Euroopan komissio > EOV > Oikeusalan ammatit > Irlanti

Uusin päivitys: 02-05-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusalan ammatit - Irlanti

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Tuomarit 1.
2. Oikeusministeri ja syyttäjälaitoksen johtaja 2.
3. Oikeuden kansliahenkilökunta 3.
4. Seriffi 4.
5. Toimistoasianajajat 5.
6. Oikeudenkäyntiasianajajat 6.
7. Notaarit 7.

 

1. Tuomarit

Neuvoa-antava lautakunta Judicial Appointments Advisory Board ilmoittaa hallitukselle henkilöt, joiden se katsoo soveltuvan tuomarin virkaan. Presidentti nimittää tuomarit hallituksen esityksestä. Tuomarit ovat riippumattomia, ja heitä sitovat ainoastaan perustuslaki ja muu lainsäädäntö. Perustuslain mukaisesti tuomareiden lukumäärästä säädetään laissa.

Supreme Court (ylin muutoksenhakutuomioistuin) käsittää oikeuden presidentin (Chief Justice) , joka toimii myös puheenjohtajana, ja seitsemän muuta tuomaria (Judges of the Supreme Court). High Courtin eli ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen presidentti on viran puolesta Supreme Courtin jäsen. High Court käsittää oikeuden presidentin, joka vastaa tuomioistuimen toiminnan organisoinnista, ja muita tuomareita (Judges of the High Court). Supreme Courtin presidentti ja Circuit Courtin presidentti ovat viran puolesta High Courtin jäseniä. High Courtin tuomareiden lukumäärästä säädetään laissa. Tällä hetkellä tuomareiden enimmäismäärä on 28, mutta määrää voidaan korottaa vielä yhdellä, jos lainsäädännön uudistamista käsittelevän toimikunnan (Law Reform Commission) puheenjohtajana toimii joku High Courtin tuomareista. Circuit Court (ylempi alemman oikeusasteen tuomioistuin) käsittää oikeuden presidentin lisäksi tuomareita (Judges of the Circuit Court). District Courtin presidentti on viran puolesta Circuit Courtin jäsen. District Court käsittää oikeuden presidentin lisäksi tuomareita (Judges of the District Court). Perustuslain mukaan hallitus ei voi alentaa virassa olevien tuomareiden palkkoja. Tuomareiden palkoista säädetään aika ajoin laissa. Tällä hetkellä sovelletaan lakia Ministerial, Parliamentary and Judicial Offices and Oireachtas Members (Miscellaneous Provisions) Act, 2001.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomareiksi nimitetään päteviä toimisto- tai oikeudenkäyntiasianajajia, joilla on tietty määrä kokemusvuosia asianajajan käytännön työstä (tutkimustyötä ei oteta huomioon). District Courtin tuomareista säädetään lain Courts (Supplemental Provisions) Act 1961 29 pykälän 2 momentissa seuraavasti: District Courtin tuomariksi voidaan nimittää toimisto- tai oikeudenkäyntiasianajaja, joka on harjoittanut ammattiaan vähintään kymmenen vuotta. Lain Courts and Courts Officers Act 1995 30 pykälän mukaan Circuit Courtin tuomariksi voidaan nimittää toimisto- tai oikeudenkäyntiasianajaja, joka on toiminut ammatissa kymmenen vuotta. Lain Courts and Courts Officers Act 2002 mukaan High Courtin tai Supreme Courtin tuomariksi voidaan nimittää oikeudenkäynti- tai toimistoasianajaja, joka on harjoittanut ammattia vähintään 12 vuotta. Kuten edellä todetaan, tuomarit ovat riippumattomia, ja heitä sitovat ainoastaan perustuslaki ja muu lainsäädäntö. Virkaan astuessaan tuomarit antavat seuraavan vakuutuksen perustuslain 34 pykälän 5 momentin 1 alamomentin mukaisesti:

”Kaikkivaltiaan Jumalan läsnä ollessa lupaan ja vakuutan, että hoidan Supreme Courtin presidentin (tai vaihtoehtoisesti muun tuomarin) virkaa oikeudenmukaisesti, uskollisesti ja parhaan kykyni mukaan suosimatta, syrjimättä tai pelkäämättä ketään ja että puolustan perustuslakia ja muita lakeja. Jumala minua ohjatkoon ja auttakoon.”

Perustuslain nojalla High Courtin tai Supreme Courtin tuomari voidaan erottaa vain, jos hän on syyllistynyt tekoon, josta lain mukaan voi seurata viraltapano, tai jos hän on tullut terveydentilansa takia kyvyttömäksi hoitamaan virkaansa, ja silloinkin ainoastaan parlamentin (Oireachtas) ala- ja ylähuoneessa hyväksytyllä perustelulauselmalla. Courts of Justice Act 1924 ja Courts of Justice (District Court) Act 1946 sisältävät samanlaisia säännöksiä, joita sovelletaan Circuit Courtin ja District Courtin tuomareihin.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Oikeusministeri ja syyttäjälaitoksen johtaja

Perustuslain 30 pykälän mukaan oikeusministeri (Attorney General) neuvoo hallitusta oikeudellisissa kysymyksissä. Presidentti nimittää oikeusministerin pääministerin (Taoiseach) esityksestä. Oikeusministerin on erottava virastaan pääministerin vaihtuessa. Oikeusministeri on yleensä vanhempi oikeudenkäyntiasianajaja. Oikeusministerin ei edellytetä luopuvan itsenäisestä ammatin harjoittamisesta, mutta oikeusministerit ovat kuitenkin tehneet niin viime vuosina.

Hallituksen lainopillisena neuvonantajana oikeusministeri tutkii tarkasti kaikki lainsäädäntöehdotukset, jotka hallitus aikoo esittää parlamentin ylä- ja alahuoneelle hyväksyntää varten. Lisäksi oikeusministeri antaa hallitukselle neuvoja kansainvälisissä kysymyksissä, kuten kansainvälisten sopimusten ratifioinnissa. Oikeusministerin tehtävänä on myös edustaa kansalaisia, kun on kyse näiden oikeuksien puolustamisesta. Tällaisissa tapauksissa oikeusministeri voi panna oikeudenkäynnin vireille tai toimia asiassa vastaajana. Vaikka pääministeri nimittää oikeusministerin, tämä on riippumaton hallituksesta. Perustuslain mukaan oikeusministeri on aina päävastaaja tapauksissa, joissa lainsäädännön perustuslainmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi.

Ennen vuotta 1976 oikeusministeri vastasi kaikkien vakavien rikosten syytteeseenpanosta. Perustuslain mukaan tästä tehtävästä voi huolehtia myös joku toinen henkilö, jolle on siihen laissa annettu valtuudet. Syyttäjälaitoksen johtajan virka (Director of Public Prosecutions) luotiin lain Prosecution of Offences Act 1974 2 pykälällä. Vuonna 1976 voimaan tulleen lain tarkoituksena oli, että syytteeseenpanosta huolehtisi poliittisista kytkennöistä vapaa virkamies. Hallitus nimittää syyttäjälaitoksen johtajan, joka on kuitenkin virkamies eikä siis joudu eroamaan hallituksen vaihtuessa, kuten oikeusministeri. Näin varmistetaan syytteeseenpanotoiminnan jatkuvuus. Vuoden 1974 laissa säädetään lisäksi, että syyttäjälaitoksen johtaja on virkaansa hoitaessaan riippumaton. Hallitus voi erottaa syyttäjälaitoksen johtajan vain, jos Supreme Courtin presidentistä, yhdestä High Courtin tuomarista ja oikeusministeristä koostuva komitea on antanut lausunnon johtajan terveydentilasta tai toiminnasta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Syyttäjälaitoksen johtaja päättää, asetetaanko henkilö syytteeseen vakavasta rikoksesta ja millainen syyte tulee olemaan. Syyttäjälaitoksen johtaja huolehtii rikosten syytteeseenpanosta, mutta useimmissa lievemmissä rikoksissa syytteeseenpanon voi hoitaa Gardaí eli poliisiviranomainen, eikä asiaa tarvitse lähettää syyttäjälaitoksen johtajalle. Tällaisissa tapauksissa syyttäjälaitoksen johtajalla on oikeus neuvoa poliisiviranomaista asian hoitamisessa. Vaikka syyttäjälaitoksen johtaja huolehtii aiemmin oikeusministerille kuuluneesta syytteeseenpanotoiminnasta, oikeusministeri nostaa edelleen syytteen kansainvälisissä asioissa, esimerkiksi kun on kyse rikoksesta epäillyn tai tuomitun luovuttamisesta toiseen valtioon.

3. Oikeuden kansliahenkilökunta

Oikeuden kansliahenkilökunta vastaa tuomioistuinten yleisestä hallinnosta. Nykyinen tuomioistuinjärjestelmä perustuu lakiin Courts (Establishment and Constitution) Act 1961, joka puolestaan pohjautuu perustuslain 34 pykälään. Perustuslain mukaan tuomioistuinlaitos koostuu ylimmästä muutoksenhakutuomioistuimesta (Supreme Court) ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimista, joihin kuuluvat High Court, jolla on täysi toimivalta siviili- ja rikosoikeudellisissa kysymyksissä, ja alueellisesti järjestäytyneet tuomioistuimet (Circuit Court ja District Court) , joiden toimivalta on rajattu.

Oikeuden kansliahenkilökunnan palkkaamisesta huolehtii Courts Service (oikeusvirasto). Courts Service on riippumaton oikeushenkilö, jonka hallitus perusti lailla Courts Service Act, 1998 ja joka aloitti toimintansa marraskuussa 1999. Virasto perustettiin tuomioistuinten tehtäviä tutkineen työryhmän suosituksesta, ja se juontaa juurensa Irlannin valtion perustamisvaiheisiin, jolloin tuomioistuinlaitoksen riippumattomasta hallinnollisesta rakenteesta ei laadittu minkäänlaisia säännöksiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Courts Service hoitaa seuraavia tehtäviä:

  • vastaa tuomioistuinten hallinnosta
  • tarjoaa tukipalveluja tuomareille
  • antaa yleisölle tietoja tuomioistuinten toiminnasta
  • vastaa tuomioistuinten käyttämien rakennusten hankinnoista, hallinnoinnista ja ylläpidosta
  • palvelee ja neuvoo tuomioistuimen käyttäjiä.

Courts Service on vastuussa toiminnastaan oikeusministerille (Minister for Justice, Equality and Law Reform) ja sen välityksellä hallitukselle. Lisäksi se on vastuussa käyttämistään varoista ja toiminnastaan parlamentin yhteydessä toimivalle julkista varainhoitoa valvovalle komitealle (public accounts committee). Courts Servicen päällikkö (Chief Executive Officer) toimii tilinpitäjänä ja raportoi mainitulle komitealle. Courts Service tiedottaa toiminnastaan yleisölle vuosikertomuksissa.

Courts Servicen hallitus koostuu puheenjohtajasta ja 16 jäsenestä, jotka kehittävät ja laativat politiikkaa ja valvovat, että päällikkö huolehtii politiikan täytäntöönpanosta. Courts Servicen päällikön tehtävistä säädetään laissa Courts Service Act, 1998, jonka mukaan päällikkö johtaa ja valvoo yleisesti viraston henkilöstöä, hallintoa ja toimintaa ja myös niitä kreivikuntien rekisteriviranomaisten (County Registrars) tehtäviä, jotka liittyvät Courts Servicen toimintaan. Lisäksi päällikkö hoitaa mahdollisesti muita tehtäviä, joista säädetään laissa tai jotka Courts Servicen hallitus on hänelle määrännyt.

Sivun alkuunSivun alkuun

Courts Servicen rahoituksesta suurin osa tulee valtiolta, tosin osa tuloista saadaan oikeudenkäyntiasiakirjoista perittävistä maksuista. Tällä hetkellä viraston henkilöstön määrä on noin 1 000. Courts Servicen hallitus vastaa henkilöstövalinnoista, määrittää työntekijöiden palkkaluokat ja henkilöstön määrän kussakin palkkaluokassa oikeusministerin ja valtiovarainministerin suostumuksella.

Viraston johtoon kuuluvat päällikön ohella Supreme Courtin ja High Courtin toiminnasta vastaava johtaja, Circuit Courtien ja District Courtien toiminnasta vastaava johtaja sekä neljä apulaisjohtajaa, joiden vastuualueet ovat seuraavat: henkilöresurssit, rahoitus, kiinteistöt & rakennukset ja yrityspalvelut. Supreme Courtin kansliat (Offices) ovat Supremen Courtin kanslia ja Court of Criminal Appealin (rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuimen) kanslia. High Courtin kansliat ovat keskuskanslia (Central Office) , tuomioistuinten kirjanpitäjän kanslia (Office of the Accountant of the Courts of Justice) , holhouksenalaisten asioista vastaava kanslia (Office of Wards of Court) , alaikäisten ja holhouksenalaisten asiamiehen toimisto (Office of the General Solicitor of Minors and Wards of Court) , oikeudenkäyntikulujen arvioinnista vastaavan viranomaisen toimisto (Office of the Taxing Master) , kuolinpesiä hoitava Probate Office, yhtiöoikeudellisista ja perintöasioista vastaava Examiners Office ja konkurssikysymyksiä käsittelevä Office of the Official Assignee in Bankruptcy. Irlannissa on 26 Circuit Courtin kansliaa, jotka hoitavat siviili-, rikos- ja perheoikeuteen sekä valamiespalveluun liittyviä asioita. Jokaisessa kreivikunnassa on rekisteriviranomainen (County Registrar) , joka on vastuussa kanslian toiminnasta. Lisäksi maassa on 44 District Courtin kansliaa, jotka hoitavat siviili-, rikos- ja perheoikeudellisia kysymyksiä sekä vähäisiä vaateita koskevia menettelyjä.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Seriffi

Jokaisessa Irlannin kreivikunnassa on seriffi (Sheriff) , joka on virkamies ja jonka tehtävänä on ulosmitata ja myydä tavaroita velan suorittamiseksi tuomioistuimen antaman tuomion jälkeen. Seriffien nimittämiseen sovelletaan lakia Court Officers Act 1945, jonka 12 pykälän 5 momentin mukaisesti seriffiksi voidaan nimittää joko oikeudenkäynti- tai toimistoasianajaja, joka on harjoittanut ammattiaan vähintään viisi vuotta, tai henkilö, joka on toiminut vähintään viiden vuoden ajan apulaisseriffin (under-sheriff) tai seriffin konttoripäällikkönä tai lähimpänä avustajana. Kyseisen lain 12 pykälän 6 momentin g alamomentissa säädetään, että valtiovarainministeri tarkistaa ajoittain edellä mainittujen säännösten nojalla palkattavien seriffien työehdot kuultuaan ensin oikeusministeriä asiasta.

Tuomioistuimen tuomioihin perustuvien velkojen perinnässä voidaan soveltaa myös seuraavia keinoja: ulosmittausmääräys (instalment order process) , jossa tuomari päättää, kuinka paljon velallinen kykenee lyhentämään velkaa viikossa tai kuukaudessa, arvioituaan ensin velallisen varat; velallisen saatavan takavarikkoon panoa koskeva määräys (garnishee order) , jonka perusteella velallisen saatavia kolmannelta osapuolelta käytetään suoraan velan maksamiseen; pesänhoitajan määrääminen (receivership) , jolloin velallisen omaisuutta myydään velan maksamiseksi; oikeuden määräämä kiinnitys velallisen omaisuuteen (judgment mortgage) , joka estää omaisuuden myymisen ennen velan maksamista (velkoja voi myös ryhtyä toimiin omaisuuden myymiseksi saadakseen rahansa takaisin) ; oikeuden määräämä osakeyhtiöiden lakkauttaminen ja velallisen asettaminen konkurssiin.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Toimistoasianajajat

Irlannin asianajajayhdistys (Law Society of Ireland) valvoo toimistoasianajajaksi haluavien opiskelijoiden koulutusta, ja sillä on valtuudet kohdistaa kurinpitotoimia laillistettuihin toimistoasianajajiin. Toimistoasianajajaksi haluavan on suoritettava kolmen vuoden mittainen harjoittelu ja läpäistävä asianajajayhdistyksen järjestämät kurssit. Asianajajayhdistyksen kursseille päästäkseen henkilöllä on oltava korkeakoulututkinto tai muu vastaava tutkinto tai hänen on oltava oikeudenkäyntiasianajaja tai vastaava; tästä vaatimuksesta käytetään nimitystä ”Preliminary Examination requirement”. Tämän jälkeen henkilön on läpäistävä asianajajayhdistyksen loppukoe, joka käsittää kolme osaa: FE-1, FE-2 ja FE-3. Osa FE-1 koostuu kahdeksasta keskeisestä aihealueesta: yhtiöoikeus, valtiosääntöoikeus, sopimusoikeus, rikosoikeus, kohtuusharkintaa koskevat oikeusohjeet (Equity) , Euroopan yhteisön lainsäädäntö, kiinteistöoikeus ja vahingonkorvausoikeus (Tort Law). FE-2 ja FE-3 ovat ammatillisia osia, joista FE-2-osuus koostuu 14 viikon mittaisesta luento-osuudesta, jonka päätteeksi järjestetään koe, sekä 18 kuukauden työharjoittelujaksosta, joka muodostaa osan aiemmin mainittua opiskelijan harjoittelua. FE-3 eli jatkokurssi kestää seitsemän viikkoa ja käsittää luentoja, joiden päätteeksi järjestetään koe. Kun tämä osuus on suoritettu ja henkilö on osoittanut iirin kielen pätevyytensä, hänet voidaan hyväksyä toimistoasianajajien luetteloon.

Asianajajayhdistys voi kohdistaa kurinpitotoimia laillistettuihin toimistoasianajajiin. Vuosien 1954–1994 Solicitors Actien perusteella asianajajayhdistyksen kurinpitolautakunnalla (Disciplinary Tribunal) on valtuudet tutkia esimerkiksi varojen väärinkäyttöä koskevia syytöksiä, ja se voi siirtää asian High Courtin presidentille. Presidentti voi poistaa toimistoasianajajan ammatinharjoittamisoikeuden määräajaksi ja palauttaa oikeuden. Kurinpitolautakunnalla on valtuudet vaatia toimistoasianajajaa palauttamaan varoja asiakkaille, jos asianajaja on perinyt liian suuria palkkioita.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asetuksessa S.I. (Statutory Instrument) No. 732 of 2003, the European Communities (Lawyers’ Establishment) Regulations 2003, todetaan, että oikeudenkäynti- tai toimistoasianajajan ammatin harjoittamisesta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden juristien on pyydettävä rekisteröintiä asianajajayhdistykseltä (Bar Council tai Law Society). Hakemus käsitellään, ja hyväksytylle hakijalle toimitetaan todistus rekisteröinnistä. Asianajajayhdistyksen kielteisestä päätöksestä voi valittaa High Courtiin.

6. Oikeudenkäyntiasianajajat

Honorable Society of King’s Inns järjestää loppututkinnon suorittaneille tarkoitettua koulutusta, jonka läpäisseet henkilöt voi käyttää nimeä ”barrister-at-law” ja toimia oikeudenkäyntiasianajajina. King’s Inns on lakimiesyhdistys, jonka toimintaa valvovat yhdistyksen hallituksen jäsenet (Benchers of the Honorable Society of King’s Inns) ovat tuomareita ja vanhempia oikeudenkäyntiasianajajia. Oikeudenkäyntiasianajajan nimitykseen oikeuttavalle kurssille voivat hakea pääsykokeen kautta henkilöt, jotka ovat suorittaneet Kings’ Innsin oikeustieteellisen tutkinnon (Diploma in Legal Studies) tai muun vastaavan oikeustieteen loppututkinnon. Ensin mainitun tutkinnon pituus on kaksi vuotta, kun taas kaksivuotinen barrister-at-law -kurssi muuttuu lokakuusta 2004 alkaen tiiviimmäksi vuoden kurssiksi. Mainitun kurssin suorittamisen lisäksi opiskelijoiden on osoitettava iirin kielen taitonsa ja osallistuttava kymmeneen King’s Innsin järjestämään illallistilaisuuteen barrister-at-law -kurssin kumpanakin vuonna. Kun opiskelijat ovat läpäisseet kurssin, Supreme Courtin presidentti hyväksyy heidät asianajajiksi, ja seremonian jälkeen tuoreet oikeudenkäyntiasianajajat allekirjoittavat asianajajaluettelon. Ennen ammatinharjoittamista heidän on kuitenkin täytettävä vielä lisäehtoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jotta oikeudenkäyntiasianajaja voi harjoittaa ammattiaan, hänen on oltava lakikirjaston (Law Library) jäsen. Lakikirjastossa asianajaja voi työskennellä ja päästä käsiksi lakiteksteihin ja muuhun aineistoon tiettyä vuosimaksua vastaan. Ennen lakikirjaston jäsenyyttä oikeudenkäyntiasianajajan on valittava itselleen ohjaaja tai mestari eli vanhempi asianajaja, joka on harjoittanut ammattiaan vähintään viiden vuoden ajan. Mestarin ohjauksessa tapahtuvan, yleensä vuoden kestävän harjoittelun aikana vastikään laillistetusta oikeudenkäyntiasianajajasta käytetään nimitystä ’devil’. Mestari opettaa oppilaalleen oikeudenkäyntiasianajajan käytännön työtä ja pyytää yleensä tätä avustamaan lausuntojen laatimisessa oikeudenkäyntiä varten ja aineiston tutkimisessa sekä osallistumaan oikeudenkäyntiin mestarin puolesta.

Oikeudenkäyntiasianajajien toimintaa valvoo General Council of the Bar of Ireland, jonka toiminta ei perustu lainsäädäntöön. General Councilin valitsevat vuosittain oikeudenkäyntiasianajajat, ja Council laatii asianajajien ammattisäännöt (Professional Code of Conduct) , jotka oikeudenkäyntiasianajajien edustajat tarkistavat ajoittain. Ammattisäännöissä esitetään oikeudenkäyntiasianajajien velvollisuudet.

Syytteet ammattisääntöjen rikkomisesta tutkii Bar Councilin alaisena toimiva ammattikäytäntöä valvova komitea (Professional Practices Committee) , johon kuuluu myös muita kuin oikeudenkäyntiasianajajia. Komitea voi määrätä sakkoja ja nuhdella asianajajaa ja erottaa jäsenen lakikirjastosta määräajaksi tai lopullisesti. Komitean päätöksistä voi valittaa vetoomuslautakuntaan (Appeals Board) , johon kuuluu yksi Circuit Courtin tuomari ja myös maallikkojäsen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perinteisesti oikeudenkäyntiasianajaja on vastaanottanut ohjeet toimistoasianajajalta, eivätkä asiakkaat ole saaneet olla suoraan yhteydessä oikeudenkäyntiasianajajiin. Kyseistä käytäntöä tutkittuaan hyviä kauppatapoja valvova lautakunta (Fair Trade Commission) antoi asiasta vuonna 1990 raportin, jossa se totesi, että periaate, joka ehdottomasti kieltää suorat yhteydenotot oikeudenkäyntiasianajajaan, rajoittaa kilpailua ja tulisi siksi poistaa ammattisäännöistä. Lautakunta katsoi kuitenkin, että eräissä tapauksissa toimistoasianajajan mukanaolo on edelleen suotavaa. Lautakunta suositteli, ettei toimistoasianajajaa tulisi velvoittaa – lakisääteisesti tai muuten – olemaan läsnä oikeudenkäynnissä oikeudenkäyntiasianajajaa neuvomassa. Lautakunnan suosituksia ei ole pantu täytäntöön kokonaisuudessaan, mutta ammattisääntöihin on tehty useita muutoksia, jotta eräät organisaatiot (Approved Professional Bodies) voisivat ottaa suoraan yhteyttä oikeudenkäyntiasianajajiin.

On olemassa sekä nuorempia (junior counsel) että vanhempia (senior counsel) oikeudenkäyntiasianajajia. Oikeudenkäyntiasianajajat toimivat perinteisesti nuorempina asianajajina useita vuosia, ennen kuin he voivat hakea vanhemman asianajajan nimeä. Nuoremmasta asianajajasta ei automaattisesti tule vanhempaa asianajajaa, eivätkä kaikki nuoremmat asianajajat välttämättä hae lainkaan vanhemman asianajajan arvoa. Yleensä useimmat oikeudenkäyntiasianajajat kuitenkin harkitsevat vanhemman asianajajan arvonimeä 15 työvuoden jälkeen. Vanhemmaksi asianajajaksi haluavat hakevat arvonimeä oikeusministeriltä, mutta varsinaisen nimityksen tekee hallitus oikeusministerin esityksestä; oikeusministeri kuulee asiassa myös Supreme Courtin presidenttiä, High Courtin presidenttiä ja Bar Councilin puheenjohtajaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yleensä nuoremmat asianajajat laativat ja valmistelevat lausuntoja ja hoitavat eräitä tuomioistuinasioita etupäässä alemmissa oikeusasteissa. Vanhemman asianajajan tehtäviin kuuluu nuorempien asianajajien laatimien lausuntojen tarkastaminen ja vaikeampien oikeusjuttujen hoitaminen High Courtissa ja Supreme Courtissa.

7. Notaarit

Supreme Courtin presidentti nimittää julkiset notaarit avoimessa istunnossa. Notaarin arvoa haetaan anomuksella, josta on käytävä ilmi hakijan asuinpaikka ja ammatti, kyseisessä piirikunnassa (district) olevien julkisten notaarien lukumäärä, piirikunnan asukasmäärä, ja perustelut julkisen notaarin tarpeelle ja/tai selvitys notaarin vakanssin vapautumisesta. Hakijan on toimitettava anomuksen tueksi valaehtoinen todistus, johon liitetään yleensä kuuden paikallisen toimistoasianajajan ja paikallisen liikeyhteisön kuuden johtohenkilön allekirjoittama todistus hakijan kelpoisuudesta. Supreme Courtin presidentille lähetetään anomuksesta ennakkoilmoitus (Notice of Motion) , jonka Supreme Courtin kanslia toimittaa Irlannin notaariliiton kirjanpitäjälle (Registrar of the Faculty of Notaries Public in Ireland) , Law Societyn sihteerille ja kaikille hakijan kreivikunnassa ja viereisissä kreivikunnissa toimiville julkisille notaareille.

Yleensä julkisiksi notaareiksi voidaan nimittää vain toimistoasianajajia. Jos julkisen notaarin arvoa hakee henkilö, joka ei ole toimistoasianajaja, Law Society edellyttää kyseisen hakijan antavan Supreme Courtin presidentille sitoumuksen, että hän ei ryhdy laatimaan luovutuskirjoja tai harjoittamaan muuta yleensä toimistoasianajajan toimenkuvaan kuuluvaa oikeudellista toimintaa. Julkisen notaarin arvon haluavien hakijoiden on ensin läpäistävä notaariliiton järjestämä koe.

Huomautus:

Oikeusministerin, syyttäjälaitoksen johtajan, oikeuden kansliahenkilökunnan ja seriffien tämänhetkisiä palkkioita koskevat tiedustelut voi lähettää

  • sähköpostitse tai
  • kirjeitse osoitteeseen
    Human Resources,
    Department of Finance,
    Merrion Street,
    Dublin 2

Oikeudenkäyntiasianajajat toimivat vapaina ammatinharjoittajina, ja heidän ansionsa vaihtelevat suuresti.

Toimistoasianajajat voivat toimia joko vapaina ammatinharjoittajina tai toisen palveluksessa, ja heidänkin ansionsa vaihtelevat suuresti.

Notaarit perivät maksun jokaisesta vahvistamastaan asiakirjasta. Maksuista ei säädetä laissa, vaan notaarit laskuttavat yleensä käyttämänsä ajan ja matkakulujen sekä sen perusteella, mitä ammattilainen laskuttaisi samasta palvelusta.

« Oikeusalan ammatit - Yleistä | Irlanti - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-05-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta