Euroopan komissio > EOV > Oikeusapu > Latvia

Uusin päivitys: 18-09-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusapu - Latvia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä on oikeusapu? 1.
2. Miten oikeusapua voi saada? 2.
3. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada? 3.
4. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä? 4.
5. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen? 5.
6. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen? 6.
7. Mihin oikeusapuhakemus jätetään? 7.
8. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle? 8.
9. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia? 9.
10. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan? 10.
11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut? 11.
12. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset? 12.
13. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset? 13.
14. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)? 14.
15. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa? 15.

 

1. Mitä on oikeusapu?

Valtion oikeusapulain tarkoituksena on edistää luonnollisten henkilöiden oikeuksia siten, että oikeudenmukainen lainopillinen puolustus olisi heidän saatavillaan, joten valtio takaa taloudellisen avustuksen oikeusapua varten. Oikeusavun määrä lasketaan käytettyjen työtuntien ja toteutettujen erityistoimien – kuten neuvottelujen, asiakirjojen laadinnan ja oikeudessa esiintymisen – perusteella.

Valtion oikeusavun myöntämismenettelystä säädetään valtion oikeusapulaissa. Oikeusavun muodoista, enimmäistunneista, tariffeista ja menettelyistä säädetään 6. marraskuuta 2006 annetussa kabinetin asetuksessa N:o 920 . Henkilöiden oikeudesta saada valtion oikeusapua henkilökohtaisten tilanteensa, varallisuusasemansa ja tulotasonsa perusteella säädetään 4. heinäkuuta 2006 annetussa kabinetin asetuksessa N:o 558.

Valtio voi tarjota ilmaista oikeusapua siviili-, hallinto- ja rikosasioiden oikeudenkäynneissä.

2. Miten oikeusapua voi saada?

Valtion takaama taloudellinen apu auttaa henkilöitä käyttämään oikeuksiaan täysimääräisesti riita-asioiden oikeuskäsittelyssä.

Valtio voi tarjota oikeusapua ja maksaa sen kulut tapauskohtaisesti seuraavista toimista:

  • enintään kolme tuntia neuvotteluja
  • enintään kolmen oikeudenkäyntiasiakirjan laatiminen
  • esiintyminen oikeudessa (enintään 40 tuntia).

Valtio ei maksa oikeudenkäyntikuluja, jos ne määrätään tuomioistuimen päätöksessä tietyn henkilön maksettavaksi.

3. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada?

Oikeusapuvirasto tekee päätökset oikeusavun myöntämisestä siviili- ja hallintoasioissa hakijan esittämän valtion oikeusapuhakemuksen perusteella; samoin menetellään rikosasioissa uhrin osalta. Henkilö, joka on epäiltynä, syytettynä tai pidätettynä rikosasiassa, voi vaatia oikeusapuviraston kustantamaa edustusta oikeudenkäyntiä varten hakemalla sitä oikeudenkäyntimenettelyä hoitavalta viranomaiselta (poliisi, tuomioistuin tai yleinen syyttäjä).

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä?

Valtion oikeusavun myöntämis- tai epäämispäätös tehdään mahdollisuuksien mukaan kahden viikon kuluessa oikeusapuhakemuksen vastaanottamisesta. Hakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon kaikki hakijan ilmoittamat kiireelliset olosuhteet, joiden pohjalta oikeusapuvirasto määrää tietyn henkilön antamaan oikeusapua.

5. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen?

Valtion oikeusapua koskevan hakulomakkeen voi hakea henkilökohtaisesti oikeusapuviraston toimistoista osoitteesta Brīvības gatve 214, Riika, tai oikeusapuviraston Internet-sivuilta osoitteesta www.jpa.gov.lv latviešu valoda tai sen paikallisviranomaisen toimistoista, jonka hallintoalueella hakija oleskelee tai jossa hänellä on lainmukainen asuinpaikka.

6. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen?

Oikeusapua hakevan henkilön on esitettävä oikeusapua koskeva hakulomake täytettynä sekä jäljennökset asiakirjoista, jotka vahvistavat hakemuksen tiedot oikeiksi (asiakirjat, joissa vahvistetaan hakijan tulot sekä tiedot riita-asian luonteesta ja sen etenemisestä).

7. Mihin oikeusapuhakemus jätetään?

Saadakseen valtion oikeusapua hakijan on täytettävä valtion oikeusapua koskeva hakulomake ja toimitettava se oikeusapuvirastoon henkilökohtaisesti tai postitse.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle?

Oikeusapuvirasto päättää valtion oikeusavun myöntämisestä sen arvion perusteella, jonka se laatii hakijan oikeusapuhakemuksesta. Päätökset annetaan tiedoksi kirjeellä, joka lähetetään hakijan ilmoittamaan osoitteeseen tai toimitetaan hakijalle henkilökohtaisesti.

9. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia?

Oikeusavustaja nimetään valtion oikeusavun myöntämispäätöksen perusteella, ja hakijalle lähetetään kirje, jossa ilmoitetaan päätöksen tekemisestä, myönnetyn oikeusavun laajuus ja oikeusavustajan täydellinen nimi, työosoite sekä ensimmäisen tapaamisen kellonaika ja päiväys. Saadakseen oikeusapua hakijan on pidettävä kiinni ilmoituskirjeessä ilmoitetusta tapaamisesta hänelle määrätyn oikeusavustajan kanssa.

10. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan?

Oikeusapuvirasto varmistaa oikeusapupalvelujen tarjonnan tekemällä sopimuksia henkilöiden kanssa, jotka ovat päteviä antamaan oikeusapua. Oikeusavun myöntämispäätöksen jälkeen oikeusapuviraston virkailijat ottavat yhteyttä oikeusavustajaan järjestääkseen asianomaisessa oikeusjutussa annettavan oikeusavun.

11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut?

Latviassa tarjottavan oikeusavun muodosta ja laajuudesta säädetään valtion oikeusapulaissa sekä oikeusavun muodoista, enimmäistunneista, tariffeista ja menettelyistä 6. marraskuuta 2006 annetussa kabinetin asetuksessa N:o 920.

Sivun alkuunSivun alkuun

Valtio tarjoaa oikeusapua ja maksaa sen kustannukset kattaakseen seuraavat toimet jokaisessa hallinto- tai siviiliasiassa tai rikosasiassa uhrin osalta:

  1. enintään kolme tuntia neuvotteluja
  2. enintään kolmen oikeudenkäyntiasiakirjan laatiminen
  3. esiintyminen oikeudessa (enintään 40 tuntia).

Valtioiden rajat ylittävissä riita-asioissa hakijalla on edellä mainittujen etujen lisäksi oikeus tulkin palveluihin sekä oikeus käännättää kaikki asiakirjat, joita asian ratkaiseminen edellyttää ja joita tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen on pyytänyt ja oikeusavun saaja toimittanut; tällaisissa riita-asioissa oikeusapu kattaa myös kustannukset, jotka liittyvät oikeudessa esiintymiseen, mikäli laissa edellytetään henkilön esiintymistä oikeuden edessä tai tuomioistuin sitä pyytää ja mikäli on päätetty, ettei henkilön todistusta voida kuulla millään muulla tavalla.

Rikosasioiden oikeudenkäynnissä valtio tarjoaa oikeusapua esitutkintaan sekä tuomioistuinkäsittelyyn, mikäli asiaa hoitava viranomainen sitä pyytää.

Valtio ei maksa oikeudenkäyntikuluja, jos ne määrätään tuomioistuimen päätöksessä tietyn henkilön maksettavaksi.

12. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset?

Latviassa ei voi saada osittaista oikeusapua. Oikeusapu myönnetään joko täysimääräisenä tai se evätään.

13. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset?

Valtion oikeusapulain nojalla oikeusapua annetaan kaikissa kolmessa oikeusasteessa: ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina toimivissa (kunnallisissa) alioikeuksissa, muutoksenhakuasteella toimivissa alueoikeuksissa sekä kassaatiotuomioistuimena toimivassa korkeimmassa oikeudessa. Tarjottavasta oikeusavusta on säädetty tarkemmin valtion oikeusapulaissa ja oikeusavun muodoista, enimmäistunneista, tariffeista ja menettelyistä 6. marraskuuta 2006 annetussa kabinetin asetuksessa N:o 920 (katso kysymys 2).

Valtion oikeusapulain 27 §:n nojalla henkilö ei voi hakea oikeusapua toista kertaa samaa kohdetta koskevassa asiassa eikä samoin perustein, jos alueellinen hallintotuomioistuin on hylännyt aiemman kanteen. Oikeusapua voidaan hakea uudelleen samaa aihetta koskevaan asiaan ja samoin perustein vain, jos kantajan henkilökohtainen tilanne, varallisuusasema tai tulotaso on merkittävästi muuttunut. Jos näytetään toteen, että oikeusapuhakemus on tehty samaa kohdetta koskevasta asiasta ja samoin oikeudellisin perustein, oikeusapuvirasto ei tutki hakemusta vaan palauttaa sen hakijalle.

14. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)?

Valtion oikeusapu voidaan keskeyttää, jos asianhaarat, asian osalta tehdyt oikeuden päätökset tai oikeusavustajan lausunnot osoittavat, että asian käsittelyn jatkamiselle ei ole enää perusteita eikä oikeusavusta ole hyötyä.

15. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa?

Hakija voi hakea muutosta oikeusapuviraston tekemään valtion oikeusavun myöntämis- tai epäämispäätökseen oikeusministeriön valtiosihteeriltä. Tämä tapahtuu esittämällä oikeusministeriölle muutoshakemus kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta. Oikeusministeriön päätöksestä voi valittaa edelleen kuukauden kuluessa sen voimaantulosta esittämällä hakemus hallinnolliselle aluetuomioistuimelle. Hallinnollisen aluetuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa.

« Oikeusapu - Yleistä | Latvia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 18-09-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta