Euroopan komissio > EOV > Oikeusjärjestys > Slovakia

Uusin päivitys: 29-08-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusjärjestys - Slovakia

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Oikeuslähteet 1.
2. Täydentävät oikeuslähteet 2.
3. Oikeuslähteiden välinen hierarkia (normihierarkia) 3.
4. Kansainvälisten velvoitteiden voimaantulo Slovakiassa 4.
5. Toimivalta oikeussäännösten antamiseen (lakiasäätävät elimet) 5.
6. Lainsäädäntöprosessi 6.
6.1. Lakialoitteet 6.1.
6.2. Lakiehdotuksen käsittely 6.2.
6.3. Lakiehdotuksesta äänestäminen 6.3.
6.4. Allekirjoittaminen 6.4.
6.5. Voimaan saattaminen 6.5.
7. Kansallisten säädösten voimaantulo 7.
8. Eri oikeuslähteiden välisten ristiriitojen ratkaiseminen Slovakiassa 8.

 

1. Oikeuslähteet

Sanaa "oikeuslähde" käytetään kolmessa merkityksessä:

  1. oikeuslähteet materiaalisessa merkityksessä – materiaaliset oikeuslähteet
  2. oikeuslähteet tieto-opillisessa merkityksessä – lakitiedon lähteet
  3. oikeuslähteet virallisessa merkityksessä – viralliset oikeuslähteet.

Oikeusnormien syntytavan ja sitovan muodon perusteella erotetaan perinteisesti neljä oikeuslähdettä:

  1. tapaoikeus
  2. ennakkotapaukset (tuomioistuinten luoma oikeus)
  3. normatiiviset säädökset
  4. normatiiviset sopimukset
    • lisäksi yleiset oikeusperiaatteet ja terve järki
    • ajankohtaiset kirjat, oikeustieteellinen kirjallisuus ja asiantuntijoiden raportit.

Kansainväliset sopimukset ovat kansallinen oikeuslähde, jos ne on saatettu asianmukaisesti osaksi Slovakian oikeusjärjestelmää.

2. Täydentävät oikeuslähteet

Tapaoikeus

  1. Tämä on vanhin ja alkuperäinen oikeuslähde.
  2. Tapaoikeus on eräänlainen siirtymä alkuperäisistä tavoista ja käytännöistä sekä yhteiskunnan sosiaalisesta itsesääntelystä lakeihin perustuvaan sääntelyyn.
  3. Tapa on käyttäytymissääntö, jonka ihmiset ovat sisäistäneet ja omaksuneet pitkään jatkuneen, toistuvan käytön seurauksena ja jonka yhteiskunta ja valtio yleisesti hyväksyvät.
  4. Jotta tapa tunnustettaisiin oikeudellisesti sitovaksi, sen on täytettävä tietyt kriteerit:
    1. aikatekijä
    2. yleispätevyys
    3. määräävyys.

Slovakian oikeusjärjestelmässä tapaoikeus on pätevä oikeuslähde vain, jos siihen viitataan nimenomaisesti laissa (siviililaissa viitataan naapuritapaan), mutta tämä ei tee siitä virallista oikeuslähdettä. Tapa saa lain aseman vain säädöksestä, jossa siihen viitataan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Slovakian tuomioistuinten päätöksillä ei ole yleisesti sitovaa vaikutusta. Oikeuskäytäntö ei ole oikeuslähde. Tuomioistuimet noudattavat tuomioita antaessaan kuitenkin Slovakian korkeimman oikeuden päätöksiä. Korkeimman oikeuden päätökset eivät tästä huolimatta ole oikeuslähteitä lain nojalla vaan tosiasiallisesti.

3. Oikeuslähteiden välinen hierarkia (normihierarkia)

Normihierarkia on Slovakian oikeusjärjestelmän perusperiaatteita. Laillisuuden kannalta on suunnattoman tärkeää ymmärtää sen merkitys lainsäädäntötekniikassa ja lainsäädännön täytäntöönpanossa. Normihierarkiassa ei kuitenkaan ole kyse vain suoraviivaisesta, loogisesta ensisijaisuudesta tai alisteisuudesta. Hierarkia liittyy laajempaan kysymykseen lainsäädäntövallasta ja sisältää sen ehdottoman vaatimuksen, että säännöksen voi antaa vain siihen lain nojalla toimivaltainen elin kyseisen lain ja oman lainsäädäntövaltansa rajoissa.

Säännökset on luokiteltu niiden niin kutsutun oikeudellisen voiman perusteella. Oikeudellisella voimalla tarkoitetaan tässä sitä, että säännökset ovat toisilleen alisteisia (eli alisteisia säännöksille, joilla on suurempi oikeudellinen voima) tai että säännös on johdettu suuremman oikeudellisen voiman omaavasta säännöksestä. Jos sovelletaan kahta oikeudelliselta voimaltaan eritasoista säännöstä, heikompi säännös ei saa olla ristiriidassa vahvemman kanssa mutta vahvempi säännös voi kumota heikomman.

Säännökset voidaan oikeudellisen voimansa perusteella luokitella hierarkkisesti seuraavasti:

A. Ensisijainen lainsäädäntö (lait)

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. perustuslailliset lait (aina ensisijaisia)
  2. lait (ensisijaisia tai perustuslaillisista laeista johdettuja).

B. Toissijainen lainsäädäntö (lakeja alempitasoiset säännökset)

  1. hallituksen asetukset – aina toissijaisia
  2. keskusviranomaisten säännökset – aina toissijaisia
  3. kunnallisten ja paikallisten edustuslaitosten (virastojen) säännöt ja määräykset – ensisijaisia tai toissijaisia
  4. muiden kuin valtion elinten poikkeuksellisesti antamat säännökset – aina toissijaisia.

Lain ensisijaisuus tässä säännösjärjestelmässä merkitsee periaatteessa, että kaikkien muiden säännösten on oltava johdettuja siitä ja sen kanssa yhdenmukaisia eivätkä ne saa olla sen kanssa ristiriidassa. Tämä merkitsee käytännössä, että jos alempitasoinen säännös on ristiriidassa korkeampitasoisen säännöksen kanssa, korkeampitasoista on noudatettava.

4. Kansainvälisten velvoitteiden voimaantulo Slovakiassa

Yleinen saattaminen osaksi kansallista oikeusjärjestelmää edellyttää, että kansainväliseen oikeuteen on viitattava kansallisen oikeuslähteen (yleensä perustuslaki tai laki) säännöksessä.

Erityinen saattaminen osaksi kansallista oikeusjärjestelmää edellyttää kahta tai useampaa lainsäädännöllistä tointa. Ensimmäinen on yleensä parlamentin äänestys, jolla Slovakian tasavallan kansallisneuvosto hyväksyy kansainväliset poliittiset sopimukset, yleisluontoiset kansainväliset taloussopimukset sekä kansainväliset sopimukset, joiden voimaantulo edellyttää lakia. Kun parlamentti on hyväksynyt kansainvälisen valtiosopimuksen, presidentti ratifioi sen. Jos sopimuksen täytäntöönpano ei edellytä lakia, sopimusta ei ratifioida, vaan sovelletaan menettelyä, jossa hallitus tai sen yksittäiset jäsenet vahvistavat sopimuksen. Kolmas vaihe on ratifioidun tai vahvistetun kansainvälisen sopimuksen voimaan saattaminen julkaisemalla se Slovakian virallisessa lehdessä (Zbierka zákonov Slovenskej republiky).

Sivun alkuunSivun alkuun

Asetukset ovat yleisesti sitovia normatiivisia säädöksiä.

  • ne ovat ensisijaisia kansalliseen lainsäädäntöön nähden eivätkä edellytä saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä
  • ne tulevat voimaan niissä säädettynä päivänä, tai
  • jollei voimaantulopäivästä ole säädetty, kahdentenakymmenentenä päivänä siitä, kun ne on julkaistu
  • ne ovat sitovia siitä päivästä lähtien, jona ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Direktiivit ovat sitovia vain saavutettavaan tulokseen nähden.

Päätökset ovat yksittäisiä säädöksiä, jotka sitovat vain osapuolia, joille ne on osoitettu. Ne tulevat voimaan niissä säädettynä päivänä tai, jollei päivästä ole säädetty, kahdentenakymmenentenä päivänä siitä, kun ne on julkaistu.

Suositukset ja lausunnot eivät ole oikeudellisesti sitovia.

5. Toimivalta oikeussäännösten antamiseen (lakiasäätävät elimet)

Slovakian tasavallan kansallisneuvosto: perustuslaki, perustuslailliset lait, lait, lakeja korkeampitasoiset kansainväliset sopimukset, kansainväliset sopimukset, joilla on lain oikeudellinen voima.

Slovakian tasavallan hallitus: hallituksen asetukset.

Ministeriöt ja muut keskusviranomaiset: määräykset, julistukset ja toimenpiteet.

Kuntaviranomaiset: yleisesti sitovat määräykset.

Slovakian tasavallan kansalaiset (äänestäjät): kansanäänestyksen tulos, jolla on perustuslaillisen lain oikeudellinen voima, kansanäänestyksen tulos, jolla on lain oikeudellinen voima.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kunnan tai kaupungin asukkaat: paikallisen kansanäänestyksen tulos, jolla on yleisesti sitovan määräyksen oikeudellinen voima.

Kuntien ja kaupunkien viranomaiset ja paikallishallinnon elimet: yleisesti sitovat määräykset.

6. Lainsäädäntöprosessi

Lainsäädäntöprosessin vaiheet

  1. Lakiehdotuksen esittäminen
  2. Lakiehdotuksen käsittely
  3. Äänestys (lakiehdotuksesta päättäminen)
  4. Hyväksytyn lakiehdotuksen allekirjoittaminen
  5. Normatiivisen säädöksen voimaan saattaminen (julkaiseminen)
6.1. Lakialoitteet

Lain nro 460/1992 (Slovakian perustuslaki) 87 pykälän 1 momentin mukaan lakialoitteita voivat tehdä

  1. Slovakian tasavallan kansallisneuvoston valiokunnat
  2. parlamentin jäsenet
  3. Slovakian tasavallan hallitus.

Lakiehdotukset esitetään pykälä pykälältä perusteluineen.

6.2. Lakiehdotuksen käsittely

Slovakian tasavallan kansallisneuvoston työjärjestyksen (laki nro 350/1996) mukaan lakiehdotuksella on kolme käsittelyä.

Ensimmäisessä käsittelyssä käydään yleiskeskustelu ehdotetun lain sisällöstä ja periaatteista. Tässä vaiheessa ehdotukseen ei voida tehdä muutoksia tai lisäyksiä.

Toisessa käsittelyssä ehdotuksesta keskustellaan niissä kansallisneuvoston valiokunnissa, joiden käsiteltäväksi se on annettu. Kaikki lakiehdotukset on hyväksyttävä perustuslakivaliokunnassa, joka varmistaa, että ne ovat Slovakian perustuslain, perustuslaillisten lakien, Slovakian tasavaltaa sitovien kansainvälisten sopimusten, lakien ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaisia. Toisessa käsittelyssä voidaan tehdä muutos- ja lisäysehdotuksia, joista äänestetään valiokuntakeskustelujen päätyttyä. Tästä syystä eri kannat on koottava yhteen ennen kuin lakiehdotuksesta keskustellaan kansallisneuvostossa. Tästä huolehtii koordinaatiovaliokunta, joka sitten hyväksyy valiokuntien yhteisen mietinnön erityispäätöksellä. Kansallisneuvosto keskustelee ja äänestää toisessa käsittelyssä olevasta lakiehdotuksesta tämän mietinnön perusteella.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kolmas käsittely koskee vain lakiehdotuksen sellaisia säännöksiä, joihin hyväksyttiin muutoksia tai lisäyksiä toisessa käsittelyssä. Kolmannessa käsittelyssä parlamentin jäsenet voivat esittää vain muutoksia, jotka koskevat muotovirheiden tai kielioppi- ja kirjoitusvirheiden korjaamista. Muutosten ja lisäysten, joilla on tarkoitus poistaa muita virheitä, on saatava vähintään 30 parlamentin jäsenen tuki. Kun näistä on keskusteltu, lakiehdotuksesta äänestetään kokonaisuutena.

6.3. Lakiehdotuksesta äänestäminen
  • Perustuslaki voidaan hyväksyä tai sitä voidaan muuttaa tai yksittäisiä pykäliä kumota vain määräenemmistöpäätöksellä, johon tarvitaan kolme viidesosaa kansallisneuvoston kaikista jäsenistä.
  • Lain hyväksymisen edellytyksenä on, että vähintään puolet läsnä olevista jäsenistä äänestää sen puolesta.
  • Kansallisneuvosto on äänivaltainen, jos vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä.
6.4. Allekirjoittaminen
  • Hyväksytyn lakiehdotuksen allekirjoittavat
    1. Slovakian tasavallan presidentti
    2. kansallisneuvoston puhemies
    3. pääministeri.
  • Tämän vaiheen tarkoituksena on hyväksytyn lakiehdotuksen sisällön, menettelyn asianmukaisuuden ja lopullisen muodon tarkistaminen. Nämä korkeimmassa asemassa olevat perustuslailliset virkamiehet vahvistavat allekirjoituksellaan lain sen lopullisessa sanamuodossa.
  • Presidentillä on niin kutsuttu lykkäävä veto-oikeus. Hän voi kieltäytyä allekirjoittamasta hyväksyttyä lakia sisältövirheen perusteella. Hän lähettää hyväksytyn lain takaisin kansallisneuvoston käsiteltäväksi huomautuksin varustettuna. Kansallisneuvostoon palautettu laki käy läpi toisen ja kolmannen käsittelyn, koska kyse on vain presidentin huomautuksista. Tässä vaiheessa kansallisneuvosto voi – mutta sen ei ole pakko – ottaa huomioon presidentin huomautukset. Kansallisneuvosto voi kumota lykkäävän veto-oikeuden äänestämällä uudestaan. Tässä tapauksessa laki on saatettava voimaan, mutta presidentin ei tarvitse allekirjoittaa sitä.
6.5. Voimaan saattaminen
  • Voimaan saattaminen on lainsäädäntöprosessin viimeinen vaihe.
  • Koko valtion alueella sovellettavat säännökset julkaistaan Slovakian tasavallan virallisessa lehdessä (Zbierka zákonov). Julkaiseminen kuuluu Slovakian oikeusministeriön toimivaltaan.

7. Kansallisten säädösten voimaantulo

Koko valtion alueella sovellettavat säännökset julkaistaan Slovakian tasavallan virallisessa lehdessä (Zbierka zákonov). Julkaiseminen kuuluu Slovakian oikeusministeriön toimivaltaan. Normatiiviset säädökset tulevat voimaan julkaisuajankohtana.

Sivun alkuunSivun alkuun

Koska paikalliset säännökset koskevat vain rajattua aluetta, ne asetetaan nähtäville viralliselle ilmoitustaululle tietyksi ajaksi, joka on yleensä 15 päivää.

8. Eri oikeuslähteiden välisten ristiriitojen ratkaiseminen Slovakiassa

  • Oikeudelliselta voimaltaan alempitasoinen normatiivinen säädös ei saa olla ristiriidassa oikeudelliselta voimaltaan korkeampitasoisen normatiivisen säädöksen kanssa.
  • Normatiivinen säädös voidaan kumota tai sitä voidaan muuttaa vain oikeudelliselta voimaltaan sen kanssa samantasoisella tai sitä korkeampitasoisella normatiivisella säädöksellä.

Jos oikeudelliselta voimaltaan samantasoiset säännökset ovat keskenään ristiriitaisia, sovelletaan yleensä periaatetta, jonka mukaan tuoreempi säännös kumoaa vanhemman säännöksen tai muuttaa sitä, ja periaatetta, jonka mukaan erityissääntö kumoaa yleisen säännön tai muuttaa sitä.

Slovakian tasavallan perustuslakituomioistuin valvoo säännösten yhdenmukaisuutta ja antaa siitä päätöksiä seuraavasti:

  1. lakien yhdenmukaisuus perustuslain ja perustuslaillisten lakien kanssa
  2. hallituksen asetusten, ministeriöiden ja muiden keskusviranomaisten yleisesti sitovien säännösten yhdenmukaisuus perustuslain ja perustuslaillisten lakien sekä lakien kanssa
  3. paikallishallinnon elinten yleisesti sitovien määräysten yhdenmukaisuus perustuslain ja lakien kanssa
  4. valtionhallinnon paikalliselinten yleisesti sitovien säännösten yhdenmukaisuus perustuslain, lakien ja muiden yleisesti sitovien säännösten kanssa
  5. yleisesti sitovien säännösten yhdenmukaisuus sellaisten kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka on saatettu voimaan siten kuin lakien voimaansaattamisesta on säädetty.

Jos perustuslakituomioistuimen antaman päätöksen mukaan säännökset ovat keskenään ristiriitaiset, säännökset tai niiden asianomaiset osat tai niihin sisältyvät säännöt lakkaavat olemasta voimassa. Jos säännökset antaneet elimet eivät yhdenmukaista niitä asianmukaisten korkeampitasoisten säädösten kanssa laissa säädetyssä ajassa päätöksen antamisesta, säännökset tai niiden kyseiset osat tai niihin sisältyvät säännöt lakkaavat olemasta voimassa.

« Oikeusjärjestys - Yleistä | Slovakia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 29-08-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta