa ja esitutkintaviranomaisessa asian osapuolten, syytettyjen ja muiden asianosaisten (asiakkaidensa) valitsemina ja heidän puolestaan sekä laissa säädetyissä tapauksissa tuomioistuinten puheenjohtajien, esitutkintaviranomaisten johtajien ja Latvian valantehneiden asianajajien neuvoston puolesta. Asianajajat antavat myös muuta oikeudellista apua laissa säädetyllä tavalla.

Asianajajan ammattitoiminta

Asianajajat ovat tehtävissään riippumattomia, ja heitä sitoo työssään ainoastaan laki. Valantehneet asianajajat ovat vapaan ammatin harjoittajia. He toimivat suoraan ja henkilökohtaisesti. Valantehneiden asianajajien ammattitoiminta on henkistä työtä, eikä sen tavoitteena ole hyödyn saanti. Valantehneet asianajajat ovat ammattitoiminnassaan taloudellisesti itsenäisiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Euroopan unionin asianajajien ammatinharjoittamisen edellytykset Latviassa

Euroopan unionin jäsenvaltion asianajajan on toimitettava Latvian valantehneiden asianajajien neuvostolle todistus, joka osoittaa hänen olevan toimivaltaisen viranomaisen rekisteröimä omassa asuinmaassaan (Euroopan unionin jäsenvaltio, jossa asianajaja on saanut oikeuden käyttää asianajajan ammattinimikettä ennen toiminnan aloittamista Latviassa). Latvian valantehneiden asianajajien neuvosto rekisteröi kyseisen asianajajan erityiseen rekisteriin. Euroopan unionin jäsenvaltion asianajaja, joka toimii omassa asuinmaassaan saamallaan ammattinimikkeellä, voi osallistua rikosasioiden käsittelyyn vain yhdessä sellaisen asianajajan kanssa, joka on Latvian valantehneiden asianajajien neuvoston jäsen.

Jos Euroopan unionin jäsenvaltion asianajaja osoittaa, että hänellä on riittävä virallisen kielen ja Latvian oikeusjärjestelmän tuntemus, ja Latvian valantehneiden asianajajien neuvosto katsoo hänen ammattipätevyytensä riittäväksi vakituiseen toimintaan, hänellä on samat oikeudet ammatin harjoittamiseen ja samat velvollisuudet kuin latvialaisella valantehneellä asianajajalla. Jos Euroopan unionin jäsenvaltion asianajaja on harjoittanut ammattiaan Latviassa keskeytyksettä vähintään kolmen vuoden ajan oman maansa ammattinimikkeellä ja jos hän pystyy osoittamaan Latvian valantehneiden asianajajien neuvostolle Latvian oikeusasioiden tarvittavan tuntemuksen, hänelle myönnetään todistus ammattipätevyydestä.

Toimivalta

Valantehneet asianajajat ajavat riita-asioita ja hallinnollisia asioita ja edustavat rikosuhreja ja rikosasioihin liittyvien siviilikanteiden kantajia ja vastaajia. He antavat oikeudellista apua rikosprosessin osapuoleksi joutuneille kyseisen asiakkaan tai tuomioistuimen puheenjohtajan puolesta tai, jos asiakas tätä pyytää, Latvian valantehneiden asianajajien neuvoston puolesta.

Palkkiot

Valantehneet asianajajat sopivat asiakkaidensa kanssa kirjallisesti asianajopalkkion määrästä, mutta jos tällaista sopimusta ei ole, korvaus määräytyy yleisesti sovellettavan tariffin mukaan.

Lisätietoja

  • http://www.tm.gov.lv/ English - latviešu valoda 
  • http://www.tiesas.lv/ latviešu valoda
  • http://notary.lv/ latviešu valoda
  • http://lzti.lv/ latviešu valoda

« Oikeusalan ammatit - Yleistä | Latvia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 20-09-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta