Euroopan komissio > EOV > Oikeusapu > Ruotsi

Uusin päivitys: 24-03-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusapu - Ruotsi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa? 1.
2. Mitä on oikeusapu? 2.
3. Kuka voi saada oikeusapua? 3.
4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada? 4.
5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä? 5.
6. Mistä saan oikeusapua koskevan hakulomakkeen? 6.
7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen? 7.
8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään? 8.
9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle? 9.
10. Jos hakijalle on myönnetty oikeusapua, miten hänen tulisi toimia? 10.
11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan? 11.
12. Jos hakijalle on myönnetty oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut? 12.
13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput? 13.
14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset? 14.
15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen) ? 15.
16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko oikeusapupäätöksestä valittaa? 16.

 

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa?

Tuomioistuinmenettely on Ruotsissa ilmainen, poikkeuksena hakemusmaksu, joka on tällä hetkellä 450 ruotsin kruunua (noin 47 euroa). Jos oikeusapua myönnetään, valtio maksaa hakemusmaksun.

2. Mitä on oikeusapu?

Siviilioikeuden alalla on mahdollista saada seuraavanlaista oikeudellista apua:
  • neuvontapalveluja
  • oikeusapua.
Näistä molemmista säädetään oikeusapulaissa (1996:1619).

3. Kuka voi saada oikeusapua?

Neuvontapalvelu

Kaikki - mm. luonnolliset henkilöt, yhdistykset ja yritykset - voivat saada neuvontapalveluja kaikissa oikeudellisissa asioissa.

Neuvontapalveluja voi antaa asianajaja tai asianajotoimistossa toimiva muu lakimies. Neuvontapalveluja annetaan korkeintaan 2 tuntia. Tämän ajan voi jakaa useammalle kerralle. Neuvontapalveluista kerätään maksu, joka on tällä hetkellä 1 162 ruotsin kruunua / tunti (noin 120 euroa). Jos neuvontapalveluja saava on vähävarainen, voidaan maksu puolittaa. (Lapsille neuvontapalvelut ovat yleensä ilmaisia.) Jos maksu puolitetaan, saa neuvoa antanut asianajaja tai juristi jäljelle jäävän osan valtiolta.

Oikeusapu

Oikeusapua voi saada vain luonnollinen henkilö, eli mm. yritykset ja yhdistykset eivät voi saada kyseistä apua. Tietyissä tapauksissa voi myös kuolinpesä olla oikeutettu oikeusapuun. EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset ovat yhdenvertaisia Ruotsin kansalaisten kanssa eli heillä on yhtäläinen oikeus saada oikeusapua Ruotsissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeusapua voi saada useimpiin oikeudellisiin asioihin (ks. kysymys 4).

Jotta oikeusapua voitaisiin myöntää, on tiettyjen ehtojen täytyttävä:

  1. Hakijan on täytynyt saada neuvontapalvelua vähintään tunti.
  2. Hakijan tulot eivät saa ylittää tulorajaa, joka tällä hetkellä on 260 000 ruotsin kruunua (noin 27 375 euroa). Tulojen laskennassa otetaan huomioon henkilön taloudellinen tilanne kokonaisuudessaan, esim. lastenhoitokustannukset, omaisuus ja velat.
  3. Hakijalla on oltava tarve oikeusapuun neuvontapalvelun lisäksi, ja tätä tarvetta ei voida muulla tavoin tyydyttää.
  4. Oikeudellisen asian luonteen ja merkityksen, riidan kohteen arvon ja yleisten olosuhteiden perusteella pidetään kohtuullisena, että valtio osallistuu kustannuksiin.
  5. Jos hakijalla on - tai olisi pitänyt olla - oikeusturvavakuutus, tulee sitä käyttää ensisijaisesti.

4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada?

Neuvontapalvelu

Kuten edellä kysymyksen 3 kohdalla on mainittu, neuvontapalveluja voi saada kaikkiin oikeudellisiin asioihin.

Tietoja ja neuvoja annetaan mm. seuraavissa asioissa:

  • Avioliittoa ja muuta yhteisasumista koskevat säännöt
  • Avioeroa koskevat säännöt
  • Elatusmaksu
  • Testamentti ja perintö
  • Ostaminen ja sopimuksenteko
Oikeusapu

Kuten edellä kysymyksessä 3 on mainittu, oikeusapua voi saada useimmissa oikeudellisissa asioissa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Oikeusapua ei esimerkiksi voi saada asioissa, julkinen puolustusasianajaja tai avustaja voi tulla kysymykseen. Jos henkilö on joutunut murron kohteeksi, voi tietyissä tapauksissa kysymykseen tulla asianomistajan oikeusavustaja (ks. Laki 1988:609 asianomistajan oikeusavustajasta). Tällainen apu on täysin ilmaista. Oikeusavustajan tehtäviin kuuluu asianomistajan avustaminen murtoa koskevien yksityisoikeudellisten vaatimusten esittämisessä, esim. vahingonkorvauksen saamiseksi. Jos henkilölle on järjestetty asianomistajan oikeusavustaja, ei henkilö voi samanaikaisesti saada oikeusapua.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tietyissä tapauksissa vaaditaan erityisiä syitä oikeusavun saamiseen. Esimerkkinä tästä voidaan mainita ulkomailla käsiteltävät asiat sekä asiat, joissa vaade ei ilmeisesti ylitä 18 950 ruotsin kruunun (noin 1 995 euron) rajaa.

5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä?

Sellaisten tilanteiden varalle, jotka vaatisivat oikeusapuhakemuksen välitöntä käsittelyä ei ole olemassa mitään erityistä menettelyä . Myös näissä tapauksissa noudatetaan yleisiä prosessioikeudellisia periaatteita eli tapaus tullaan ratkaisemaan niin pian kuin mahdollista.

6. Mistä saan oikeusapua koskevan hakulomakkeen?

Tuomioistuinlaitos on laatinut yksinkertaisen hakulomakkeen, jossa on ohjeet lomakkeen täyttämiseksi. Lomakkeita saa oikeusapuviranomaiselta (rättshjälpsmyndigheten) ja tuomioistuimista. Lomakkeen voi myös tilata tuomioistuinlaitokselta (Domstolsverket sv).

7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen?

Kuten edellä kysymyksen 6 kohdalla on mainittu, hakulomakkeita täyttöohjeineen saa mm. tuomioistuinlaitokselta (Domstolsverket), jolta saa myös lisätietoja.

Oikeusapuhakemuksessa on oltava tiedot mm. kyseisestä oikeudellisesta tapauksesta ja siitä, tullaanko asiaa käsittelemään ulkomailla, onko asian yhteydessä käytetty neuvontapalvelua, onko oikeusapua hakevalla henkilöllä asian kattava oikeusturvavakuutus tai onko sellainen ollut aikaisemmin sekä tiedot hakijan taloudellisesta ym. tilanteesta. Viimeksi mainitut tiedot täytetään lomakkeeseen, joita saa tuomioistuinlaitokselta (Domstolsverket).

Sivun alkuunSivun alkuun

Hakemukseen ei tarvitse liittää muita asiakirjoja. Ilmoitettujen tietojen vahvistamiseksi voi liittää asiakirjoja.

8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään?

Oikeusapuhakemus lähetetään sille tuomioistuimelle tai viranomaiselle, jonka toimivaltaan hakemuksen käsittely kuuluu.

Jos hakemukseen liittyvä oikeudellinen asia on vireillä tuomioistuimessa, lähetetään oikeusapuhakemus tälle tuomioistuimelle. Muussa tapauksessa oikeusapuviranomainen (rättshjälpsmyndigheten) päättää oikeusavun myöntämisestä.

9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle?

Oikeusapuviranomainen tai se tuomioistuin, joka käsittelee oikeusapuhakemuksen, ilmoittaa kirjallisesti tekemästään päätöksestä.

10. Jos hakijalle on myönnetty oikeusapua, miten hänen tulisi toimia?

Jos oikeusapua myönnetään, määrätään samalla oikeusavustaja, joka antaa lisätietoja.

11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan?

Oikeusavustajaksi voidaan määrätä asianajaja, muu lakimies tai joku muu tehtävään sopiva henkilö. Jos hakija itse ehdottaa sopivaa henkilöä, määrätään hänet oikeusavustajaksi, jos tähän on erityinen syy, eikä siitä aiheudu huomattavia lisäkustannuksia.

12. Jos hakijalle on myönnetty oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut?

Kun oikeusapua on myönnetty, maksaa valtio seuraavat kustannukset:
  1. Korkeintaan 100 työtunnin korvaus oikeusavustajalle, ellei tuomioistuin toisin päätä.
  2. Kohtuulliset todistelukustannukset yleisessä tuomioistuimessa, työtuomioistuimessa ja markkinatuomioistuimessa.
  3. Kohtuulliset selvityskustannukset jotka ovat tarpeen, jotta oikeusavun saaja voi hyödyntää oikeuttaan, korkeintaan 10 000 ruotsin kruunuun (noin 1 053 euroon) asti.
  4. Asiamiehen kustannukset oikeudenkäyntikaaren 42 luvun 17 §:n mukaan.
  5. Haku- ja toimituskulut sekä täytäntöönpanokustannukset.
Kustannukset, joita oikeusapu ei kata, jäävät hakijan itsensä hoidettaviksi. Hakijan on myös mahdollista saada näihin kustannuksiin korvausta vastapuolelta siinä tapauksessa, että hakija voittaa asian käsittelyn.

Jos oikeusapua myönnetään, tulee avun saajan osallistua kustannuksiin maksamalla oikeusapumaksu. Tämä maksu on tietty prosenttiosuus oikeusavustajan kustannuksista. Maksujärjestelmä käsittää kuusi tasoa, jotka riippuvat avun saajan tuloista. Tulorajat on asetettu porrastetusti. Korvausosuudet erituloisille vaihtelevat kahden ja 40 prosentin välillä. Se, mihin väliin henkilö sijoittuu ja miten suuren prosenttiosuuden hän joutuu itse maksamaan, määritellään henkilön toimeentulon perusteella. Tämä lasketaan henkilön vuosiansioiden, elatustaakan ja varallisuuden mukaan. Oikeusapumaksua maksetaan oikeusavustajalle sitä mukaa kun kustannuksia muodostuu.

Sivun alkuunSivun alkuun

13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput?

Jos henkilölle myönnetään oikeusapua, tarkoittaa se, että hänellä on oikeus kaikkiin niihin etuihin, joita Ruotsin oikeusjärjestelmään kuuluu (ks. kysymys 12). Osittaista oikeusapua ei siis ole mahdollista myöntää.

Oikeusapujärjestelmän ohella on sitä vastoin mahdollista saada taloudellista tukea tiettyihin oikeudenkäynnin yhteydessä syntyvien kulujen (matkakustannukset tuomioistuimeen, todistajan kustannukset) kattamiseen. Näin ollen voi henkilö, joka on osallisena asiassa ja joka on kutsuttu saapumaan tuomioistuinkäsittelyyn, saada valtiolta korvauksen matka- ja oleskelukustannuksista, mikäli sitä pidetään kohtuullisena. (oikeudenkäyntikaaren 11 luvun 6 §). Lisäksi valtio voi, jos se on aiheellista oikeusavun saajan taloudelliseen tilanteeseen nähden, maksaa todistajalle korvauksen välttämättömistä matka- ja oleskelukustannuksista sekä ajanhukasta. (oikeudenkäyntikaaren 36 luvun 24 §). Mahdollisuus saada korvausta matka- ja oleskelukustannuksista tuomioistuinkäsittelyyn saapumisen yhteydessä ei koske oikeushenkilöitä.

14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset?

Kyllä.

15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen) ?

Kun oikeudellisen asian katsotaan päättyneen, oikeusapu luonnollisesti loppuu. Säännön mukaan oikeusavun saaminen loppuu myös silloin kun oikeusavustaja on työskennellyt 100 tuntia. Tuomioistuin voi päättää myös oikeusavun jatkamisesta.

Tietyissä tapauksissa oikeusapu voi lakata etuajassa, esimerkiksi siitä syystä, että henkilö on jättänyt maksamatta oikeusapumaksunsa tai jos henkilö on antanut viranomaisille vääriä tietoja, eikä oikeiden tietojen valossa olisikaan oikeutettu oikeusapuun. Lisäksi oikeusapu voi loppua etuajassa, jos oikeusavustaja on työskennellyt 100 tuntia, eikä tuomioistuin ole myöntänyt jatkoa oikeusavulle.

16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko oikeusapupäätöksestä valittaa?

Tuomioistuinlaitos (Domstolsverket) kuten myös oikeusavun saaja, voi valittaa oikeusapupäätöksestä. Jos tuomioistuin on tehnyt päätöksen, valitetaan tästä samoin menettelytavoin kuin muistakin päätöksistä. Samassa yhteydessä kun tuomioistuin kirjallisesti ilmoittaa päätöksestään, ilmoittaa se myös miten siitä voi valittaa. Jos päätöksen on sen sijaan tehnyt oikeusapuviranomainen (rättshjälpsmyndigheten), voi päätöksestä valittaa oikeusapulautakunnalle (Rättshjälpsnämnden).

Lisätietoja

Lisätietoja Ruotsin oikeusapujärjestelmästä antaa tuomioistuinlaitos (Domstolsverket), jolta voi myös tilata hakemuslomakkeita seuraavasta osoitteesta:

Domstolsverket
SE-551 81 JÖNKÖPING
www.dom.se
Puh. +46 36 15 53 00
Faksi. +46 36 16 57 21


« Oikeusapu - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 24-03-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta