Euroopan komissio > EOV > Oikeusjärjestys > Liettua

Uusin päivitys: 16-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusjärjestys - Liettua

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Oikeuslähteet tai säädökset, joissa oikeussäännöt esitetään 1.
2. Muita oikeuslähteitä 2.
3. Oikeuslähteiden välinen hierarkia 3.
4. Kansainvälisten velvoitteiden valtionsisäinen voimaantulo 4.
5. Viranomaiset, joilla on toimivalta oikeussääntöjen säätämiseen 5.
6. Oikeussääntöjen säätämisprosessi 6.
7. Kansallisten oikeussääntöjen voimaantuloprosessi 7.
8. Oikeussääntöjen ristiriitatilanteiden ratkaisukeinot 8.

 

1. Oikeuslähteet tai säädökset, joissa oikeussäännöt esitetään

Oikeuslähteet ovat oikeussääntöjen virallisia ilmaisu- ja vahvistuskeinoja.

Säädös - valtion toimivaltaisten toimielinten antama virallinen kirjallinen asiakirja, jossa oikeussääntöjä vahvistetaan ja selvitetään tai jossa määritetään, millä perusteella oikeussääntöjä sovelletaan yksittäistapauksiin. Seuraavassa luetellaan eri säädöstyypit niiden sisältämän oikeudellisen tiedon mukaan:

  1. Normatiiviset säädökset - valtion toimielinten päätökset, jotka on ilmaistu kirjallisina ja joissa vahvistetaan, muutetaan tai kumotaan yleisluonteisia normeja. Tällaisia säädöksiä sovelletaan rajoittamattomaan oikeussubjektien (luonnollisten ja oikeushenkilöiden) määrään, ja säädökset hyväksyy valtio. Normatiiviset säädökset jaetaan kahteen ryhmään:
    • Lait - ylimmän asteen säädöksiä, jotka hyväksytään Liettuan tasavallan parlamentissa (Seimas) tai kansanäänestyksessä. Niissä on yleisiä oikeussääntöjä, joiden tavoitteena on säännellä tärkeimpiä ihmisten välisiä suhteita, ja ne ovat normihierarkiassa ylimpänä. Lakia pidetään oikeuslähteistä tärkeimpänä.
    • Toissijaiset säädökset - lakeihin perustuvia normatiivisia säädöksiä, joilla saatetaan voimaan lakeja ja säädetään niiden täytäntöönpanosta. Toissijaiset säädökset eivät voi olla ristiriidassa lain kanssa. Toissijainen säädös voi olla jokin seuraavista:
      • Liettuan parlamentin (Seimas) päätökset/päätöslauselmat
      • Hallituksen päätökset
      • Ministeriöiden ohjeet ja määräykset
      • Paikallisviranomaisten ja julkisten laitosten päätökset
      • Muut
  2. Tulkinnalliset säädökset annetaan voimassa olevien oikeussääntöjen merkityksen ja asiasisällön selvittämiseksi. Niitä säätävät toimielimet, jotka ovat vastuussa asianomaisten oikeussääntöjen tulkinnasta.
  3. Yksittäiset toimeenpanopäätökset ovat keino, jolla lainsäädännössä säädetyt säännökset pannaan täytäntöön. Yksittäisillä päätöksillä on samanlaisia oikeusvaikutuksia kuin normatiivisilla säädöksillä, mutta niille ei ole myönnetty oikeuslähteen asemaa, koska niissä ei aseteta yleisesti sovellettavia sääntöjä. Niihin sisältyvät säännökset kohdistuvat tiettyihin henkilöihin tietyissä tapauksissa, ja niitä sovelletaan vain kerran eli ne ovat voimassa ainoastaan siihen saakka, kunnes se sosiaalinen tilanne, joihin ne kohdistuvat, lakkaa olemasta (nimittäminen virkaan, varoitus, eläkkeen myöntäminen jne.).

2. Muita oikeuslähteitä

Normatiivisten säädösten lisäksi ensisijaisiksi oikeuslähteiksi luokitellaan myös seuraavat:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Yleisten oikeusperiaatteiden (vilpittömän mielen suoja, oikeudenmukaisuus, yksilön vastuu ja kohtuullisuuden periaate) katsotaan olevan olennainen osa Liettuan oikeusjärjestelmää, ja niitä käytetään perustana sekä säädösten tulkinnassa että lainsäädännön aukkojen poistamisessa. Liettuan perustuslain 135 §:n 1 momentin mukaisesti yleisesti tunnustetut kansainvälisen oikeuden periaatteet ovat myös osa Liettuan oikeusjärjestelmää, joten Liettuan tuomioistuimet ovat velvollisia soveltamaan ja noudattamaan näitä periaatteita.
  • Tapaoikeuden säännöt - nämä ovat valtion hyväksymiä käyttäytymissääntöjä, joita on otettu käyttöön julkisten asioiden hoidossa niiden toistuvan ja jatkuvan soveltamisen vuoksi. Liettuan siviililain mukaan tällaiset tapaoikeuden säännöt ovat suoria oikeuslähteitä. Sovinnaissääntöä saatetaan soveltaa silloin, kun laissa tai valtiosopimuksessa säädetään suoraan, että sitä täytyy soveltaa tai kun lainsäädännössä on sääntelyn osalta aukko. Sovinnaissääntöä, joka on ristiriidassa yleisten oikeusperiaatteiden tai sitovien oikeussääntöjen kanssa, ei sovelleta.

Seuraavat hyväksytään toissijaisiksi oikeuslähteiksi:

  • Oikeuskäytäntö - tuomioistuimen tietyssä asiassa tekemä päätös otetaan huomioon esimerkiksi saman oikeusasteen tai alemman oikeusasteen tuomioistuimen antaessa ratkaisua vastaavanlaisessa asiassa. Ennakkotapaukset ovat Liettuan oikeusjärjestelmässä lähinnä ohjeellisia.
  • Oikeusoppi.

3. Oikeuslähteiden välinen hierarkia

Säädöshierarkia on porrasteinen, ylempi- ja alempitasoisista normeista koostuva järjestelmä. Se osoittaa tietyn säädöksen aseman, merkityksen ja ensisijaisuuden riippuen siitä, mikä on säädöksen antavan toimielimen tai viranomaisen asema, merkitys, perustuslaillinen valta ja toimivalta. Tämä hierarkia perustuu oikeudellisen vallan porrastukseen: alemmalla tasolla oleva säädös ei saa olla ristiriidassa hierarkiassa ylemmällä tasolla olevan säädöksen kanssa. Liettuan oikeusjärjestelmässä on vahvistettu seuraava säädöshierarkia:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Perustuslaki - tämä on ylimmän asteen säädös, jossa säädetään lain vahvistamista ja soveltamista koskevista perusteista, julkisen sektorin menettelyistä, valtion viranomaisten ja kansalaisten välisestä suhteesta sekä poliittisen päätöksenteon organisointia koskevista periaatteista. Yksikään laki tai muu säädös ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.
  • Perustuslailliset säädökset - nämä säätelevät erityisen merkittäviä oikeudellisia suhteita. Niihin sovelletaan erityistä säätämisjärjestystä, ja ne kuuluvat kiinteästi perustuslakiin.
  • Parlamentin (Seimas) ratifioimat kansainväliset valtiosopimukset - nämä ovat kansainvälisiä valtiosopimuksia, jotka on tehty Liettuan tasavallan puolesta. Ne eivät ole ristiriidassa Liettuan perustuslain kanssa, ja ne ratifioi Seimas.
  • Kodifioidut säädökset (koodeksit) - nämä ovat yhtenäiseksi oikeudelliseksi kokonaisuudeksi koottuja säädöksiä, jotka on yhdenmukaistettu yhteisen aihealueen perusteella. Ne muodostavat yhtenäisen säädöskokonaisuuden tietyllä sosiaalisten suhteiden osa-alueella (esimerkiksi siviililaki, siviiliprosessilaki, rikoslaki, työlaki jne.).
  • Tavanomaiset lait - säädetään perustuslain, valtiosäännön mukaisten lakien ja ratifioitujen kansainvälisten valtiosopimusten perusteella. Tällöin otetaan huomioon julkisella tasolla ilmenevä sääntelyn tarve.
  • Toissijaiset säädökset (ks. kysymys nro 1).

4. Kansainvälisten velvoitteiden valtionsisäinen voimaantulo

Liettuan perustuslain mukaan lainvoimaisia ovat ainoastaan lait, jotka on julkaistu. Näin ollen Liettuassa voimaan tulleet kansainväliset valtiosopimukset on pantava täytäntöön Liettuassa. Voimaan tullutta kansainvälistä valtiosopimusta ei voi jättää noudattamatta ja/tai panematta täytäntöön maan sisäisen (kansallisen) oikeussäännön perusteella. Liettuan perustuslain mukaan Seimasin ratifioimat kansainväliset valtiosopimukset ovat osa maan oikeusjärjestelmää, joten Liettuassa ratifioituja kansainvälisiä valtiosopimuksia voidaan soveltaa maassa suoraan samaan tapaan kuin monessa muussakin mannereurooppalaisessa maassa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Liettuan tasavallan kansainvälisiä valtiosopimuksia koskevan lain ja eräiden muiden kansallisten lakien mukaisesti Liettuan kansallisten lakien ja ratifioidun kansainvälisen valtiosopimuksen välisissä ristiriidoissa etusija annetaan ratifioidulle kansainväliselle valtiosopimukselle. Siksi esimerkiksi tapauksissa, joissa tietyistä ehdoista säädetään monenkeskisessä kansainvälisessä sopimuksessa tai kahdenvälisessä valtiosopimuksessa, sovelletaan kyseisen sopimuksen määräyksiä eikä kansallisen lain vastaavia säännöksiä. Jos tietystä asiasta kuitenkin säädetään sekä kahdenvälisessä että monenvälisessä valtiosopimuksessa, etusija annetaan kahdenväliselle valtiosopimukselle. Huomionarvoista on, että jos tietystä asiasta säädetään sekä Liettuan tasavallan ja tietyn EU:n jäsenvaltion kahdenvälisessä valtiosopimuksessa että Euroopan unionin lainsäädännössä, etusija annetaan EU:n lainsäädännölle.

Liettuan allekirjoittamia kansainvälisiä yleissopimuksia tulkittaessa ja sovellettaessa Liettuan tuomioistuimissa on otettava huomioon ulkomainen oikeuskäytäntö.

Euroopan unionin lainsäädäntö

Koska asetuksilla on välitön oikeusvaikutus ja ne ovat suoraan sovellettavia, niiden täytäntöönpano ei edellytä erityissäädöksiä tai muuta lainsäädäntöä.

Direktiiveillä ei ole välitöntä oikeusvaikutusta jäsenvaltioissa. Tietyssä direktiivissä vahvistettuja velvoitteita on siis noudatettava ainoastaan siinä määrin kuin se on direktiivissä säädettyjen tulosten saavuttamisen kannalta tarpeellista. Näin ollen kansalliset elimet voivat vapaasti valita keinot ja toimenpiteet direktiivien täytäntöönpanemiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Viranomaiset, joilla on toimivalta oikeussääntöjen säätämiseen

Parlamentti eli Seimas on ainoa toimielin, jolla on valta säätää lakeja. Kaikkien muiden valtion viranomaisten antamien säädösten on noudatettava Liettuan perustuslakia ja muita lakeja.

Muuta lainsäädäntöä voivat vahvistaa:

  1. Seimas (päätökset/päätöslauselmat)
  2. Presidentit (asetukset)
  3. Hallitus (päätökset)
  4. Ministeriöt ja muut hallintoviranomaiset (määräykset)
  5. Alueelliset hallintoviranomaiset (määräykset)
  6. Paikallisviranomaiset (päätökset, määräykset).

6. Oikeussääntöjen säätämisprosessi

Kansainväliset valtiosopimukset

Liettuan kansainväliset valtiosopimukset ratifioi parlamentti eli Seimas lailla. Liettuan presidentti ehdottaa parlamentille kansainvälisten valtiosopimusten ratifioimista joko omasta aloitteestaan tai hallituksen esityksen perusteella.

Mikäli kansainväliset valtiosopimukset eivät edellytä Liettuan perustuslain, Liettuan tasavallan kansainvälisiä valtiosopimuksia koskevan lain tai itse kansainvälisen sopimuksen mukaista ratifiointimenettelyä, ne hyväksytään Liettuan hallituksen päätöksellä. Tietyn kansainvälisen valtiosopimuksen täytäntöönpanosta vastaava ministeriö tekee yhteistyötä ulkoasiainministeriön kanssa laatiakseen esityksen valtiosopimuksen hyväksymisestä Liettuan hallituksessa.

Lait

Lainsäädäntöprosessissa on seuraavat vaiheet:

  1. lainsäädäntöaloitteen täytäntöönpano,
  2. lakiesityksen kirjaaminen ja tarkistus parlamentin valiokunnissa,
  3. lakiesityksen tarkistaminen parlamentin istunnossa,
  4. lain vahvistaminen,
  5. lain allekirjoittaminen ja julkistaminen.

Seimasin jäsenillä, presidentillä ja hallituksella on oikeus saattaa Seimasin käsiteltäväksi lakialoitteita. Sen on käsiteltävä lakiehdotus, jonka 50 000 äänioikeutettua kansalaista esittää sille. Jos ehdotus koskee Liettuan perustuslain muutoksia tai lisäyksiä, tarvitaan ryhmä, jossa on edustettuna vähintään neljännes Seimasin jäsenistä tai vähintään 300 000 äänioikeutettua. Lakiesitykset julkistetaan Seimo kronika ja Valstybės žinios -lehdissä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lakiesityksen tarkoituksenmukaisuus, asiasisältö, perussäännökset ja periaatteet käsitellään Seimasin istunnoissa. Asiasta vastaava valiokunta käsittelee kaikki muutokset ja lisäykset, joita lakialoitteiden tekemiseen oikeutetut henkilöt ovat ehdottaneet. Se käsittelee ja hyväksyy myös kaikki muut lakiesitykseen presidentin, hallituksen tai Seimasin yksittäisen jäsenen esityksestä tehtävät muutokset.

Lain katsotaan tulleen vahvistetuksi, kun enemmistö Seimasin istuntoon osallistuvista jäsenistä on antanut sille puoltavan äänensä. Perustuslainsäätämisjärjestyksessä annettavan Liettuan tasavallan lain hyväksyminen edellyttää, että yli puolet Seimasin jäsenistä äänestää sen puolesta. Tällaisen lain muuttaminen edellyttää, että vähintään kolme viidesosaa Seimasin jäsenistä äänestää muutoksen puolesta.

Presidentin on joko allekirjoitettava ja julkistettava Seimasin hyväksymä laki virallisesti tai palautettava se Seimasin käsiteltäväksi kymmenen päivän kuluessa lain vastaanottamisesta ja perusteltava lain palauttaminen. Mikäli presidentti ei allekirjoita Seimasin hyväksymää lakia tai palauta sitä uuteen käsittelyyn edellä mainitun määräajan kuluessa, laki tulee voimaan, kun Seimasin puhemies on sen allekirjoittanut ja julkistanut sen virallisesti. Seimasin uudelleen käsittelemän lain katsotaan tulleen vahvistetuksi, kun presidentin esittämät muutokset ja lisäykset on hyväksytty. Tavallisen lain hyväksymiseen tarvitaan puoltava ääni yli puolelta Seimasin jäsenistä. Perustuslain hyväksymiseen tarvitaan puoltava ääni vähintään kolmelta viidesosalta Seimasin jäsenistä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perustuslain muutokset, jotka johtuvat perustuslakiin sisältyvistä muista lausekkeista, on käsiteltävä Seimasissa, ja niistä on järjestettävä kaksi äänestyskierrosta. Äänestyskierrosten välinen aika on vähintään kolme kuukautta. Perustuslain muutosesityksen katsotaan tulleen hyväksytyksi Seimasissa, kun vähintään kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on antanut esitykselle puoltavan äänensä molemmilla äänestyskierroksilla. Peruslain muutokset, joita Seimas ei ole hyväksynyt, voidaan esittää otettavaksi käsiteltäväksi uudelleen aikaisintaan vuoden kuluttua.

7. Kansallisten oikeussääntöjen voimaantuloprosessi

Perustuslain 7 §:ssä säädetään, että lain voimaantulo edellyttää sen julkaisemista. Lait ja muut säädökset saatetaan voimaan julkaisemalla ne virallisesti Valstybės žinios -lehdessä.

Liettuan tasavallan lait tulevat voimaan sen jälkeen, kun presidentti on ne allekirjoittanut ja julkistanut ne Valstybės žiniosissa, paitsi jos myöhemmästä voimaantulosta on säädetty erikseen asianomaisessa laissa.

Kansanäänestyksessä hyväksytty perustuslain muutoslaki tulee voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua sitä koskevasta kansanäänestyksestä.

Kaikki muut Seimasin hyväksymät säädökset paitsi lait, presidentin asetukset, hallituksen päätökset, ministeriöiden tai hallituksen määräykset ja muunlaiset valtion johtavien viranomaisten ja toimielinten normatiiviset säädökset tulevat voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona ne on julkaistu Valstybės žiniosissa, mikäli asianomaisessa säädöksessä ei ole säädetty erikseen poikkeavista voimaantulomenettelyistä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Paikallisviranomaisten edustuksellisten ja toimeenpanevien elinten hyväksymät normatiiviset säädökset tulevat voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona ne on julkaistu paikallislehdistössä tai jona niiden hyväksyminen on annettu virallisesti tiedoksi ja koko teksti on julkaistu asiasta vastaavan viranomaisen Internet-sivustolla, mikäli asianomaisessa säädöksessä ei ole säädetty erikseen myöhemmästä voimaantulosta.

8. Oikeussääntöjen ristiriitatilanteiden ratkaisukeinot

Mikäli Liettuassa voimaan tulleessa ja ratifioidussa kansainvälisessä valtiosopimuksessa on määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa sellaisten Liettuassa säädettyjen lakien tai muiden säädösten kanssa, jotka olivat voimassa valtiosopimuksen tekohetkellä tai jotka ovat tulleet voimaan valtiosopimuksen voimaantulon jälkeen, sovelletaan Liettuan kansainvälisen valtiosopimuksen määräyksiä.

Perustuslain kanssa ristiriitainen laki tai muu säädös on pätemätön.

Päätöksen siitä, ovatko Seimasin vahvistamat lait tai muut säädökset ristiriidassa perustuslain kanssa ja ovatko presidentin tai hallituksen säädökset ristiriidassa perustuslain tai muiden lakien kanssa, tekee perustuslakituomioistuin. Liettuan lakien tai Seimasin, presidentin tai hallituksen antamien muiden säädösten soveltaminen lakkaa sinä päivänä, kun perustuslakituomioistuin on virallisesti julkaissut päätöksensä, jossa se toteaa, että asianomainen säädös on ristiriidassa Liettuan perustuslain kanssa. Päätökset, jotka perustuslakituomioistuin tekee perustuslaissa sille myönnetyn toimivallan piiriin kuuluvissa asioissa, ovat lopullisia eikä niihin voi hakea muutosta.

Perustuslakituomioistuin antaa myös lausunnon siitä, onko tietty Liettuan kansainvälinen valtiosopimus ristiriidassa perustuslain kanssa. Lopullisen päätöksen asiassa tekee Seimas perustuslakituomioistuimen antaman valtiosopimusta koskevan lausunnon perusteella.

Mikäli perustuslakituomioistuin ei ole toimivaltainen valvomaan, onko tietty hallinnollinen säädös tai määräys perustuslain tai muiden lakien mukainen, ja liettualainen tuomioistuin katsoo, että kyseinen hallinnollinen säädös tai määräys tai sen osa on ristiriidassa tietyn lain tai hallituksen säädöksen kanssa, se ei ole velvollinen ottamaan kyseistä hallinnollista säädöstä huomioon päätöstä tehdessään. Yleisillä tuomioistuimilla on oikeus keskeyttää oikeudenkäyntejä ja siirtää asioita hallintotuomioistuinten käsiteltäväksi pyytäen niitä tarkistamaan, onko tietty hallinnollinen säädös tai määräys tai sen osa yhdenmukainen tietyn lain tai hallituksen säädöksen kanssa. Hallinnollisen säädöksen tai määräyksen (tai sen osan) katsotaan tulleen kumotuksi, ja sen soveltaminen yleensä lakkaa päivänä, jolloin hallintotuomioistuimen pätevä päätös säädöksen tai määräyksen (tai sen osan) lainvastaisuudesta on virallisesti julkaistu.

« Oikeusjärjestys - Yleistä | Liettua - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 16-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta