Euroopan komissio > EOV > Oikeusjärjestys

Uusin päivitys: 19-08-2004
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusjärjestys - Yleistä

Eri jäsenvaltioiden oikeussäännöillä on erilainen historiallinen tausta ja arvoperusta

Oikeussääntöjen vahvistaminen kuuluu eri jäsenvaltioissa eri viranomaisten toimivaltaan.

Oikeussäännöt sisältyvät oikeuslähteisiin. Oikeuslähteet muodostavat jäsenvaltiossa sovellettavan oikeuden perustan.
Oikeuslähteet ovat yleensä kirjoitettuja normeja. Kirjoitettuja oikeuslähteitä ovat mm. kansainväliset sopimukset, lait, asetukset, päätökset jne.
Muita oikeuslähteitä ovat mm. yleiset oikeusperiaatteet, tapaoikeuden säännöt ja tuomioistuinten oikeuskäytäntö.
Euroopan yhteisöjen perustamisesta lähtien myös yhteisön oikeus on ollut jokaisessa jäsenvaltiossa sovellettava oikeuslähde.

Eri oikeuslähteillä ei välttämättä ole samaa painoarvoa eri jäsenvaltioissa.

Joskus käy niin, että kaksi eri oikeuslähdettä ovat keskenään ristiriidassa. Tällöin toiselle on annettava etusija.
Toisin sanoen eri oikeuslähteiden välillä vallitsee normihierarkia.
Esimerkiksi yhteisön oikeus on etusijalla kansallisiin säännöksiin nähden. Sama koskee eräin edellytyksin myös kansainvälistä oikeutta.
Jäsenvaltion oikeusjärjestykseen voi tutustua napsauttamalla hiirellä asianomaisen jäsenvaltion lippua.
Oikeusjärjestystä koskevia lisätietoja saa myös napsauttamalla kuvakkeita "yhteisön oikeus" ja "kansainvälinen oikeus".

Uusin päivitys: 19-08-2004

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta