Euroopan komissio > EOV > Oikeusalan ammatit > Kypros

Uusin päivitys: 22-02-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusalan ammatit - Kypros

 

SISÄLLYSLUETTELO

TUOMARIT TUOMARIT
YLIN SYYTTÄJÄ JA YLIMMÄN SYYTTÄJÄN SIJAINEN YLIN SYYTTÄJÄ JA YLIMMÄN SYYTTÄJÄN SIJAINEN
POLIISISYYTTÄJÄT POLIISISYYTTÄJÄT
ASIANAJAJAT ASIANAJAJAT

 

TUOMARIT

Tuomareiksi voidaan nimittää oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneet ja Kyproksella asianajajiksi rekisteröidyt henkilöt, kun he ovat harjoittaneet asianajajan ammattia kuusi vuotta ja ovat läpäisseet Kyproksen korkeimman oikeuden tuomareille suoritettavan suullisen kuulustelun. Tuomarin uralla ensimmäinen virka on jonkin alioikeuden tuomarin virka, ja virkakehitys on seuraava: aluetuomioistuimen tuomari, ylempi aluetuomioistuimen tuomari, aluetuomioistuimen presidentti, korkeimman oikeuden tuomari. Perheoikeuden, työtuomioistuimen, vuokravalvontaoikeuden ja sotaoikeuden tuomarit muodostavan tuomarien erityisryhmän. Heidän nimityksensä ja virkakehitys ovat samanlaiset kuin aluetuomioistuimen tuomareilla, mutta ylin virka on mainittujen tuomioistuinten presidentti.

Korkeimman oikeuden tuomarit, myös korkeimman oikeuden presidentin, nimittää tasavallan presidentti perustuslain hänelle antaman toimivallan nojalla. Vakiintuneen käytännön mukaisesti tasavallan presidentti kuulee tuomarien nimitysasiassa korkeinta oikeutta. Korkeimman oikeuden tuomarit nimitetään tavallisesti aluetuomioistuinten presidenttien keskuudesta. Korkeimman oikeuden tuomariksi voidaan nimittää myös oikeuslaitoksen ulkopuolinen henkilö, jos hän on harjoittanut asainajajan ammattia 15 vuotta ja hänen maineensa on moitteeton.

Kyproksen tasavallan perustuslain mukaan korkein oikeus muodostaa korkeimman tuomioistuinneuvoston, jonka yksinomaiseen toimivaltaan kuuluu tuomarien nimitykset, virkaylennykset, siirrot, kurinpitotoimet, palvelusuhteen lakkauttaminen ja erottaminen.

Kyproksessa on nykyään 96 tuomaria. Lukuun sisältyvät myös korkeimman oikeuden tuomarit, joita on 13. Ensimmäisen asteen tuomioistuinten tuomarit ovat virassa 63-vuotiaiksi, ja korkeimman oikeuden tuomarit, presidentti mukaan luettuna, 68-vuotiaiksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

YLIN SYYTTÄJÄ JA YLIMMÄN SYYTTÄJÄN SIJAINEN

Ylin syyttäjä ja hänen sijaisensa ovat riippumattomia valtion virkamiehiä. Heidät nimittää tasavallan presidentti perustuslain nojalla. He ovat korkeimman oikeuden tuomarin virkaan vaadittavan pätevyyden omaavia henkilöitä. Syyttäjälaitoksen johtaja on ylin syyttäjä, ja ylimmän syyttäjän sijainen on sen varajohtaja. Kyproksen syyttäjälaitos on riippumaton laitos, joka ei kuulu minkään ministeriön alaisuuteen. Ylin syyttäjä, jota ylimmän syyttäjän sijainen avustaa, on tasavallan, tasavallan presidentin, ministerineuvoston ja ministerien oikeudellinen neuvonantaja. Hänellä on toimivalta panna vireille mikä tahansa rikosasia, ajaa sitä, ottaa se hoidettavakseen taikka jatkaa sen hoitamista tai lopettaa asian hoitaminen. Hänellä on toimivalta panna tasavallassa syytteeseen kuka tahansa henkilö mistä tahansa rikoksesta. Ylin syyttäjä harjoittaa tätä toimivaltaa joko itse tai hänen ohjeidensa mukaisesti toimivien tasavallan syyttäjälaitoksen virkamiesten välityksellä. (Ks. jäljempänä: myös poliisi toimii syyttäjänä.) Syyttäjänviraston virkailijat ovat rekisteröityjä asianajajia, joihin sovelletaan vuonna 1990 annettua siviiliprosessilakia (laki nro 1/890), joka säätelee palvelukseenottamista, virka-asemaa, ylentämistä ja tehtäviä.

POLIISISYYTTÄJÄT

Poliisisyyttäjät ovat oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneita rekisteröityjä asianajajia, jotka on nimitetty virkaan Kyproksen poliisilaitoksessa. He edustavat poliisia syyttäjinä oikeudessa eli asioissa, joissa poliisi voi nostaa rikossyytteen. Poliisisyyttäjät otetaan palvelukseen poliisin syyttäjäyksiköihin kirjallisen ja suullisen kokeen jälkeen. Heidän virka-asemaansa säätelee vuonna 2004 annettu poliisilaki (nro 73(I)/2004). Poliisi nostaa syytteitä rikosasioissa ja käsittelee rikosasioita tuomioistuimissa tasavallan ylimmän syyttäjän valvonnassa ja hänen ohjeitaan noudattaen.

Sivun alkuunSivun alkuun

ASIANAJAJAT

Asianajajilta vaaditaan oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, jonka tuomioistuinneuvosto on hyväksynyt asianajajalain 2 luvun perusteella. He voivat rekisteröityä asianajajiksi 12 kuukauden ammatissa toimimisen jälkeen, mikäli läpäisevät kirjallisen kokeen. Asianajajat ovat järjestäytyneet paikallisiin asianajajayhdistyksiin alueen aluetuomioistuimen yhteyteen. Kaikki ovat kuitenkin myös Kyproksen asianajajayhdistyksen jäseniä. Asianajajien hyväksymistä ja kirjaamista rekisteriin, asianajajan ammatin harjoittamista, kurinpitotoimia, eläkkeitä ja palkkioita säädellään asianajajalain 2 luvulla, sellaisena kuin se on muutettuna, ja asetuksilla, joita annetaan edellä mainitun lain sekä vuonna 1964 annetun oikeudenkäyttölain nojalla. Asianajajilla on aluksi oikeus esiintyä ja ajaa asioita aluetuomioistuimissa (mukaan luettuina perhe-, työ-, vuokravalvonta- ja sotatuomioistuimet). Myöhemmin he voivat ammattivuosien perusteella toimia aluetuomioistuinten presidentin edessä ja sitten rikostuomioistuimessa ja lopulta korkeimmassa oikeudessa.

Kyproksen asianajajalaki yhdenmukaistettiin lailla nro 180(I)/2002 asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu, 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/5/EY kanssa. Lakimuutos tuli voimaan Kyproksen liittyessä Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Lain mukaan asianajajan ammattia voivat pysyvästi, joko vapaina ammatinharjoittajina tai muiden palveluksessa, harjoittaa Kyproksessa asianajajat, jotka ovat jonkin EU:n jäsenvaltion kansalaisia. Ennen kuin he voivat aloittaa asianajajan ammatin harjoittamisen Kyproksessa, heidän on esitettävä toisessa jäsenvaltiossa myönnetty todistus ammattipätevyydestä. Heidät on Kyproksessa merkittävä erityiseen osastoon ammatissa toimivien asianajajien rekisterissä. Rekisteriin merkitsemistä varten tuomioistuinneuvosto vaatii seuraavien todistusten esittämistä:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. todistus jonkin jäsenvaltion kansalaisuudesta,
  2. todistus puhtaasta rikosrekisteristä,
  3. todistus merkitsemisestä lähtöjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen rekisteriin sekä vakuutus, että kyseinen henkilö harjoittaa edelleen asianajajan ammattia, eikä hänen toimilupaansa ole mistään syystä keskeytetty eikä peruutettu. Kyseinen todistus ja vakuutus eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia.

Ammatinharjoittamistodistus on oltava laadittu lähtömaan kielellä tai yhdellä sen virallisista kielistä.

Jos tuomioistuinneuvosto hyväksyy asianajajan hakemuksen rekisteriin merkitsemisestä, on asianajajalla samat velvollisuudet ja oikeudet kuin kyproslaisella virkaveljellään. Hän on kuitenkin täysin samassa asemassa kyproslaisen asianajajan kanssa ja hyväksytään täysimääräisesti asianajajan ammattiin Kyproksessa vasta, kun hän on tosiasiallisesti harjoittanut asianajajan ammattia Kyproksessa Kyproksen oikeuden ja yhteisön oikeuden alalla kolmen vuoden ajan.

Näiden kolmen vuoden aikana hän voi edustaa ja puolustaa asiakasta oikeudessa vain toimien yhdessä asianajajan kanssa, jolla on oikeus harjoittaa asianajajan ammattia Kyproksessa asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa. On myös mahdollista harjoittaa asianajajan ammattia Kyproksessa lähtömaan myöntämän ammatinharjoitusluvan perusteella kollektiivisesti muiden asianajajien kanssa samalla tavalla kuin kyproslaiset asianajajat eli i) kyproslaisen asianajajan kanssa, ii) muusta jäsenvaltiosta olevan asianajajan kanssa, joka harjoittaa asianajajan ammattia Kyproksessa sekä b) muusta jäsenvaltiosta olevan asianajajan kanssa, joka harjoittaa pysyvästi asianajajan ammattia kyseisessä valtiossa kyseisen valtion myöntämän luvan nojalla.

« Oikeusalan ammatit - Yleistä | Kypros - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 22-02-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta