Euroopan komissio > EOV > Oikeusapu > Romania

Uusin päivitys: 30-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusapu - Romania

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa? 1.
2. Mitä on oikeusapu? 2.
3. Kuka voi saada oikeusapua? 3.
4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada? 4.
5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä? 5.
6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen? 6.
7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen? 7.
8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään? 8.
9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle? 9.
10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia? 10.
11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan? 11.
12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut? 12.
13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset? 13.
14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireille paneman muutoksenhaun kustannukset? 14.
15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)? 15.
16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa? 16.

 

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa?

Siviiliprosessilain 274 pykälän mukaan oikeudenkäyntikuluihin kuuluvat: oikeudenkäyntiasiakirjojen leimaverot, tuomioistuimen leima, oikeudenkäyntimaksut ja suhteessa asian arvoon määritettävä maksu, asiantuntija-, todistajan- ja asianajopalkkiot sekä kaikki muut kulut, jotka oikeudenkäynnin voittanut osapuoli voi todistaa syntyneiksi.

Romanian lainsäädännön mukaan leimaverot sekä asianajo- ja asiantuntijapalkkiot määräytyvät jutun vaativuuden ja oikeudenkäynnin kohteen arvon perusteella.

Siviiliprosessilaissa säädetään yksityiskohtaisesti siitä, kenen maksettaviksi oikeudenkäyntikustannukset lankeavat. Jutun hävinnyt osapuoli on periaatteessa velvollinen maksamaan kustannukset vaadittaessa. Jos vastaaja kuitenkin suostuu hakijan vaatimuksiin heti ensimmäisenä käsittelypäivänä, hänen ei edellytetä maksavan oikeudenkäyntikuluja, paitsi jos hänen on ennen haasteajankohtaa todettu laiminlyöneen maksuvelvoitteensa. Myös siinä tapauksessa, että kummankin osapuolen vaatimukset hyväksytään osittain, tuomioistuin päättää, kuinka suuri osa oikeudenkäyntikuluista kunkin on maksettava. Jos kantajia tai vastaajia on useita, heidät kaikki velvoitetaan osallistumaan oikeudenkäyntikuluihin suhteellisin osuuksin tai yhteisvastuullisesti.

Rikosasioiden oikeudenkäyntikustannusten maksamisesta säädetään rikosprosessilain 189–193 pykälässä. Välttämättömät kulut, jotka aiheutuvat oikeudenkäyntiasiakirjojen esittämisestä, tosiseikkojen selvittämisestä, olennaisten todistuskeinojen turvaamisesta ja asianajopalkkioista, sekä muut rikosoikeudenkäynnin aiheuttamat kulut joko maksetaan valtion myöntämistä määrärahoista tai osapuolet vastaavat niistä. Rikosprosessilaissa erotetaan toisistaan todistajien, asiantuntijoiden ja tulkkien palkkiot sekä valtion maksama osuus oikeudenkäyntikuluista silloin, kun oikeudenkäynnin tuloksena langetetaan tuomio, ja muut tapaukset, joissa vastuu kustannuksista määritetään tapauskohtaisesti. Asianosaisten oikeudenkäyntikulut maksaa joko vastaaja tai asianomistaja sen mukaan, mitä tuomioistuin päättää tapauksen tosiasia-aineiston perusteella.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Mitä on oikeusapu?

Oikeusapu on osa kansalaisten oikeutta puolustukseen. Perustuslain 24 pykälän 2 momentin mukaan asianosaisilla on koko oikeudenkäynnin ajan oikeus käyttää itse valitsemaansa tai tuomarin nimeämää asianajajaa.

Siviiliprosessilain 75 pykälän 1 momentin mukaan oikeusapuun kuuluu: oikeudenkäyntiasiakirjojen leimaverojen ja tuomioistuimen leiman maksamiseen liittyvien vapautusten ja alennusten myöntäminen, maksusuunnitelman laatiminen tai maksun lykkäys sekä lakimiesliiton nimeämän asianajajan palvelusten käyttö korvauksetta ja tämän antama maksuton apu.

Rikosasiain oikeudenkäyntimenettelyn perusperiaatteisiin kuuluu varmistaa oikeus puolustautumiseen. Rikosprosessilain 6 pykälässä säädetään, että oikeus puolustukseen taataan syytetylle, vastaajalle ja muille asianosaisille koko rikosoikeudenkäynnin ajan ja että kaikilla asianosaisilla on oikeus saada puolustusasianajajalta apua koko oikeuskäsittelyn ajan.

Oikeusviranomaisten on ilmoitettava syytetylle tai vastaajalle ennen asianomaisen ensimmäisen lausuman kirjaamista tämän oikeudesta käyttää oikeusavustajaa, ja mainittava tästä pöytäkirjassa. Oikeusviranomaisten on laissa säädetyin edellytyksin ja siinä säädetyissä tapauksissa osoitettava syytetylle tai vastaajalle asianajaja, jos tämä ei ole valinnut itselleen edustajaa.

Koska oikeus puolustukseen on asetettu yhdeksi rikosoikeudenkäynnin perusvaatimuksista, lainsäätäjä on antanut useita säädöksiä siitä, kuinka puolustus voi näyttää toteen asiaansa tukevia tosiseikkoja. Rikosprosessilaissa onkin säädetty eri keinoista, joilla asianosaiset voivat osoittaa tuomioistuimille esittämiensä väitteiden ja vaatimusten oikeellisuuden tai kiistää esitetyt väitteet tai vaatimukset.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeudenkäyntimenettelyn kannalta oikeus puolustukseen on monitahoinen ja käsittää:

  • Asianosaisten mahdollisuuden puolustautua rikosoikeudenkäynnin aikana;
  • Oikeusviranomaisten velvollisuuden ottaa viran puolesta huomioon rikosoikeudenkäyntien osapuolten kannalta myönteiset seikat;
  • Mahdollisuuden (joissain tilanteissa velvollisuuden) myöntää oikeusapua rikosoikeudenkäynnin aikana.

Oikeus puolustukseen käsittää myös vastaajan oikeuden käyttää oikeusavustajaa. Oikeusapu sinänsä takaa myös oikeuden puolustukseen. Tämän oikeuden eri osa-alueet voidaan rikosoikeudenkäynnin aikana kattaa kumulatiivisesti. Joskus jokin osa-alueista saattaa jäädä huomiotta, joten oikeusapu onkin lähinnä valinnainen, ja puolustusasianajajan on oltava läsnä rikosoikeudenkäynnissä syytetyn tai vastaajan rinnalla ainoastaan tapauksissa, joista on nimenomaisesti säädetty.

Käsityksemme mukaan oikeusapu onkin puolustautumisoikeuden perustavanlaatuinen tae.

Oikeusapuun kuuluu nähdäksemme puolustusasianajajan tuki rikosasian osapuolille oikeusalan asiantuntijana selitysten ja neuvojen sekä väliintulojen muodossa. Kun kyse on oikeusavusta, puolustusasianajaja laatii ratkaisuehdotuksia sen asianosaisen läsnä ollessa, jonka etujen puolustamisesta on kyse. Oikeusapua voivat antaa ainoastaan asianajajat.

Koska oikeusapua antavat oikeudellisen koulutuksen saaneet henkilöt, sitä kutsutaan oikeuskirjallisuudessa myös "tekniseksi puolustukseksi".

Periaatteessa oikeusavun antaminen rikosasian osapuolille on valinnaista, joten asianosaiset voivat itse päättää, haluavatko he ottaa avukseen asianajajan. Tähän pääsääntöön on olemassa poikkeuksia, sillä voimassa olevien sääntöjen mukaan oikeusapu on pakollista tietyissä tapauksissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeudenkäyntiin osallistuvan henkilön ja asianajajan on tehtävä keskenään oikeusapua koskeva sopimus, jossa sovitaan palkkiosta. On myös huomattava, että rikosprosessilain 171 pykälän nojalla oikeusapu on pakollista seuraavissa tapauksissa:

"(2) Oikeusapu on pakollista silloin, kun vastaaja tai syytetty on alaikäinen, kun hän on kuntoutus- tai hoitolaitoksessa, kun hänet on pidätetty tai vangittu toisen oikeudenkäynnin yhteydessä, kun hänet on eristetty hoidon turvallisuuden vuoksi tai hänelle on toisen oikeudenkäynnin yhteydessä määrätty sairaanhoitoa, tai kun syyttäjä tai tuomioistuin katsoo, että vastaaja tai syytetty ei itse kykene puolustautumaan, sekä muissa laissa säädetyissä tapauksissa.

(3) Oikeusapu on pakollista myös tapauksissa, joissa kyseisestä rikoksesta säädetty pakollinen rangaistus on elinkautinen vankeus tai vähintään viisi vuotta vankeutta.

(4) Silloin, kun oikeusapu on pakollista, vastaajalle tai syytetylle on määrättävä asianajaja viran puolesta, jos tämä ei itse ole nimennyt sellaista.

(4^1) Silloin kun oikeusapu on pakollista, mutta nimetty asianajaja ei ole läsnä rikosoikeudenkäynnissä tai tuomionjulistamistilaisuudessa etukäteen määrättynä ajankohtana ilman perusteltua syytä eikä lähetä paikalle sijaista, sellainen määrätään viran puolesta ja hänelle varataan tarvittava aika puolustuksen valmistelemiseen. Silloin kun oikeusapu on pakollista ja nimetty asianajaja on oikeudenkäynnin aikana asian käsittelyn alettua ilman perusteltua syytä pois paikalta kyseisenä ajankohtana eikä lähetä paikalle sijaista, tuomioistuin määrää viran puolesta hänen sijalleen puolustusasianajajan ja antaa tälle vähintään kolme vuorokautta aikaa valmistella puolustusta.

Sivun alkuunSivun alkuun

(5) Viran puolesta määrätyn asianajajan toimeksianto päättyy, kun alun perin nimetty puolustusasianajaja saapuu jälleen paikalle.

(6) Jos puolustusasianajaja on poissa silloin kun tuomio julistetaan eikä hänelle ole mahdollista löytää sijaista 4 kohdan 1 alakohdan mukaisesti, asian käsittelyä lykätään."

3. Kuka voi saada oikeusapua?

Oikeusapua voi hakea kuka tahansa, joka ei pysty maksamaan oikeudenkäyntikustannuksia ilman, että hänelle koituisi siitä vaikeuksia elättää itseään tai perhettään (Siviiliprosessilain 74 §).

Maksutonta oikeusapua myönnetään rikosasioissa pyynnöstä tietyntyyppisten rikosten uhreille. Perusteina on toisaalta tehdyn rikoksen vakavuusaste ja toisaalta rikoksen uhrin taloudellinen tilanne (Rikosten uhrien suojelutoimenpiteistä annettu laki nro 211/2004).

Maksutonta oikeusapua myönnetään törkeiden väkivaltarikosten (murhan yritys, harkittu murha ja törkeä kuolemantuottamus, vaikea ruumiillinen vamma ja uhrille vaikean ruumiillisen vamman aiheuttaneet tahalliset rikokset) tai muiden törkeiden seksuaalirikosten (raiskaus, sukupuoliyhteys alaikäisen kanssa, alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö väkivaltaisesti tai muutoin) välittömille uhreille. Maksutonta oikeusapua myönnetään myös tiettyjen törkeiden rikosten uhreiksi välillisesti joutuneille henkilöille (rikosten seurauksena kuolleen välittömän uhrin puolisolle, lapsille ja hänen maksamaansa elatusapuun oikeutetuille henkilöille).

Maksutonta oikeusapua myönnetään muiden rikosten uhreille rikostyypistä riippumatta, jos uhrin kunkin perheenjäsenen kuukausiansiot vastaavat enimmillään valtakunnallista bruttovähimmäispalkkaa, joka on vahvistettu vuodeksi, jona uhri haki oikeusapua.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ihmiskaupan estämistä ja valvontaa koskevan lain nro 678/2001 ja sen muutosten piiriin kuuluvien rikosten uhreilla on lisäksi oikeus saada tarvittavaa oikeusapua voidakseen käyttää rikosprosessilain mukaisia oikeuksiaan rikosoikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa ja tukeakseen hakemuksiaan ja korvausvaatimuksiaan, jotka kohdistuvat kyseisen lain piiriin kuuluvia rikoksia tehneisiin henkilöihin.

4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada?

Koska laissa ei tehdä eroa erilaisten riita-asioiden kohdalla, voidaan todeta, että oikeusapua on mahdollista saada kaikenlaisissa riita-asioissa.

5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä?

Kun kyse on oikeusavusta, kiireellisiä tilanteita varten ei ole erityistä hakumenettelyä.

6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen?

Oikeusavun hakemista varten ei ole vakiolomaketta. Hakemuksen on sisällettävä laissa vaaditut tiedot ja sen on oltava oikeusviranomaisille tehtäviä hakemuksia koskevien yleisten sisältö- ja muotovaatimusten mukainen. Näiden vaatimusten lisäksi oikeusapuhakemuksessa on esitettävä tiettyjä erityistietoja. Hakemus on tehtävä tuomioistuimelle kirjallisena ja siinä on selostettava, mistä asiassa on kyse, sekä selvitettävä hakijan taloudellinen tilanne (Siviiliprosessilain 76 §).

7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen?

Oikeusapuhakemukseen on liitettävä kirjallinen selvitys hakijan tuloista ja taloudellisista sitoumuksista.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään?

Oikeusapuhakemus osoitetaan sille tuomioistuimelle, jolle pyyntö esitetään ja joka kirjaa sen vastaanotetuksi.

9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle?

Tuomioistuin tarkastaa hakemuksen ja pyytää tarvittaessa selvityksiä ja lisätietoja asianosaisilta tai tietoja paikallisviranomaisilta. Sitten se tekee päätöksensä ilman käsittelyä suljetuin ovin (Siviiliprosessilain 78 §:n 1 momentti).

Oikeusapuhakemusta koskevaan lopulliseen päätökseen tai hyväksytyn oikeusavun uudelleentarkasteluun tuomioistuimessa ei voi hakea muutosta (Siviiliprosessilain 78 §:n 1 momentti).

Vastapuoli voi kuitenkin milloin hyvänsä toimittaa tuomioistuimelle näyttöä sen henkilön todellisesta tilanteesta, jonka oikeusapuhakemus on hyväksytty, mutta jo myönnettyä oikeusapua ei keskeytetä mahdollisen uudelleen tarkastelun ajaksi (Siviiliprosessilain 78 §:n 2 momentti).

10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia?

Asiassa on edettävä edellä kysymyksiin 6-8 annetuissa vastauksissa selostetulla tavalla.

11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan?

Siviiliprosessilain 75 pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään, että lakimiesliiton nimeämän puolustusasianajajan apu ja oikeudellinen neuvonta ovat maksuttomia.

Lakimieskunnan järjestäytymisestä ja lakimiesammatin harjoittamisesta annetun lain nro 51/1995, sellaisena kuin se on muutettuna, 68–69 pykälässä säädetään: "Lakimieskunta tarjoaa oikeusapua kaikissa tapauksissa, joissa tuomioistuinten, syyttäjäviraston tai paikallisviranomaisten on järjestettävä tai ne pyytävät järjestämään käyttöön puolustusasianajajan silloin, kun kyseiset elimet ovat todenneet, että asianosaiset eivät selvästi itse pysty maksamaan palkkiota.

Sivun alkuunSivun alkuun

Poikkeustapauksissa, silloin kun käsittelyn viivästyminen saattaisi loukata asianomaisen oikeusturvaa, lakimiesliiton puheenjohtaja voi antaa hyväksyntänsä sille, että oikeusapu on maksutonta.

Lakimieskunta järjestää oikeusapupalveluja kaikissa oikeusapua tarjoavissa alioikeuksissa ja paikallistason syyttäjäviranomaisten edessä käytävissä menettelyissä. Oikeusapua antaa lakimiesliiton valtuuston nimeämä vakinainen asianajaja, ja sitä ohjaa valtuuston jäsen."

12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut?

Tuomioistuin vahvistaa, minkä tyyppisistä oikeudenkäyntikuluista oikeusavun saaja voidaan vapauttaa ja millaista oikeusapua annetaan.

Silloin kun oikeusapua annetaan viran puolesta tuomioistuimen tai syyttäjäviraston pyynnöstä, kulut maksaa oikeusministeriö. Silloin kun oikeusapua annetaan viran puolesta paikallisviranomaisten pyynnöstä, ne maksavat kulut.

13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset?

Jos oikeusapua myönnetään vain osaan oikeudenkäyntikustannuksista, tapauksen mukaan sovelletaan joko siviili- tai rikosprosessilain asiaa koskevia säännöksiä.

14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireille paneman muutoksenhaun kustannukset? 

Vaikka asiasta ei ole nimenomaisesti säädetty, jokainen, jolla on oikeus saada oikeusapua, voi saada sitä koko käsittelyn ajan (aina lopullisen päätöksen antamiseen asti eli siihen asti, kunnes kaikki muutoksenhakukeinot on käytetty).

15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)?

Siviiliprosessilain 70 pykälässä säädetään: "Jos tuomioistuin toteaa, että oikeusapua on haettu vilpillisessä mielessä totuudesta poiketen, se voi harkita uudelleen jo hyväksyttyä oikeusapua ja määrätä asianomaisen maksamaan sakkona summan, joka vastaa kuluja, joista hänet oli vapautettu". Oikeus oikeusapuun raukeaa kyseisen lain 80 pykälän nojalla, jos asianosainen kuolee tai hänen taloudellinen tilanteensa kohentuu.

16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa?

Tuomioistuimen lopulliseen päätökseen, joka koskee oikeusapuhakemusta tai jo myönnetyn oikeusavun uudelleenharkintaa, ei siviiliprosessilain 70 pykälän kolmannen momentin nojalla voi hakea muutosta.

Lisätietoja

Hyödyllisiä linkkejä:

Bukarestin lakimiesyhdistys, http://www.baroul-bucuresti.ro/index_ro.asp română

Romanian lakimiesliitto, http://www.uar.ro/ română

« Oikeusapu - Yleistä | Romania - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 30-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta