Euroopan komissio > EOV > Oikeusapu > Slovenia

Uusin päivitys: 25-05-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusapu - Slovenia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa? 1.
2. Mitä on oikeusapu? 2.
3. Kuka voi saada oikeusapua? 3.
4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada? 4.
5. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen? 5.
6. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen? 6.
7. Mihin oikeusapuhakemus jätetään? 7.
8. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle? 8.
9. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia? 9.
10. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan? 10.
11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut? 11.
12. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset? 12.
13. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset? 13.
14. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä? 14.
15. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa? 15.

 

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa?

Siviilioikeudenkäyntimenettelyä koskevan lain (ZPP, katso alla lisätietoja) 151 §:n mukaan oikeudenkäyntikuluilla tarkoitetaan kuluja, jotka ovat syntyneet oikeudenkäynnin aikana tai sen tuloksena, sekä asianajajien ja muiden, joilla on lain mukaan oikeus korvaukseen (esimerkiksi oikeudelliset asiantuntijat) , palkkioista. Ensi kädessä osapuolet vastaavat itse toimistaan aiheutuneista kuluista. Siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden kulujen korvaamista säädellään ZPP:ssä ja sosiaaliasioiden ja työriitojen kulujen korvaamista säädellään työ- ja sosiaalituomioistuimia koskevassa laissa (katso alla lisätietoja). Tässä esityksessä käsitellään vain siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden kulujen korvaamisjärjestelmää. Käytännössä tavallisesti siviiliasioiden kulut koostuvat tuomioistuinmaksuista ja tuomioistuinasiantuntijoiden palkkioista, todistajien haastamiskustannuksista, tulkkien palkkioista, kantajan suojelusta ja todisteiden hankkimiseen annetuista ennakoista. Perussääntönä on, että kulut korvataan voittajaosapuolelle. ZPP:n 154 §:n ensimmäisen momentin mukaan hävinnyt osapuoli korvaa asian käsittelystä aiheutuneet kustannukset vastapuolelle ja vastapuolen väliintulijoille. ZPP:n 155–162 §:ssä säädetään seuraavista erityistilanteista: kulut johtuvat osapuolen virheestä, tuomion perusteena on kanteen myöntäminen, kanteen peruuttaminen ja tuomioistuimen aikaansaama sovinto silloin, kun vastaajia tai kantajia on useita.

2. Mitä on oikeusapu?

Maksuttomasta oikeusavusta annetun lain (ZBPP, katso alla lisätietoja) 1 §:n mukaan maksuton oikeusapu on keino oikeussuojan saamiseksi tasavertaisuusperiaatteen mukaisesti ja hakijan sosiaaliset olosuhteet huomioon ottaen silloin, kun hakija ei voisi muuten vaatia oikeussuojaa huonontamatta omaa ja perheensä toimeentuloa. Maksuttomaan oikeusapuun oikeutettu henkilö voi pyytää korvausta oikeudellisesta avusta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi kokonaan tai osittain, ja hän voi myös vapautua velvollisuudesta suorittaa oikeudenkäyntimaksu. Käytännössä maksuton oikeusapu kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat oikeudellisesta neuvonnasta, päämiehen edustamisesta yleisissä tuomioistuimissa, erityistuomioistuimissa, Slovenian perustuslakituomioistuimessa ja kaikissa niissä Slovenian elimissä, laitoksissa ja viranomaisissa, joilla on toimivalta vahvistaa sovinto riita-asiassa tuomioistuimen ulkopuolella. Maksuton oikeusapu tarkoittaa myös vapautusta oikeudenkäyntimaksusta.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Kuka voi saada oikeusapua?

Maksuttomaan oikeusapuun on oikeutettu se, joka oma ja perheensä taloudellinen tilanne huomioon ottaen ei voisi maksaa oikeudenkäyntikuluja vaarantamatta omaa ja perheensä taloudellista tilannetta. Taloudellinen tilanne arvioidaan hakijan ja hänen perheensä kuukausitulojen ja varallisuuden perusteella. Maksuttomaan oikeusapuun oikeutettuja koskevat eri säännöt riippuen siitä, onko asiassa kyse kotimaisesta riita-asiasta vai rajatylittävästä riita-asiasta. Riita-asioissa, joissa ei ole kansainvälistä tekijää, maksuttomaan oikeusapuun ovat oikeutettuja seuraavat: Sloveniassa vakituisesti asuvat Slovenian kansalaiset; väliaikaisen tai pysyvän oleskeluluvan omaavat ulkomaalaiset ja Sloveniassa laillisesti asuvat kansalaisuudettomat henkilöt; muut ulkomaalaiset, joita koskee kahdenvälinen sopimus tai Sloveniaa sitova kansainvälinen sopimus silloin kun sopimuksessa niin määrätään; tietyillä ehdoilla valtiosta riippumattomat järjestöt ja yhdistykset. Oikeutta saada oikeusapua rajatylittävissä riita-asioissa koskee ZBPP:n muuttamisesta annettu laki, joka tuli voimaan 1. joulukuuta 2004 ja joka on Euroopan neuvoston direktiivin mukainen laki (direktiivi oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset). Rajatylittävässä siviiliriita-asiassa, jossa osapuoli asuu toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen jättämisen aikaan (”kotimainen rajatylittävä riita-asia”) , kyseinen henkilö on oikeutettu maksuttomaan oikeusapuun Sloveniassa kansallisuudesta riippumatta. Vastaavasti jos osapuoli asuu Sloveniassa maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen jättämisen aikaan (”ulkomainen rajatylittävä riita-asia”) , hän saa kansalaisuudesta riippumatta oikeusapua maksuttoman oikeusavun hakemuksen lähettämistä varten.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada?

Rajatylittäviin riita-asioihin voi saada maksutonta oikeusapua vain siviiliasioihin, jotka määritellään asioiksi, jotka kuuluvat niiden tuomioistuinten toimivaltaan, joilla on yleinen toimivalta (tuomioistuimia koskevan lain mukaan) , ja asioiksi, jotka kuuluvat työ- ja sosiaalituomioistuimien toimivaltaan (kyseisiä tuomioistuimia koskevan lain mukaan).

5. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen?

Jos kyse on kotimaisesta riidasta, hakemuslomakkeen saa oikeusaputoimistosta tai kirjakaupasta.

Jos hakija asuu hakemuksen jättämishetkellä toisessa EU:n jäsenvaltiossa ja hakee maksutonta oikeusapua Sloveniassa olevassa tuomioistuimessa (”ulkomainen rajatylittävä riita-asia”) , hänen on lähetettävä hakemus Slovenian oikeusministeriölle itse tai kyseisen jäsenvaltion hakemusten lähettämisestä vastaavan elimen kautta. Hakemuksen on oltava kirjallinen, ja sen on oltava Euroopan yhteisöjen komission määrittelemässä ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa muodossa tai ZBPP:ssä määritellyssä muodossa, joka on julkaistu Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä.

Jos hakija asuu hakemuksen jättämishetkellä Sloveniassa ja hakee maksutonta oikeusapua jossakin toisessa EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevassa tuomioistuimessa (”kotimainen rajatylittävä riita-asia”) , hänen on lähetettävä hakemuksensa sen alueen paikalliseen oikeuteen, jossa hänellä on tilapäinen tai pysyvä asuinpaikka. Hakemuksen on oltava Euroopan yhteisöjen komission määrittelemässä ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa muodossa tai sen EU:n jäsenvaltion säännösten edellyttämässä muodossa, jossa asiassa toimivaltainen tuomioistuin sijaitsee.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen?

Edellä kuvatussa muodossa olevaan ja asianmukaisesti täytettyyn hakemukseen olisi liitettävä asiakirjoja, joiden avulla hakija voi todistaa, että hän täyttää hakemuksen perusteena olevat arviointiperusteet. Maksuttoman oikeusavun hakemusta ja asiankirjojen toimittamista koskevissa säännöksissä (Pravilnik o obrazcu za dodelitev brezplačne pravne pomoči in predložitev listin, Slovenian virallinen lehti N:o 75/2001) määritellään, mitä asiakirjoja voidaan käyttää palkka- ja muiden tulojen, hakijan ja hänen perheensä taloudellisen tilanteen, terveyden ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen todistamiseksi.

7. Mihin oikeusapuhakemus jätetään?

Jos kyse on kotimaisesta riita-asiasta, maksutonta oikeusapua koskeva hakemus jätetään toimivaltaiselle paikalliselle oikeudelle, työoikeudelle tai hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä hakija asuu tilapäisesti tai pysyvästi, tai hakijan valitsemaan tuomioistuimeen, jos hakija asuu sen valtion rajojen ulkopuolella, jossa hän hakee oikeusapua, tai jos hänellä ei ole kansalaisuutta.

Jos hakija asuu hakemuksen jättämisen aikaan muussa EU:n jäsenvaltiossa ja hakee maksutonta oikeusapua Slovenian tuomioistuimessa (”ulkomainen rajatylittävä riita-asia”) , hänen on lähetettävä hakemuksensa Slovenian oikeusministeriölle itse tai kyseisen jäsenvaltion hakemusten lähettämisestä vastaavan elimen kautta.

Jos hakija asuu hakemuksen jättämishetkellä Sloveniassa ja hakee maksutonta oikeusapua jossakin toisessa EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevassa tuomioistuimessa (”kotimainen rajatylittävä riita-asia”) , hänen on lähetettävä hakemuksensa sen alueen paikalliseen oikeuteen, jossa hänellä on tilapäinen tai pysyvä asuinpaikka.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle?

Maksuttoman oikeusavun myöntämisestä vastaava elin päättää asiasta hakemuksen perusteella ja ilmoittaa hakijalle päätöksestään.

9. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia?

Kun hakijalle on ilmoitettu maksuttoman oikeusavun myöntämistä koskevasta päätöksestä, oikeusaputoimisto lähettää hakijalle asiakirjan (“napotnica”) , joka sisältää hakijan henkilötiedot, kuvauksen siitä asiasta, jota varten maksuton oikeusapu on myönnetty, myönnetyn oikeusavun muodon ja ulottuvuuden sekä muut tiedot, jotka on säädetty asiaa koskevissa säädöksissä (Pravilnik o obrazu napotnice, virallinen lehti N:o 136/2004). Kun asia on käsitelty loppuun, hakijan on palautettava asiakirja oikeusaputoimistoon, ja siihen on liitettävä kuluista saadut kuitit ja maksuista vapautumista varten annetut todistukset.

10. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan?

Maksuttoman oikeusavun myöntämisestä vastaava elin nimeää asianajajan päätöksessään.

11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut?

Kotimaisissa riita-asioissa maksuton oikeusapu myönnetään yleensä hakijalle siihen määrään ja sitä ajanjaksoa varten, joka on tarpeen kyseistä oikeusavun muotoa varten. Maksuttoman oikeusavun myöntämisestä vastaava elin voi kuitenkin määritellä tiettyjä oikeusavun muotoja erityistapauksissa, myöntää tiettyjä oikeusavun muotoja vain osittain, rajoittaa oikeusavun sisältämiä palveluja, oikeudellisen neuvonnan tuntimäärää tai todisteiden määrää tai tyyppiä, jos kulut ovat kohtuuttomia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kotimaisissa rajatylittävissä riita-asioissa maksuton oikeusapu myönnetään ensimmäisessä ja toisessa oikeusasteessa käytäviä oikeudenkäyntejä varten.

12. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset?

Osapuoli maksaa loput kustannukset itse. Jos hakija kuitenkin voittaa juttunsa, tuomioistuin määrää, että vastapuoli korvaa oikeudenkäyntikulut hakijalle.

13. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset?

Kuten edellä todettiin, maksuttoman oikeusavun myöntämisestä vastaava elin voi rajoittaa oikeusavun vain oikeudenkäynnin tietyn vaiheen loppuun saakka, mutta tämä ei koske kotimaisia rajatylittäviä riita-asioita, koska niissä maksuton oikeusapu myönnetään ensimmäisessä ja toisessa oikeusasteessa käytäviä oikeudenkäyntejä varten.

14. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä?

Jos hakijalle myönnetään maksuton oikeusapu, hänen on täytettävä sen saamiseksi säädetyt ehdot koko myönnetyn oikeusapukauden ajan. Oikeusavun myöntämisen ja kulujen korvausvaatimuksen välisenä aikana hakijan on ilmoitettava maksuttoman oikeusavun myöntämisestä vastaavalle elimelle kaikista seikoista, olosuhteista tai muutoksista, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa hakijan oikeuteen saada maksutonta oikeusapua tai sen muotoon, laajuuteen tai kestoon, kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun hakija on saanut kyseisestä asiasta tiedon. Jos oikeusaputoimisto toteaa, että olosuhteet ovat muuttuneet niin, että on annettava uusi päätös maksuttomasta oikeusavusta, koska hakija ei enää ole oikeutettu siihen tai on oikeutettu rajoitettuun oikeusapuun tai vain sen tiettyihin muotoihin, se käynnistää menettelyn päätöksen antamiseksi viran puolesta. Kun menettely on päättynyt, oikeusaputoimisto ehdottaa maksuttoman oikeusavun myöntämisestä vastaavalle elimelle, että se antaisi päätöksen maksuttoman oikeusavun kumoamisesta tai sen laajuuden tai muodon muuttamisesta.

15. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa?

Maksuttoman oikeusavun myöntämisestä vastaavan elimen tekemästä päätöksestä ei voi valittaa, mutta hakija voi tehdä hallintovalituksen Slovenian tasavallan hallinto-oikeuteen.

Lisätietoja

  • Maksuttomasta oikeusavusta annettu laki (Zakon o brezplačni pravni pomoči, ZBPP, Slovenian tasavallan virallinen lehti N:o 48/2001) , ZBPP:n muuttamisesta annettu laki (virallinen lehti N:o 50/2004)
  • Siviilioikeudenkäyntimenettelyä koskeva laki (Zakon o pravdnem postopku, ZPP, virallinen lehti N:o 36/2004) , työ- ja sosiaalituomioistuimia koskeva laki (Zakon o delovnih in socialnih sodiščih, virallinen lehti N:o 19/94 ja 61/2004).

Mainitut lait löytyvät seuraavan linkin kautta sloveniaksi: Sprejeti Zakoni - Pomoč

« Oikeusapu - Yleistä | Slovenia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 25-05-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta