Euroopan komissio > EOV > Oikeusapu > Liettua

Uusin päivitys: 24-05-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusapu - Liettua

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa? 1.
2. Mitä on oikeusapu? 2.
3. Kuka voi saada oikeusapua? 3.
4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada? 4.
5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä? 5.
6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen? 6.
7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen? 7.
8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään? 8.
9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle? 9.
10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia? 10.
11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan? 11.
12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut? 12.
13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset? 13.
14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset? 14.
15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen) ? 15.
16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa? 16.

 

Taustaa

Liettuan valtiollisesta oikeusavusta (28. maaliskuuta 2000) annetun lain mukaan seuraavat oikeusavun tyypit ovat mahdollisia:

- ensisijainen oikeusapu

- valtion varoin kustannettu oikeusapu

- julkisten laitosten rahoittama oikeusapu.

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa?

Valtio vastaa henkilölle koituvista oikeusavun kustannuksista omaisuuden ja tulojen enimmäismäärien perusteella seuraavasti:

  • 1. taso: 100 prosenttia
  • 2. taso: 95 prosenttia
  • 3. taso: 80 prosenttia
  • 4. taso: 65 prosenttia
  • 5. taso: 50 prosenttia.

2. Mitä on oikeusapu?

Valtiollinen oikeusapu käsittää oikeudelliset selvitykset, oikeudellisen neuvonnan, puolustuksen ja oikeudenkäynnissä edustamisen edellä mainitussa laissa säädetyllä tavalla.

Ensisijaiseen oikeusapuun sisältyy paikallishallinnon viranomaisten oikeusapu ja oikeudellinen neuvonta.

Valtion varoin kustannettu oikeusapu sisältää puolustuksen ja edustamisen oikeudenkäynneissä.

Julkisten laitosten rahoittama oikeusapu käsittää oikeudelliset selvitykset, oikeudellisen neuvonnan ja edustamisen julkisten laitosten rahoittamissa oikeudenkäynneissä oikeusministeriön vahvistamalla ja hyväksymällä tavalla.

3. Kuka voi saada oikeusapua?

Jollei Liettuan lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa toisin säädetä, oikeusapua voivat saada laissa säädettyjen oikeuksien tai etujen puolustamista varten Liettuan kansalaiset sekä muiden maiden kansalaiset ja ilman kansalaisuutta olevat henkilöt, jotka asuvat pysyvästi Liettuassa ja joiden varallisuus ei riitä asianmukaisen puolustuksen varmistamiseen.

4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada?

Oikeusapu käsittää oikeudelliset selvitykset, oikeudellisen neuvonnan, puolustuksen ja oikeudenkäynnissä edustamisen siviili-, hallinto- ja rikosoikeudellisten asioiden käsittelyssä.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä?

(Tällaisesta ei säädetä edellä mainitussa laissa.)

6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen?

Ensisijaiseen oikeusapuun oikeutetut henkilöt saavat hakulomakkeen paikallishallinnon viranomaiselta (kunnalta).

Valtion varoin kustannettua oikeusapua koskevan päätöksen tekee/hyväksyy virkamies tai elin, joka on toimivaltainen käsittelemään asiaa. Vakiolomake, jolla valtion varoin kustannettua oikeusapua haetaan, on oikeusministerin hyväksymä.

7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen?

Oikeusavun antamista koskevan päätöksen tekevälle elimelle on toimitettava seuraavat asiakirjat:

  • omaisuutta ja tuloja koskevat ilmoituslomakkeet, jotka on täytettävä ennen valtiollisen oikeusavun hakemista
  • todistus siitä, että henkilö saa sosiaalietuuksia tai on valtion tukemassa kokopäiväisessä huoltolaitoksessa
  • muita kirjallisia todisteita.

8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään?

Ensisijaista oikeusapua koskeva hakemus on jätettävä paikallishallinnon viranomaiselle.

Valtion varoin kustannettua oikeusapua koskeva hakemus on jätettävä laitokseen, joka on toimivaltainen käsittelemään asiaa.

9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle?

Oikeusavun antamista koskevan päätöksen tekevän laitoksen on ilmoitettava henkilölle, onko tämä oikeutettu saamaan oikeusapua.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia?

Paikallishallinnon viranomaisen on tiedotettava alueellaan asuville henkilöille oikeusavusta ja ohjattava heidät asianajajalle tai auskultointia suorittavalle lakimiehelle ensisijaisen oikeusavun saamiseksi. Ensisijaista oikeusapua antavat paikallishallinnon viranomaiset ohjaavat tunnin kestävään tapaamiseen, jossa annetaan ensisijaista oikeudellista neuvontaa.

Virkamies tai laitos, joka on toimivaltainen käsittelemään henkilön oikeusapukelpoisuutta koskevaa asiaa, ohjaa henkilön asianajajalle, joka mainitaan oikeusapua koskevassa asianajajaliiton luettelossa/rekisterissä.

11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan?

Paikallishallinnon viranomaisella on oikeus päättää, kuka nimetään oikeusapuun oikeutetun henkilön asianajajaksi.

Virkamiehellä tai laitoksella, joka on toimivaltainen käsittelemään asiaa, on oikeus nimetä oikeusapuun oikeutetulle henkilölle asianajaja asianajajaliiton rekisteristä. Liettuan oikeudenkäyntiasianajajien liiton koordinaattorin on hyväksyttävä toimeksiannot.

12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut?

Ensisijainen oikeusapu rahoitetaan paikallishallinnon budjetista, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki oikeudenkäyntikulut tulevat katetuksi.

Valtion varoin kustannettu oikeusapu rahoitetaan valtion budjetista, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki oikeudenkäyntikulut tulevat katetuksi (ks. 1. kysymys).

13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset?

Osittaisen oikeusavun kustannuksista vastaa oikeusapua saava henkilö omalta osaltaan (ks. 1. kysymys).

14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset?

Valtiollista oikeusapua annetaan oikeusapuun oikeutetuille henkilöille kaikissa oikeusasteissa.

15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen) ?

Valtiollinen oikeusapu lakkaa, jos

- käy ilmi, että oikeusapua saava henkilö ei ole oikeutettu saamaan oikeusapua kyseisen lain nojalla

- henkilö ei maksa valtion tai paikallishallinnon budjettiin sitä osaa oikeusavusta, joka kuuluu hänelle

- henkilö antaa tahallisesti harhaanjohtavia tietoja käsiteltävästä asiasta, omaisuudestaan tai tuloistaan.

16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa?

Paikallishallinnon viranomaisen antamaan kielteiseen oikeusapupäätökseen voi hakea muutosta alueelliselta hallinto-oikeudelta laissa säädettyä menettelyä noudattaen.

Virkamiehen tai laitoksen antamaan kielteiseen oikeusapupäätökseen voi hakea muutosta laissa säädettyä menettelyä noudattaen.

Lisätietoja

Yksityiskohtaisia tietoja oikeusavusta Liettuassa annetaan laissa Liettuan valtiollisesta oikeusavusta (28. maaliskuuta 2000).



« Oikeusapu - Yleistä | Liettua - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 24-05-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta