Euroopan komissio > EOV > Oikeusjärjestys > Viro

Uusin päivitys: 25-05-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusjärjestys - Viro

Viron oikeusjärjestys perustuu säädännäisoikeuteen. Valtiovaltaa käytetään ainoastaan perustuslain ja lakien nojalla, ja lakien on oltava perustuslain mukaisia. Kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustetut periaatteet ja säännöt ovat erottamaton osa Viron oikeusjärjestelmää. Lainsäädäntövalta kuuluu parlamentille (Riigikogu).

Oikeuslähteitä ovat Viron lakien, asetusten ja määräysten ohella kansainväliset sopimukset. Tuomioistuinten päätökset eivät luo oikeuksia, eivätkä ylempien oikeusasteiden päätökset yleensä sido alempia oikeusasteita. Samanaikaisesti korkeimmalla oikeudella (ylin oikeusaste, joka valvoo myös perustuslain noudattamista) on valta julistaa mitättömiksi säädökset, jotka eivät ole perustuslain tai ylemmänasteisen lainsäädännön mukaisia. Kaikilla tuomioistuimilla on oikeus olla soveltamatta tällaista säädöstä ratkaistessaan konkreettista oikeustapausta ja julistaa säädös perustuslain vastaiseksi (muttei mitättömäksi).

Laki on ylimmänasteinensäädös, joka hyväksytään Riigikogussa tai kansanäänestyksellä. Lait hyväksytään perustuslain mukaisesti. Ne julkaistaan säädetyllä tavalla virallisessa lehdessä (Riigi Teataja). Ainoastaan julkaistuilla laeilla on sitova vaikutus. Laki tulee voimaan kymmenentenä päivänä siitä, kun se on julkaistu Riigi Teatajassa, ellei itse laissa toisin mainita.

Seuraavilla tahoilla on lakeja koskeva aloiteoikeus:

  • Riigikogun jäsen
  • Riigikogun puolueryhmä
  • Riigikogun valiokunta
  • Tasavallan hallitus
  • Tasavallan presidentti, perustuslain muuttamiseksi.

Riigikogulla on oikeus jäsentensä enemmistön tekemällä päätöksellä ehdottaa tasavallan hallitukselle toivomansa lain säätämistä.

Riigikogun säätämät lait hyväksytään puoltavien äänten enemmistöllä, ellei perustuslaissa toisin säädetä. Seuraavat lait voidaan hyväksyä ja muuttaa ainoastaan Riigikogun jäsenten enemmistöllä:

  • Laki kansalaisuudesta
  • Laki Riigikogun vaaleista
  • Laki tasavallan presidentin vaalista
  • Laki kunnallisvaaleista
  • Laki kansanäänestyksestä
  • Laki Riigikogun menettelytavoista ja laki Riigikogun hallinnosta
  • Laki tasavallan presidentin ja Riigikogun jäsenten palkkioista
  • Laki tasavallan hallituksesta
  • Laki oikeudenkäyntiin ryhtymisestä presidenttiä ja hallituksen jäseniä vastaan
  • Laki kansallisten vähemmistöjen kulttuuriautonomiasta
  • Laki valtion talousarviosta
  • Laki Viron pankista
  • Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta
  • Laki tuomioistuinten hallinnosta ja lait tuomioistuimen käsittelyjärjestyksestä
  • Lait ulkomaisesta ja kotimaisesta lainanotosta sekä valtion haltijasitoumuksista
  • Laki valmiustilasta
  • Laki rauhanajan kansallisesta puolustuksesta ja laki sota-ajan kansallisesta puolustuksesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Riigikogulla on oikeus alistaa säädösehdotus tai muu kansallinen kysymys kansanäänestyksellä ratkaistavaksi. Kansa tekee päätöksen äänestykseen osallistuneiden enemmistöllä. Tasavallan presidentti vahvistaa viipymättä kansanäänestyksellä hyväksytyn lain. Kansanäänestyksen päätös sitoo kaikkia valtion elimiä. Jos enemmistö ei puolla kansanäänestykselle alistettua säädösehdotusta, tasavallan prsidentti julistaa pidettäviksi Riigikogun ylimääräiset vaalit. Talousarviota, verotusta, valtion taloudellisia velvoitteita, kansainvälisten sopimusten ratifiointia ja irtisanomista sekä valmiustilan tai kansallisen puolustustilan julistamista tai päättymistä koskevia kysymyksiä ei alisteta kansanäänestykselle.

Tasavallan presidentti vahvistaa lait. Tasavallan presidentti voi kieltäytyä vahvistamasta Riigikogun hyväksymää lakia ja palauttaa sen 14 päivän kuluessa vastaanottamisesta perustellulla päätöksellään varustettuna Riigikoguun uutta käsittelyä ja päätöstä varten. Jos Riigikogu hyväksyy tasavallan presidentin sille palauttaman lain uudelleen muutoksitta, presidentin on vahvistettava laki tai esitettävä korkeimmalle oikeudelle sen julistamista perustuslain vastaiseksi. Jos korkein oikeus julistaa lain perustuslain mukaiseksi, tasavallan presidentin on vahvistettava laki.

Asetus on vaikutukseltaan sitovasäädös, jonka tasavallan presidentti on vahvistanut. Perustuslain mukaan presidentillä on valta vahvistaa seuraavat säädökset:

  • erityisasetukset tapauksissa, joissa Riigikogu ei voi kokoontua ja kiireelliset kansalliset edut sitä vaativat;
  • niin kutsutut valmiustila-asetukset, kun kiireelliset kansalliset edut sitä vaativat tasavallan hallituksen julistamassa valmiustilanteessa, kun Riigikogu ei voi kokoontua tai sillä ei ole aikaa kokoontua.

Riigikogun puhemies ja pääministeri varmentavat asetukset allekirjoituksellaan. Tasavallan presidentin asetus tulee voimaan kymmenentenä päivänä siitä, kun se on julkaistu Riigi Teatajassa (valtion virallinen lehti), ellei itse asetuksessa toisin mainita. Kun Riigikogu kokoontuu, tasavallan presidentti esittelee asetukset Riigikogulle, joka hyväksyy viipymättä lain niiden vahvistamiseksi tai kumoamiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perustuslakia, lakeja, jotka voidaan hyväksyä tai joita voidaan muuttaa ainoastaan Riigikogun jäsenten enemmistön äänin, tai lakeja, joilla määrätään valtion veroista ja valtion talousarviosta, ei voida säätää, muuttaa tai kumota tasavallan presidentin asetuksella.

Määräykset ovat hallituksen ja ministereiden täytäntöönpanolakien nojalla antamia oikeuslähteitä. Hallituksella ja ministereillä on valta antaa intra legem -määräyksiä. Hallituksen ja ministereiden määräykset tulevat voimaan kolmantena päivänä siitä, kun ne on julkaistu Riigi Teatajassa, ellei itse määräyksessä toisin mainita. Kunnanhallituksilla on myös valtaa antaa määräyksiä paikallisten asioiden järjestämiseksi tai laissa säädetyissä tapauksissa. Määräyksillä ei ole hierarkista suhdetta.

Perustuslain mukaan kansainvälinen sopimus on kansallisten lakienyläpuolella. JosViron laittai muu lainsäädäntö on ristiriidassa Riigikogun ratifioimien kansainvälisten sopimusten kanssa, sovelletaan kansainvälisen sopimuksen määräyksiä.

Viron tasavalta ei voi solmia kansainvälisiä sopimuksia, jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa. Kansainväliset sopimukset tulevat voimaan sopimuksessa määrätyssä järjestyksessä.

Ulkomaan lain soveltamista säännellään lailla kansainvälisen yksityisoikeuden soveltamisesta en.

Jos säädöksen, kansainvälisen sopimuksen tai transaktion mukaan on sovellettava ulkomaan lakia, tuomioistuin soveltaa tällaista lakia riippumatta siitä, vaaditaanko sen soveltamista vai ei. Ulkomaan lakia sovellettaessa sitä on tulkittava ja noudatettava siten kuin sitä kyseisessä valtiossa sovelletaan. Ulkomaan lakia ei saa soveltaa, jos soveltamisen tulos olisi ilmeisessä ristiriidassa Viron lain olennaisten periaatteiden (yleinen järjestys) kanssa. Tässä tapauksessa sovelletaan Viron lakia.

Hyödyllisiä linkkejä

« Oikeusjärjestys - Yleistä | Viro - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 25-05-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta