Euroopan komissio > EOV > Oikeusalan ammatit > Tšekki

Uusin päivitys: 13-01-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusalan ammatit - Tšekki

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. TUOMARIT 1.
2. ASIANAJAJAT 2.
3. ULOSOTTOVIRANOMAISET 3.
4. JULKISET NOTAARIT 4.
5. SYYTTÄJÄT 5.

 

1. TUOMARIT

Oikeudellinen asema

Tuomari on oikeuslaitoksen palveluksessa oleva valtion virkamies. Tuomarin tehtävänä on erityisesti riita-asioiden käsittely ja tuomioiden langettaminen siviili-, hallinto- ja rikosoikeudenkäynneissä sekä päätösten tekeminen muissa tuomioistuimeen viedyissä asioissa.

Tuomarin viran hoitamisen ehtona Tšekissä ovat Tšekin kansalaisuus, oikeudellinen toimintakyky, hyvämaineisuus, oikeustieteen korkeakoulututkinto, viran hoitamisen edellyttämä kokemus ja ammattietiikka, erillisen tuomarintutkinnon suorittaminen ja tuomarinvalan vannominen tasavallan presidentille.

Virkaan nimittäminen ja virkakausi

Kelpoisuusehdot täyttävän tuomarin nimittää virkaansa tasavallan presidentti. Ryhtyessään hoitamaan virkaansa tuomari vannoo virkavalan.

Tuomarinviran hoitoon valmistaudutaan kolme vuotta kestävällä harjoittelulla tuomioistuimessa. Tuomioistuinharjoittelun jälkeen suoritetaan tuomarintutkinto.

Tuomari nimitetään virkaansa toistaiseksi, mutta tuomari voi keskeyttää viran hoitamisen, jos oikeusministeri vapauttaa hänet tilapäisesti tehtävistään. Tuomarin virkasuhde päättyy sen vuoden lopussa, jona tuomari täyttää 70 vuotta. Se päättyy myös tuomarin kuolemaan tai kuolleeksi julistamiseen, eroamiseen tai päätökseen, jossa hänet todetaan kykenemättömäksi hoitamaan tehtäviään.

Esteettömyys

Oikeuden puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tehtäviä lukuun ottamatta tuomarit eivät saa harjoittaa muuta ansiotoimintaa, lukuun ottamatta oman omaisuutensa hoitoa, tieteellistä, pedagogista, kirjallista, taiteellista ja julkaisutoimintaa sekä toimintaa ministeriön tai hallituksen neuvoa-antavissa elimissä tai parlamentin elimissä.  

Sivun alkuunSivun alkuun

Palkkaus

Tuomarien palkkauksesta säädetään lailla.

Tuomareiden oikeudet ja velvollisuudet viranhoidossa

Tuomarien perusoikeutena ja -velvollisuutena on säilyttää riippumattomuutensa ja perustaa päätöksensä ainoastaan lakiin, jota heidän on tulkittava tunnollisesti ja parhaan tietämyksensä mukaan. He eivät saa antaa esimerkiksi poliittisten puolueiden etujen, julkisen mielipiteen tai tiedotusvälineiden vaikuttaa päätöksiinsä viranhoidossa. Tuomareiden riippumattomuuden ja puolueettomuuden loukkaaminen tai vaarantaminen on kielletty.  

Tuomarit ovat velvollisia tekemään päätöksensä kohtuullisessa ajassa ilman viivytyksiä ja antamaan oikeudenkäynnin asianosaisille ja heidän edustajilleen mahdollisuus käyttää oikeuksiaan. Tuomarit eivät kuitenkaan saa käsitellä heidän kanssaan asian sisältöä eikä prosessuaalisia kysymyksiä, jotka saattavat vaikuttaa asiaan.

Kun tuomari on lopettanut virkansa hoitamisen, häntä sitoo vaitiolovelvollisuus niiden seikkojen suhteen, jotka ovat tulleet hänen tietoonsa hänen hoitaessa virkaansa. Tästä velvollisuudesta voidaan vapauttaa vain poikkeuksellisissa tapauksissa.

Vastuu tuomarinviran hoitamisesta

Tuomarin langettamasta laittomasta päätöksestä, pidätyspäätöksestä, rangaistuksesta tai pakkohoitopäätöksestä sekä laittoman viranomaismenettelyn aiheuttamasta vahingosta vastaa valtio. Kyseiseltä tuomarilta voidaan vaatia takautuva korvaus vain, jos kurinpidollisessa tai rikosoikeudellisessa menettelyssä todetaan, että hän on menetellyt lainvastaisesti. Tuomari vastaa ammattitaidostaan tuomarinvirkaa hoitaessaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomarien luokittelu ja erikoistuminen

Tuomarit voivat ratkaisutoimintansa ohella hoitaa tuomioistuimen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tehtävää. Heidät nimittää näihin tehtäviin tasavallan presidentti (kun kyseessä on korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus) tai oikeusministeri (kun kyseessä ovat väliportaan tuomioistuimet, alueoikeudet ja piirituomioistuimet). Näiden tuomareiden erityistehtäviin kuuluu tuomioistuinlaitoksen valtionhallinto.

Tuomari voi hoitaa myös puheenjohtajuutta korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden tai muun tuomioistuimen yksittäisessä jaostossa.

Piirituomioistuinten, alueoikeuksien ja väliportaan tuomioistuinten sisäinen organisaatio perustuu osastoihin, jotka ovat erikoistuneet rikos-, siviili- ja hallinto-oikeudellisen tuomiovallan eri lohkoihin.

Ammattialaliitot

Tuomarit voivat Tšekissä kuulua Tšekin tuomariliittoon (Soudcovská unie ČR), jonka jäsenyys on vapaaehtoinen. Sen yleiskokous on hyväksynyt tuomarien eettiset käytännesäännöt tuomarintyön moraalisiksi periaatteiksi.

2. ASIANAJAJAT

Oikeudellinen asema

Asianajajat ovat lainoppineita, jotka säännöllisesti ja maksua vastaan tarjoavat oikeuspalveluja toimimalla edustajina oikeudessa ja muihin viranomaisiin päin, toimimalla puolustusasianajajana rikosoikeudenkäynneissä, antamalla oikeusneuvontaa, laatimalla asiakirjoja ja oikeudellisia analyyseja sekä antamalla muuta oikeudellista apua. Asianajajat ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden ansiotoimintana on valtion sääntelemä asianajotoiminta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asianajajan ammatin harjoittamisen ehtona ovat rekisteröinti Tšekin asianajajaliiton (Česká advokátní komora) ylläpitämään julkiseen asianajajarekisteriin, oikeudellista toimintakykyä koskevien ehtojen täyttyminen, oikeustieteen korkeakoulututkinto, vähintään kolmevuotinen oikeusharjoittelu avustavana asianajajana, hyvämaineisuus, erillisen asianajajatutkinnon suorittaminen sekä virkavalan vannominen Tšekin asianajajaliiton puheenjohtajalle.

Virkaan nimittäminen ja virkakausi

Asianajajaksi tullaan rekisteröinnillä asianajajarekisteriin.

Asianajajan tehtäviin valmistaudutaan toimimalla asianajajan palveluksessa avustavana asianajajana.

Asianajaja merkitään rekisteriin toistaiseksi, mutta asianajajan ammattitoiminta voidaan kuitenkin keskeyttää lain tai Tšekin asianajajaliiton päätöksen nojalla.

Oikeus toimia asianajajana lakkaa, kun henkilö poistetaan asianajajarekisteristä lain mukaisesti - kun hän kuolee tai hänet julistetaan kuolleeksi, hänen oikeudellinen toimintakykynsä lakkaa tai sitä rajoitetaan, kurinpidollinen toimenpide johtaa hänen poistamiseensa asianajajarekisteristä, hänet julistetaan konkurssiin tai hän itse pyytää poistamistaan asianajajarekisteristä. Myös Tšekin asianajajaliitto voi päättää asianajajan poistamisesta rekisteristä.

Esteettömyys

Lain mukaan asianajaja ei saa samaan aikaan asianajotoiminnan kanssa olla työsuhteessa tai muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa (yliopiston opettajana toimimista lukuun ottamatta) eikä harjoittaa muuta toimintaa, joka tekisi hänet esteelliseksi toimimaan asianajajana.

Palkkaus

Sivun alkuunSivun alkuun

Asianajajan palkkaus muodostuu pääsääntöisesti asiakkaan maksamasta korvauksesta, jolle voidaan pyytää kohtuullista ennakkoa. Asianajajan palkkio oikeuspalvelujen tarjoamisesta, kulukorvaukset ja korvaus ajanmenetyksestä määräytyvät yleisesti sitovan erillisen lainsäädännön perusteella. Asianajajan palkkio oikeuspalvelujen tarjoamisesta perustuu periaatteessa hänen ja asiakkaan väliseen sopimukseen (sopimuspalkkio) tai - jos palkkio ei ole sopimuspohjainen - asianajotoiminnan maksutaulukon perusteella. Jos asianajaja on määrätty asiamieheksi viran puolesta, hänen palkkionsa maksaa valtio.

Asianajajan oikeudet ja velvollisuudet asianajotoiminnassa

Asianajajaa sitovat lainsäädäntö ja sen rajoissa asiakkaan ohjeet. Asianajaja on velvollinen suojaamaan asiakkaan oikeuksia ja oikeutettuja etuja käyttäen kaikkia hyödyllisiksi katsomiaan keinoja. Asiakkaan ohjeet eivät kuitenkaan sido asianajajaa, jos ne ovat lain tai ammattisäännöstön vastaisia. Asianajajan on ilmoitettava tästä asianmukaisesti asiakkaalle.

Asianajaja on erikoistumisestaan riippumatta velvollinen tarjoamaan oikeuspalveluja kaikissa asioissa. Asianajajalla on kuitenkin oikeus kieltäytyä oikeuspalvelujen tarjoamisesta lukuun ottamatta tilanteita, joissa Tšekin asianajajaliitto on nimennyt hänet tähän tehtävään tai hänet on määrätty asiamieheksi viran puolesta. Asianajaja on velvollinen kieltäytymään tarjoamasta oikeuspalveluja, jos hän kyseisessä asiassa tai siihen liittyvässä asiassa on jo tarjonnut oikeuspalveluja toiselle asiakkaalle, jonka edut ovat eriävät. Tietyissä olosuhteissa hän voi myös irtautua oikeuspalvelujen tarjoamista koskevasta sopimuksesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asianajajaa sitoo vaitiolovelvollisuus kaikista seikoista, jotka ovat tulleet hänen tietoonsa oikeuspalvelujen tarjoamisen yhteydessä. Tästä velvollisuudesta hänet voi vapauttaa vain asiakas tai tämän oikeudenomistaja. Velvollisuus on voimassa myös sen jälkeen, kun asianajaja on poistettu asianajajarekisteristä.  Vaitiolovelvollisuuden saa rikkoa, jos on kyse lakisääteisen velvoitteen täyttämisestä rikoksen estämiseksi.

Asianajaja on myös velvollinen pitämään asianmukaisesti kirjaa oikeuspalvelujen tarjoamisesta.

Ammatillinen vastuu

Asianajaja vastaa asiakkaalle vahingosta, jonka asianajaja, hänen palveluksessaan oleva työntekijä tai hänen edustajansa on asiakkaalle aiheuttanut asianajotoiminnan harjoittamisen yhteydessä. Asianajajalla on oltava vastuuvakuutus.

Asianajaja voidaan myös asettaa kurinpidolliseen vastuuseen (merkittävästä tai toistuvasta hänelle määrättyjen velvollisuuksien rikkomisesta).

Erityislainsäädäntö takaa asianajopalvelujen vapaan tarjoamisen EU:ssa

Asianajajalaki oikeuttaa luonnolliset henkilöt, jotka ovat Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltion kansalaisia ja joilla on oikeus tarjota oikeuspalveluja kyseisessä valtiossa (eli kotivaltiossaan), harjoittamaan asianajotoimintaa Tšekissä nk. eurooppalaisina asianajajina oman kotivaltionsa ammattinimikkeellä, kirjoitettuna kyseisen valtion kielellä. Eurooppalainen asianajaja voi tarjota oikeuspalveluja toimimalla edustajana oikeudessa tai muihin viranomaisiin päin, myös puolustusasianajajana rikosoikeudenkäynnissä myös niissä tapauksissa, joissa erillisen lainsäädännön mukaan oikeudenkäynnin asianosaisella on oltava edustajanaan advokát (asianajajan tšekinkielinen ammattinimike) ja joissa tämä edustaja voi olla vain advokát.

Sivun alkuunSivun alkuun

Eurooppalainen asianajaja voi toimia Tšekissä tilapäisesti tai satunnaisesti nk. vierailevana eurooppalaisena asianajajana tai pysyvästi maassa olevana eurooppalaisena asianajajana, joka on rekisteröity Tšekin asianajajaliiton ylläpitämään eurooppalaisten asianajajien rekisteriin. Eurooppalaisia asianajajia sitovat heille kotimaassa määrättyjen velvollisuuksien lisäksi tšekkiläisille asianajajille määrätyt velvollisuudet.

Ammattialaliitot

Tšekin asianajajaliitto (Česká advokátní komora), jolla on päätoimipaikka Prahassa ja sivuosasto Brnossa, on kaikkien asianajajien itsenäinen ammattialajärjestö. Sillä on omat elimet, ja se antaa asianajajien sitovat ammattisäännöt, jotka julkaistaan Tšekin asianajajaliiton virallisessa lehdessä.

Näihin sääntöihin kuuluvat asianajajien ammattietiikkaa ja kilpailua koskevat säännöt.

3. ULOSOTTOVIRANOMAISET

Oikeudellinen asema

Ulosottomies on itsenäinen ammatinharjoittaja, jolle valtio on antanut tehtäväksi ulosoton toteuttamisen. Ulosottomiehen tehtävänä on ulosottoperusteen täytäntöönpano sen henkilön hyväksi, joka on valtuuttanut ulosottomiehen tähän. Lisäksi ulosottomies voi tarjota oikeudellista apua ja laatia asiakirjoja (erityisesti ulosottoasiakirjoja), ja hänellä on valtuudet ottaa haltuunsa rahavaroja, asiakirjoja ja muuta irtainta omaisuutta ja suorittaa oikeudellisten asiakirjojen tiedoksiantoja.  

Ulosottomiehellä on Tšekissä valtion virkamiehen asema, ja hänen toimenpiteensä katsotaan tuomioistuimen toimenpiteiksi. Ulosottomiehenä voi toimia hyvämaineinen Tšekin kansalainen, jolla on täysi oikeudellinen toimintakyky ja oikeustieteen korkeakoulututkinto ja joka on suorittanut vähintään kolmivuotisen harjoittelun ulosottomiehen tehtäviin sekä erillisen ulosottotutkinnon.

Sivun alkuunSivun alkuun

Virkaan nimittäminen ja virkakausi

Ulosottomiehen nimittää virkavalan vannomisen jälkeen virkaansa oikeusministeri. Virkaan valitaan ehdokashaun kautta. Nimittämispäivänään ulosottomiehestä tulee ulosottokamarin (Exekutorská komora) jäsen. Ulosottomiehen ammattiin valmistaudutaan suorittamalla harjoittelu avustavana ulosottomiehenä työsuhteessa ulosottomieheen. Myöhemmässä vaiheessa, kun hän on suorittanut vähintään kolmivuotisen harjoittelun ja erillisen ulosottomiestutkinnon, hänestä tulee nk. ulosottomieskandidaatti, kunnes hänet merkitään ammattirekisteriin.

Nimitys on voimassa toistaiseksi, mutta oikeusministeri voi kuitenkin keskeyttää ulosottomiehen viranhoidon. Viranhoidon ollessa keskeytettynä ulosottomies ei saa harjoittaa ulosottotoimintaa ja hänelle määrätään sijainen. Sijainen määrätään myös silloin, kun ulosottomiehen virantoimitus keskeytyy muista syistä (esim. sairaus tai loma).

Ulosottomiehen viranhoito päättyy sillä hetkellä, kun hän lakkaa olemasta ulosottokamarin jäsen, mikä voi johtua ulosottomiehen kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, tehtävistään vapauttamisesta, Tšekin kansalaisuuden menettämisestä tai hänen oikeudellisen toimintakykynsä menettämisestä tai rajoittamisesta.

Esteettömyys

Ulosottomies on esteellinen harjoittamaan muuta ansiotoimintaa kuin oman omaisuutensa hoitoa. Ulosottomies voi kuitenkin palkkiota vastaa harjoittaa tieteellistä, pedagogista, taiteellista ja julkaisutoimintaa sekä toimia tulkkina ja asiantuntijana.

Palkkaus

Ulosotto- ja muista tehtävistä maksetaan korvaus, joka voi olla ulosottopalkkio, kulukorvaus, korvaus ulosoton täytäntöönpanoon käytetystä ajasta ja korvaus asiakirjojen tiedoksiantamisesta. Ulosottopalkkiosta voidaan sopia ulosottomiehen ja edunsaajan välisellä sopimuksella. Jos palkkio ei ole sopimuspohjainen, se määräytyy yleisesti sitovan erillisen lainsäädännön perusteella. Ulosottomiehellä on oikeus pyytää edunsaajalta kohtuullista ennakkoa ulosoton kuluille.

Sivun alkuunSivun alkuun

Virkaoikeudet ja -velvollisuudet

Ulosottomies on riippumaton viranhoidossaan, jossa häntä sitovat vain tasavallan perustuslaki, lait ja muut säädökset sekä oikeuskäytäntö päätösten täytäntöönpanoa ja ulosottoa koskevissa asioissa. Jos toimeksiannetun tehtävän suorittaminen olisi vastoin lakia tai muuta säädöstä tai jos ulosoton toimeksiantaja ei suorita kohtuullista ennakkoa ulosoton kuluille, ulosottomies voi kieltäytyä suorittamasta tehtävää.

Ulosottomiehellä on vaitiolovelvollisuus kaikista seikoista, jotka ovat tulleet hänen tietoonsa ulosotto- ja muiden tehtävien yhteydessä. Tästä velvollisuudesta hänet voi poikkeuksellisissa tapauksissa vapauttaa ulosottokamarin elin.

Laki määrää ulosottomiehelle myös velvollisuuksia, jotka liittyvät ulosottotoiminnan dokumentointiin.  

Valvonta

Ulosottotoimen valtionvalvonnasta vastaa oikeusministeriö. Ulosottokamari valvoo alemmalla tasolla ulosottotoimen toteutusta ja hallintoa.

Vastuu

Ulosottomies vastaa vahingosta, joka hän itse tai hänen palveluksessaan oleva työntekijä on aiheuttanut ulosottotoiminnan yhteydessä. Ulosottomiehellä on oltava vastuuvakuutus.

Ulosottomies ja ulosottomieskandidaatti voidaan asettaa myös kurinpidolliseen vastuuseen lakisääteisten velvoitteidensa rikkomisista tai merkittävästä tai toistuvasta ulosottomiehen ammattietiikan loukkaamisesta.

Ammattialaliitot

Ulosottomiesten ammattialaliittona toimii Tšekin ulosottokamari (Exekutorská komora ČR), itsenäinen laissa säädetyllä tavalla perustettu ammattialajärjestö, johon kaikki ulosottomiehet kuuluvat. Se on oikeushenkilö, jolla on omat tulot ja elimet.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tšekin ulosottokamari on laatinut ja vahvistanut ulosottomiesten eettisen säännöstön.

4. JULKISET NOTAARIT

Oikeudellinen asema

Julkinen notaari on luonnollinen henkilö, jolla on valtuudet suorittaa notaaritehtäviä. Notaaritehtäviin kuuluvat julkisten ja muiden asiakirjojen laatiminen oikeustoimista, oikeudellisesti merkityksellisten seikkojen ja lausuntojen oikeaksi todistaminen sekä asiakirjojen ja rahavarojen säilyttäminen. Julkinen notaari voi notaaritehtäviensä yhteydessä antaa oikeusneuvontaa, toimia oikeusedustajana perintöoikeudenkäynnissä tai asioissa, joissa päätöksen tekee hallintoviranomainen, sekä toimia omaisuuden- tai konkurssipesänhoitajana.

Julkiseksi notaariksi voi ryhtyä hyvämaineinen Tšekin kansalainen, jolla on täysi oikeudellinen toimintakyky ja oikeustieteen korkeakoulututkinto ja joka on suorittanut vähintään viisivuotisen harjoittelun julkisen notaarin tehtäviin sekä erillisen notaaritutkinnon.

Virkaan nimittäminen ja virkakausi

Julkisen notaarin nimittää virkaansa ehdokashaun jälkeen oikeusministeri Tšekin notaarikamarin (Notářská komora ČR) esityksestä. Notaarin viranhoito alkaa rekisteröinnillä Tšekin notaarikamarin ylläpitämään julkisten notaarien rekisteriin.

Viranhoitoon valmistaudutaan suorittamalla harjoittelu julkisen notaarin palveluksessa. Myöhemmässä vaiheessa, kun he ovat suorittaneet vähintään kolmivuotisen harjoittelun ja erillisen tutkinnon, heistä tulee nk. notaarikandidaatteja.

Nimitys julkiseksi notaariksi on voimassa toistaiseksi, mutta viranhoito voidaan keskeyttää. Julkisen notaarin viranhoito lakkaa, kun hän saavuttaa 70 vuoden iän, kuolee tai julistetaan kuolleeksi tai jos hänet vapautetaan tehtävistään tai hän menettää Tšekin kansalaisuuden tai oikeudellisen toimintakyvyn. Viranhoito lakkaa myös, jos nimitetty notaari kieltäytyy vannomasta virkavalaa tai hänen terveydentilansa estää pysyvästi julkisen notaarin tehtävien hoitamisen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Esteettömyys

Julkinen notaari on esteellinen harjoittamaan muuta ansiotoimintaa kuin oman omaisuutensa hoitoa. Hän voi kuitenkin palkkiota vastaa harjoittaa tieteellistä, pedagogista, taiteellista ja julkaisutoimintaa sekä toimia tulkkina ja asiantuntijana.

Palkkaus

Notaarisäännöstön mukaan notaaritehtävien hoidosta suoritetaan korvauksena palkkio, korvaus käytetystä ajasta ja kulukorvaukset. Kulut maksaa se, joka pyytää notaaritehtävän suorittamista. Notaarilla on oikeus vaatia kohtuullista ennakkoa palkkiolle ja kulukorvauksille. Notaarinpalkkiosta säädetään yksityiskohtaisesti erillisessä lainsäädännössä.

Virkaoikeudet ja -velvollisuudet

Julkisella notaarilla on oikeus suorittaa notaaritoimia ja velvollisuus noudattaa niiden yhteydessä lakeja ja muita yleisesti sitovia säädöksiä. Oikeudellista apua antaessaan häntä sitovat myös asiakkaan ohjeet. Notaarilla on oikeus kieltäytyä pyydetyn tehtävän suorittamisesta vain, jos se olisi vastoin yleisesti sitovaa lainsäädäntöä, jos notaari tai hänen omaisensa on asian osapuoli tai jos notaari on kyseisessä asiassa jo antanut oikeudellista apua toiselle henkilölle, jonka edut eriävät. Notaari voi kieltäytyä tehtävän suorittamisesta myös, jos asiakas ei suorita kohtuullista ennakkoa notaarin palkkiolle ilman perusteltua syytä. Notaarilla on oikeus irtautua asiakkaan tai oikeudellista apua hakevan kanssa tehdystä sopimuksesta, jos keskinäistä luottamusta on rikottu.

Notaaria sitoo vaitiolovelvollisuus kaikista seikoista, jotka ovat tulleet hänen tietoonsa notaaritehtävien suorittamisen yhteydessä ja jotka voivat vaikuttaa asiakkaan tai oikeudellista apua hakevan oikeutettuihin etuihin. Vain henkilö, jota asia koskee, voi vapauttaa notaarin vaitiolovelvollisuudesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Julkiselle notaarille on määrätty myös velvollisuuksia, jotka liittyvät notaarin tehtävien dokumentointiin.

Vastuu viranhoidossa

Notaari vastaa hakijalle, asiakkaalle tai muulle asianosaiselle vahingoista, joita hän on heille työtehtäviensä yhteydessä aiheuttanut. Notaari vastaa myös palveluksessaan oleville työntekijöille vahingoista, joita heille on aiheutunut heidän työvelvollisuuksiensa täyttämisen yhteydessä. Tätä varten notaarilla on oltava vastuuvakuutus.

Notaari voidaan myös asettaa kurinpidolliseen vastuuseen viranhoidostaan.

Julkisten notaarien viranhoidon valvonnasta vastaavat oikeusministeriö, Tšekin notaarikamari sekä muut notaarikamarit.

Ammattialaliitot

Kunkin alueoikeuden sekä Prahan kaupunginoikeuden yhteyteen laissa säädetyllä tavalla perustettujen notaarikamarien jäseninä ovat kaikki julkiset notaarit, jotka toimivat kyseisen tuomioistuimen piirissä. Notaarikamari on oikeushenkilö, jolla on omat tulot ja elimet.

Tšekin notaarikamari (Notářská komora ČR) on notaarikamarien muodostama itsenäinen ammattialajärjestö. Se on oikeushenkilö, jolla on omat tulot ja elimet. Sen tehtävänä on muun muassa ylläpitää ja hallinnoida valtakunnallista testamenttirekisteriä. Kyseessä on ei-julkinen sähköinen rekisteri, joka sisältää testamentit ja perinnöttömäksi tekemistä koskevat asiakirjat sekä nämä kumoavat asiakirjat, pesänselvittäjän toimeen määräämistä ja siitä vapauttamista koskevat asiakirjat jne. Tšekin notaarikamari ylläpitää myös panttirekisteriä.

5. SYYTTÄJÄT

Oikeudellinen asema

Sivun alkuunSivun alkuun

Yleiset syyttäjät ovat julkishallinnon virkamiehiä, jotka edustavat valtiota yleisen edun turvaamisessa. Heidän tehtävänään on nostaa syytteet rikosoikeudenkäynnissä ja valvoa lainsäädännön noudattamista pidätyksiin ja vankeusrangaistuksiin käytettävissä laitoksissa, pakkohoitolaitoksissa ja huoltolaitoksissa. Heidän tehtäviinsä kuuluvat myös rikosten ennaltaehkäisy sekä avun tarjoaminen rikoksen uhreille.

Ehtoina yleisen syyttäjän viran hoitamiselle ovat Tšekin kansalaisuus, täysi oikeudellinen toimintakyky, hyvämaineisuus, oikeustieteen korkeakoulututkinto sekä asianmukaisen viranhoidon edellyttämä moraali.

Virkaan nimittäminen ja virkakausi

Syyttäjäntutkinnon läpäisemisen jälkeen yleiset syyttäjät nimittää virkaansa oikeusministeri. Heidän on nimittämishetkellä oltava vähintään 25 vuoden ikäisiä, ja heidän on annettava suostumuksensa sille, että heidät nimitetään yleisen syyttäjän virkaan ja osoitetaan tiettyyn syyttäjänvirastoon. Sen jälkeen he vannovat yleisen syyttäjän virkavalan oikeusministerille.

Viranhoitoon valmistaudutaan suorittamalla kolmevuotinen harjoittelu nk. oikeusharjoittelijana yleisen syyttäjän palveluksessa.  

Nimitys yleiseksi syyttäjäksi on voimassa toistaiseksi, mutta yleinen syyttäjä voidaan tilapäisesti vapauttaa tehtävistään oikeusministerin päätöksellä. Yleisen syyttäjän viranhoito päättyy, kun hän saavuttaa 70 vuoden iän, kuolee tai julistetaan kuolleeksi. Se päättyy myös, jos hän menettää oikeudellisen toimintakykynsä kokonaan tai osittain, kieltäytyy vannomasta virkavalaa, menettää Tšekin kansalaisuuden, ryhtyy hoitamaan yleisen syyttäjän esteelliseksi tekevää toimea tai jos hänet tuomitaan rikoksesta, todetaan kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa tai hänen terveydentilansa ei salli viran pitkäaikaista hoitoa. Viranhoito päättyy myös siinä tapauksessa, että hänet vapautetaan kurinpidollisessa menettelyssä yleisen syyttäjän tehtävistä tai hän itse eroaa virastaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Esteettömyys

Yleinen syyttäjä ei laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta saa toimia välimiehenä tai sovittelijana riita-asioissa, edustaa tuomioistuinasian osapuolia eikä toimia asianomistajan tai tuomioistuin- tai hallintoasian osapuolen asiamiehenä. Hän ei myöskään saa olla syyttäjän viranhoidon ohella muussa palkallisessa työsuhteessa tai harjoittaa muuta ansiotoimintaa, lukuun ottamatta oman omaisuutensa hoitoa, tieteellistä, pedagogista, kirjallista, taiteellista ja julkaisutoimintaa sekä toimintaa ministeriön tai hallituksen neuvoa-antavissa elimissä tai parlamentin elimissä. Hän voi hoitaa nk. päällikkösyyttäjän tai tämän varamiehen tehtävää ja hänet voidaan tilapäisesti siirtää hoitamaan tehtäviä ministeriössä tai Tšekin oikeusakatemiassa.

Palkkaus

Yleisten syyttäjien palkkauksesta säädetään erikseen ja siitä vastaa valtio.

Virkaoikeudet ja -velvollisuudet

Yleiset syyttäjät ovat velvollisia noudattamaan esimiehensä ohjeita, elleivät ne ole yksittäisessä asiassa vastoin lakia.

Yleisillä syyttäjillä on myös lakisääteinen velvollisuus hoitaa tehtävänsä vastuullisesti ja toimia ammattimaisesti, tunnollisesti, puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja ilman turhia viiveitä. Heidän on myös torjuttava kaikki ulkopuolinen väliintulo tai muut vaikutukset, jotka voisivat johtaa näiden velvollisuuksien rikkomiseen.

Laissa määrätään, että yleiset syyttäjät ovat vaitiolovelvollisia seikoista, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa viranhoidon yhteydessä. Tšekin ylin syyttäjä voi painavista syistä vapauttaa heidät tästä velvollisuudesta. Ylimmän syyttäjän voi vapauttaa vaitiolovelvollisuudesta vain oikeusministeri.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yleisten syyttäjien luokittelu ja erikoistuminen

Yleisten syyttäjien hierarkkisessa luokittelussa erotetaan ylin syyttäjä sekä väliportaan syyttäjät, aluesyyttäjät, kaupunginsyyttäjät, piirisyyttäjät ja paikallissyyttäjät.

Yleisten syyttäjien erikoistumista ohjaavat ylimmän syyttäjän ohjeet. Periaatteessa on kyse erikoistumisesta rikosasioihin ja muihin kuin rikosasioihin.

Ammattialaliitot

Yleisten syyttäjien ammattialaliittona on Tšekin yleisten syyttäjien liitto (Unie státních zástupců ČR), johon liittyminen on vapaaehtoista. Liitto avustaa syyttäjänvirastojen tehtävien hoitamisessa ja edistää päätöksenteon lainmukaisuutta ja riippumattomuutta. Lisäksi liitto osallistuu yleisten syyttäjien ja oikeusharjoittelijoiden koulutuksen järjestämiseen ja edustaa yleisten syyttäjien etuja.

Ammattisäännöstönä ovat yleisten syyttäjien ammattietiikkasäännöt.

Yleisten syyttäjien toiminnan valvonta

Syyttäjien toimintaa valvotaan osana syyttäjänvirastojen eri portaiden välistä hallintoa sekä yksittäisten syyttäjänvirastojen sisäisesti.

Hallinnon tavoitteena on tarjota edellytykset syyttäjänvirastojen tehtävien asianmukaiselle hoidolle erityisesti henkilöstön, organisaation, talouden, rahoituksen ja koulutuksen näkökulmasta sekä valvoa syyttäjänvirastoille annettujen tehtävien hoitoa. Hallinnosta vastaava keskusviranomainen on oikeusministeriö, ja muina viranomaisina toimivat nk. päällikkösyyttäjät ja näiden varamiehet. Päällikkösyyttäjät vastaavat virastonsa hallinnosta oikeusministeriölle.

Ammatillinen vastuu

Vahingosta, jonka yleinen syyttäjä aiheuttaa lainvastaisella päätöksellä tai laittomalla viranomaismenettelyllä, vastaa erillisen lainsäädännön mukaisesti valtio.

Yleinen syyttäjä voidaan asettaa myös kurinpidolliseen vastuuseen.

« Oikeusalan ammatit - Yleistä | Tšekki - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 13-01-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta