Euroopan komissio > EOV > Oikeusjärjestys > Puola

Uusin päivitys: 03-03-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusjärjestys - Puola

Puolan tasavallan perustuslaissa erotetaan toisistaan yleisesti sitovat säädökset ja sisäiset säädökset.

Yleisesti sitovat säädökset velvoittavat valtion kaikkia toimijoita. Niissä määritellään sekä kansalaisten että muiden tahojen (esim. oikeushenkilöiden, talouden toimijoiden, yhdistysten ja järjestöjen) oikeusasema ja säännellään siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Sisäiset säädökset sen sijaan vaikuttavat ainoastaan säännökset antaneeseen organisaatiorakenteeseen kuuluvien oikeuksiin.

Luettelo yleisesti sitovista oikeuslähteistä esitetään perustuslain III luvussa (87-94 §). Niihin kuuluvat:

  • perustuslaki
  • lait
  • ratifioidut kansainväliset sopimukset
  • asetukset sekä
  • paikalliset säädökset (sillä rajoituksella, että nämä säädökset ovat velvoittavia ainoastaan ne antaneiden elinten toimivalta-alueella ja niiden lakisääteisen toimivallan puitteissa).

Lisäksi perustuslain 234 §:ssä säädetään, että yleisesti sitova on myös ns. lakiasetus (http://pl.wikipedia.org/wiki/RozporzÄ…dzenie_z_mocÄ…_ustawy polski), jonka tasavallan presidentti voi antaa ainoastaan tietyissä perustuslaissa määritellyissä tilanteissa (esim. sotatilan vallitessa tai jos parlamentti (Sejm) ei voi kokoontua).

Yleisesti velvoittavia ovat myös kansainvälisen organisaation antama lainsäädäntö, jos ne organisaation perussäännön mukaan ovat velvoittavia myös kansallisessa lainsäädännössä (perustuslain 91 §:n 3 momentti). Mainittu perustuslain säännös koskee Euroopan unionin johdettua oikeutta.

Lakien, asetusten ja paikallisten säännösten voimaantulon edellytyksenä on, että niiden koko teksti julkaistaan jossakin Puolan virallisessa lehdessä (perustuslain 88 §). Näitä virallisia lehtiä on tätä nykyä kolme: Dziennik Ustaw Rzeczypospolitej Polskiej (Puolan tasavallan lainsäädäntö), Dziennik Urzędowy RP ”Monitor Polski” (Puolan tasavallan virallinen lehti) ja Dziennik Urzędowy RP ”Monitor Polski B” (virallisen lehden B-osa). Yleisesti sitova lainsäädäntö julkaistaan näistä ensiksi mainitussa (Dziennik Ustaw).

Sivun alkuunSivun alkuun

Puolan tasavallan perustuslaki (annettu 2. huhtikuuta 1997) on tärkein yleisesti sitova oikeuslähde Puolassa. Perustuslaki on laki eli yleisesti sitova säädös. Perustuslaki annetaan ja sitä muutetaan eri menettelyllä kuin tavalliset lait (perustuslain 235 §). Erityisen sisältönsä, muotonsa ja sitovuutensa vuoksi perustuslaki on luonteeltaan perustavanlaatuinen säädös. Siinä määritellään Puolan poliittisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen järjestelmän perusta ja luetellaan kansalaisten perusoikeudet ja -vapaudet. Perustuslaki on Puolan oikeuslähteiden hierarkiassa ylimpänä. Siinä mainitaan muut oikeuslähteet ja osoitetaan niiden soveltamisala sekä se, onko kyseessä itsenäinen vai täytäntöönpanosäädös. Säädösten on oltava perustuslain mukaisia (ne eivät siis saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa). Perustuslakituomioistuimen tehtävänä on valvoa, että säädökset ovat perustuslain mukaisia ja että alemman tason säädökset ovat yhdenmukaisia ylemmän tason säädösten kanssa. Lisäksi perustuslakituomioistuin käsittelee kantelut, jollaisen kuka tahansa voi tehdä perustuslain 79 §:n nojalla, jos katsoo perustuslaillisia vapauksiaan tai oikeuksiaan loukatun. Kantelussa pyydetään perustuslakituomioistuinta tarkistamaan, onko laki tai muu säädös, jonka nojalla jokin tuomioistuin tai julkishallinnon elin on tehnyt kantelijan vapauksia tai oikeuksia tai hänen perustuslaissa määriteltyjä velvollisuuksiaan koskevan lainvoimaisen päätöksen, perustuslain mukainen.

Kansainväliset sopimukset ratifioi tasavallan presidentti. Jos sopimus kuitenkin koskee tiettyjä perustavanlaatuisia kysymyksiä kuten rauhaa, poliittisia tai sotilaallisia järjestelyjä, kansalaisten vapauksia, oikeuksia ja velvollisuuksia, jäsenyyttä kansainvälisessä organisaatiossa, valtion tekemää huomattavaa taloudellista sitoumusta tai sellaisia kysymyksiä, joista säädetään lailla tai joista on perustuslain mukaan säädettävä lailla, sopimuksen ratifiointi edellyttää, että sen sisältö hyväksytään ensin antamalla asiaa koskeva laki (perustuslain 89 §). Vasta kun ratifioitu kansainvälinen sopimus on julkaistu virallisessa lehdessä (Dziennik Ustaw RP), siitä tulee osa kansallista oikeusjärjestystä, ja sitä sovelletaan sellaisenaan, paitsi jos soveltaminen edellyttää lain antamista. Lisäksi etukäteen annetulla lailla hyväksyttyä ja ratifioitua kansainvälistä sopimusta sovelletaan kansalliseen lakiin nähden ensisijaisesti siinä tapauksessa, että laki on ristiriidassa sopimuksen kanssa. Myös kansainvälisen organisaation antamaa lainsäädäntöä sovelletaan sellaisenaan ja ensisijaisesti, jos ne ovat ristiriidassa kansallisten lakien kanssa, jos tästä säädetään organisaation perussäännössä, jonka Puola on ratifioinut (perustuslain 91 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Perustuslain 91 §:ssä määritellään yhteisön oikeuden asema kansallisessa oikeusjärjestyksessä. Yhteisön primaarioikeus, joka muodostuu kansainvälisistä sopimuksista, on osa Puolan kansallista oikeusjärjestystä. Sitä sovelletaan sellaisenaan ja kansalliseen lainsäädäntöön nähden ensisijaisesti. Yhteisön johdettua oikeutta sovelletaan sellaisenaan ja kansalliseen lainsäädäntöön nähden ensisijaisesti, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.

Laki on normihierarkiassa alempana kuin perustuslaki ja kansainväliset sopimukset polski, jotka on ratifioitu etukäteen annetun lain nojalla, mutta ylempänä kuin asetukset polski. Lailla voidaan säätää mistä tahansa oikeudesta, mutta kaikkein tärkeimpiä aiheita voidaan säännellä ainoastaan lailla (esim. budjettilaki polski, kansalaisen oikeusaseman määritteleminen, paikallishallinnon polski organisaation ja toimivaltuuksien sääntely). Hallintoelimet voivat antaa säädöksiä ainoastaan laissa vahvistettujen valtuuksien nojalla ja sen toimeenpanoa varten. Perustuslain polski mukaan tietyissä tapauksissa on annettava vastaava laki, jossa määritetään alemmantasoisessa säädöksessä noudatettavat suuntaviivat.

Lainsäädäntömenettelystä säädetään perustuslaissa (118-124 §) sekä parlamentin (Sejm) ja senaatin työjärjestyksessä.

Oikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita polski on hallituksella, vähintään 15 kansanedustajaa käsittävällä ryhmällä, senaatilla polski, tasavallan presidentillä polski sekä vähintään 100 000 kansalaista käsittävällä ryhmällä. Lakiehdotus esitetään parlamentille, joka tarkastelee sitä kolmessa käsittelyssä. Menettelyn yhteydessä parlamentti tutustuu ehdotukseen eri valiokunnissa, jotka voivat tehdä ehdotukseen omia tarkistuksiaan. Tämän jälkeen ehdotus palaa parlamentin täysistunnon käsiteltäväksi, joka äänestää tarkistuksista ja koko ehdotuksesta. Parlamentti hyväksyy lain yksinkertaisella äänten enemmistöllä, edellyttäen että äänestykseen on osallistunut vähintään puolet lakisääteisestä kansanedustajien määrästä. Parlamentin hyväksymä ehdotus toimitetaan seuraavaksi senaatille, joka voi 30 päivän kuluessa joko hyväksyä ehdotuksen sellaisenaan, tehdä siihen tarkistuksia tai hylätä sen kokonaan. Jos senaatti tekee ehdotukseen tarkistuksia tai hylkää sen kokonaan, ehdotus on toimitettava uudelleen parlamentin käsiteltäväksi. Parlamentti voi kumota senaatin suosituksen ehdottomalla äänten enemmistöllä, jos äänestykseen on osallistunut vähintään puolet lakisääteisestä kansanedustajien määrästä. Jos parlamentti saattaa lainsäädäntömenettelyn päätökseen, laki toimitetaan seuraavaksi presidentille, jonka on allekirjoitettava se 21 päivän kuluessa ja annettava se julkaistavaksi virallisessa lehdessä (Dziennik Ustaw). Ennen allekirjoittamista presidentti voi toimittaa lakiehdotuksen perustuslakituomioistuimelle, jotta se tarkistaa, että ehdotus on perustuslain mukainen. Jos perustuslakituomioistuin toteaa, että ehdotus on perustuslain mukainen, presidentti ei voi kieltäytyä allekirjoittamasta lakia. Perustuslakituomioistuimeen vetoamisen ohella presidentti voi vaihtoehtoisesti palauttaa ehdotuksen parlamentin käsiteltäväksi (ns. presidentin veto-oikeus). Parlamentti voi kumota presidentin veton kolmen viidesosan ääntenenemmistöllä, edellyttäen että äänestykseen osallistuu vähintään puolet lakisääteisestä kansanedustajien määrästä. Jos parlamentti jälleen hyväksyy ehdotuksen, presidentin on allekirjoitettava se 7 päivän kuluessa ja annettava se julkaistavaksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asetuksia voivat antaa perustuslaissa mainitut elimet laissa säädetyn erityisen valtuutuksen nojalla kyseisen lain täytäntöönpanoa varten. Valtuutuksessa on määriteltävä elin, jolla on toimivalta antaa asetus, sekä asetuksella säänneltävien kysymysten soveltamisala ja säädöksessä noudatettavat suuntaviivat (perustuslain 92 §). Perustuslain mukaan toimivalta antaa asetuksia kuuluu seuraaville: presidentti polski, hallitus (valtioneuvosto) polski, pääministeri (valtioneuvoston puheenjohtaja) polski, kunkin eri alan hallinnosta vastaava hallituksen ministeri polski, hallituksen nimittämän komitean puheenjohtaja sekä kansallinen radio- ja televisioneuvosto polski. Elin polski, jolle on annettu toimivalta antaa asetuksia, ei voi siirtää valtuutusta edelleen millekään toiselle elimelle. Asetuksen tarkoituksena on lain toimeenpano, eikä se siten voi olla ristiriidassa lain kanssa eikä ylittää siinä annetun toimivallan rajoja.

Asetukset kuuluvat tuomioistuinvalvonnan piiriin. Näin ollen niitä voidaan käsitellä paitsi perustuslakituomioistuimessa myös yleisissä ja hallintotuomioistuimissa. Jos tuomioistuin jossakin konkreettisessa menettelyssä katsoo, että asetus tai jokin sen säännös on ristiriidassa hierarkiassa ylemmällä tasolla olevan säädöksen (lain) kanssa, se voi kieltää kyseisen asetuksen tai säännöksen soveltamisen käsiteltävänä olevassa asiassa ja katsoa, että asetus tai sen säännös on mitätön.

Sisäiset säädökset (esim. hallinnolliset määräykset) ovat luonteeltaan sisäisiä eli ne velvoittavat ainoastaan niitä organisaatioyksiköitä, jotka kuuluvat säädöksen antaneen elimen alaisuuteen (perustuslain 93 §). Sisäisiä säädöksiä ovat esimerkiksi valtioneuvoston suositukset sekä presidentin ja ministerien antamat määräykset. Määräyksiä voidaan antaa ainoastaan lain nojalla. Määräysten nojalla ei ole mahdollista tehdä päätöksiä, jotka koskevat kansalaisia, oikeushenkilöitä tai muita tahoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

Paikallisia säädöksiä antavat aluehallinnon elimet (niitä ovat esimerkiksi kunnanvaltuuston päätökset) ja keskushallintoa edustavat paikalliselimet laissa määriteltyjen toimivaltuuksien nojalla ja niiden rajoissa. Tällaisia ovat esimerkiksi maakuntatason toimeenpanoasetukset ja määräykset (perustuslain 94 §). Nämä säännöt ovat velvoittavia ainoastaan ne antaneiden elinten toimivalta-alueella, mutta yleisluonteisuutensa vuoksi ne voidaan osoittaa kaikille toimijoille ja niissä voidaan määrätä niiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

Tuomioistuinten oikeuskäytäntö ei Puolassa ole oikeuslähde. Perustuslain 178 §:n nojalla Puolan tuomioistuinten on noudatettava ainoastaan perustuslakia ja muuta lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sopimuksia, jotka on ratifioitu etukäteen annetun lain nojalla. Tämä tarkoittaa, että tuomioistuinten on sovellettava perustuslakia, muita lakeja sekä em. kansainvälisiä sopimuksia. Tuomioistuimet eivät voi kieltäytyä soveltamasta näitä säädöksiä sillä perusteella, että ne ovat perustuslain vastaisia. Perustuslain 193 §:n nojalla ne voivat kuitenkin pyytää perustuslakituomioistuinta tutkimaan, onko jokin säädös perustuslain, ratifioitujen kansainvälisten sopimusten tai lain mukainen, jos jonkin sen käsiteltävänä olevan asian ratkaisu riippuu vastauksesta tähän oikeuskysymykseen. Sen sijaan tuomioistuimia eivät sido säädökset, jotka ovat hierarkiassa lakia alempana (esim. asetukset), vaan ne voivat tiettyä tapausta käsitellessään itsenäisesti ratkaista, ovatko tällaiset säädökset lakien ja perustuslain mukaisia. Jos tuomioistuin toteaa, että säädös on perustuslain vastainen, se voi kieltäytyä soveltamasta sitä ja ohittaa sen asian ratkaisussa.

Oikeuskäytännöllä ja erityisesti korkeimman oikeuden oikeuskäytännöllä on kuitenkin suuri merkitys, kun tuomioistuimet tulkitsevat olemassaolevan lainsäädännön säännöksiä.

Hyödyllisiä linkkejä:

Puolan tasavallan perustuslaki

http://www.sejm.gov.pl/prawo/konst/polski/kon1.htm Deutsch - English - français - polski

Puolan parlamentti (sejm):

http://www.sejm.gov.pl English - polski

Puolan senaatti:

http://www.senat.gov.pl English - polski

Lainsäädäntömenettely:

http://www.sejm.gov.pl/prace/prace.html English - polski

Perustuslakituomioistuin:

http://www.trybunal.gov.pl/index2.htm English - polski

« Oikeusjärjestys - Yleistä | Puola - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 03-03-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta