Euroopan komissio > EOV > Oikeusapu > Slovakia

Uusin päivitys: 04-09-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusapu - Slovakia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa? 1.
2. Mitä on oikeusapu? 2.
3. Kuka voi saada oikeusapua? 3.
4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada? 4.
5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä? 5.
6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen? 6.
7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen? 7.
8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään? 8.
9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle? 9.
10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia? 10.
11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan? 11.
12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut? 12.
13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset? 13.
14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset? 14.
15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)? 15.
16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa? 16.

 

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa?

Oikeudenkäyntikustannuksia ovat asianosaisten ja näiden asiamiesten kulukorvaukset (myös oikeudenkäyntimaksut), asianosaisten ja asiamiesten ansionmenetyskorvaukset, kulut todisteiden esittämisestä, notaarinpalkkio oikeuskomissaarin (súdny komisár) suorittamista toimista ja niihin liittyvät kulukorvaukset, pesänselvittäjän palkkio ja kulukorvaukset, tulkkauskulut sekä asianajopalkkio, jos asiamiehenä toimii asianajaja.

Kukin asianosainen maksaa omat ja asiamiestensä oikeudenkäyntikustannukset. Yhteiset kustannukset maksetaan sen mukaan, mikä on asianosaisten osallisuus asiaan ja oikeudenkäyntiin.

Jos asianosaiselle on määrätty asiamieheksi asianajaja, kulukorvaukset ja asianajopalkkion maksaa valtio.

Perintöoikeudenkäynnissä notaarinpalkkion ja kulukorvaukset maksaa perinnönsaaja (jollei pesä ole varaton). Jos perillisiä on useita, he maksavat nämä kustannukset suhteessa perintöosuutensa nettoarvoon. Muissa tapauksessa nämä kustannukset maksaa valtio.

2. Mitä on oikeusapu?

Oikeusapu määritellään 1. tammikuuta 2006 voimaan tulleessa vähävaraisille myönnettävää oikeusapua koskevassa laissa 327/2005 (oikeusapulaki), jolla muutetaan asianajajalakia 586/2003 ja elinkeinolakia 455/1991, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna lailla 8/2005. Oikeusapu määritellään oikeusapulain 4 §:n a alamomentissa, jonka mukaan oikeusavulla tarkoitetaan oikeuspalvelujen tarjoamista niihin kyseisen lain nojalla oikeutetulle hänen oikeuksiensa vaatimisen yhteydessä. Oikeusapuun kuuluvat pääasiassa oikeudellinen neuvonta, avustaminen tuomioistuimen ulkopuolisissa menettelyissä, hakemusten laatiminen tuomioistuimille, edustajana toimiminen oikeudenkäynnissä ja tähän liittyvien toimien suorittaminen sekä näihin liittyvien kustannusten korvaaminen kokonaan tai osittain.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Kuka voi saada oikeusapua?

Oikeusapua voidaan oikeusapulaissa säädetyin ehdoin myöntää maan sisäisissä riita-asioissa kaikille luonnollisille henkilöille ja rajat ylittävissä riita-asioissa vain sellaisille luonnollisille henkilöille joilla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka Euroopan unionin jäsenvaltiossa (Tanskaa lukuun ottamatta).

Oikeusapuun oikeutettuja ovat luonnolliset henkilöt, joille on oikeusapukeskuksen (Centrum právnej pomoci) lainvoimaisella päätöksellä myönnetty oikeus oikeusapuun sen jälkeen, kun oikeusapulain 6 §:ssä säädettyjen ehtojen on todettu täyttyvän.

”Ulkomaisilla oikeusapuun oikeutetuilla” tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka täyttävät oikeusapulaissa säädetyt ehdot oikeusavun saamiseksi rajat ylittävässä riita-asiassa ja joille on myönnetty kyseinen oikeus oikeusapukeskuksen lainvoimaisella päätöksellä.

”Kotimaisilla oikeusapuun oikeutetuilla” tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, joilla on vakituinen tai tilapäinen asuinpaikka Slovakiassa ja jotka hakevat oikeusapua toisessa jäsenvaltiossa, jossa toimivaltainen tuomioistuin käsittelee rajat ylittävää riita-asiaa.

4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada?

Oikeusapua voi oikeusapulain mukaisesti saada siviili-, työ- ja perheoikeudellisissa asioissa, kun kyseessä ovat nk. maan sisäiset riita-asiat. Rajat ylittävissä riita-asioissa oikeusapua voi saada siviili-, perhe- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.

5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä?

Kyllä. Jos hakijaa uhkaa määräajan umpeutuminen, hän voi hakemuksen jättämisen yhteydessä pyytää oikeusapukeskukselta kiireellistä oikeusapua. Oikeusapukeskus päättää kiireellisestä oikeusavusta viipymättä jo ennen päätöstä siitä, onko hakijalla oikeutta oikeusapuun.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen?

Hakemus, johon liitetään todisteeksi asiakirjat hakemuksessa mainituista seikoista, jätetään lomakkeella oikeusapukeskuksen aluetoimipisteeseen siellä, missä hakijalla on pysyvä tai tilapäinen asuinpaikka.

7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen?

Asiakirjat todisteeksi hakemuksessa mainituista seikoista ja asiakirjat, jotka osoittavat hakijan olevan vähävarainen (ja jotka eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia).

8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään?

Oikeusapukeskuksen aluetoimipisteeseen sen mukaan, missä hakijalla on pysyvä tai tilapäinen asuinpaikka.

9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle?

Oikeusapukeskuksen päätöksellä 30 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä.

10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia?

Hakijan on oikeusapukeskuksen pyynnöstä tehtävä sopimus oikeusavusta joko suoraan oikeusapukeskuksen tai hakijalle määrätyn asianajajan kanssa ja annettava oikeusapukeskukselle tai asianajajalle valtakirja suorittaa oikeusavun tarjoamiseen liittyvät toimet.

11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan?

Päätöksessä, jolla hakijalle myönnetään oikeus oikeusapuun, oikeusapukeskus määrää asianajajan edustamaan hakijaa tuomioistuimessa, jos tämä on tarpeen hakijan etujen suojaamiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut?

Ks. oikeusapulain 4 §:n a alamomentti.

13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset?

Oikeusapukeskuksen päätöksellä joko myönnetään tai evätään oikeus oikeusapuun.

14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset?

Oikeusapua annetaan myös muutoksenhakua ja päätöksen täytäntöönpanoa koskeviin oikeudenkäynteihin.

15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)?

Oikeusavun peruuttamisesta säädetään oikeusapulain 14 §:ssä. Oikeusapukeskus voi peruuttaa oikeusavun, jos oikeusapuun oikeutettu ei toimi vaaditulla tavalla yhteistyössä oikeusapukeskuksen tai hänelle määrätyn asianajajan kanssa tai jos oikeusapuun oikeutetun tulot ja varallisuusasema muuttuvat oikeusavun antamisen aikana siten, ettei hän enää täytä oikeusapulain 6 §:n 1 momentin a alamomentissa säädettyjä avun myöntämisehtoja. Oikeusapu peruutetaan myös, jos oikeusapuun oikeutettu ei kolmen kuukauden kuluessa oikeusavun myöntämistä koskevan lainvoimaisen päätöksen tiedoksiantamisesta tee sopimusta hänelle määrätyn asianajajan kanssa tai anna valtakirjaa oikeusapukeskukselle tai asianajajalle tai jos käy ilmi, että hakijalle on myönnetty oikeus oikeusapuun virheellisten tai puutteellisten tietojen perusteella. Lisäksi oikeusapu peruutetaan siinä tapauksessa, että oikeusapuun oikeutettu ei täytä oikeusapulain 13 §:n 3 momentin mukaista pyyntöä (oikeusapukeskuksen pyyntöä, jonka mukaan oikeusapuun oikeutetun on todistettava oikeusapuun oikeuttavat seikat kahdeksan päivän kuluessa pyynnön esittämisestä).

16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa?

Oikeusavun epäämispäätöksessä on oltava laissa (hallintomenettelylaissa 71/1967, sellaisena kuin se on muutettuna) vaadittujen seikkojen ohella myös ilmoitus siitä, että mikäli hakijan tulot ja varallisuusasema eivät ole muuttuneet, hakija voi tehdä samassa asiassa uuden hakemuksen vasta kuuden kuukauden kuluttua päätöksen tekemisestä.

« Oikeusapu - Yleistä | Slovakia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-09-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta