Euroopan komissio > EOV > Oikeusapu > Irlanti

Uusin päivitys: 23-03-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusapu - Irlanti

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu, ja kuka ne yleensä maksaa? 1.
2. Mitä oikeusavulla tarkoitetaan? 2.
3. Kuka voi saada oikeusapua? 3.
4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada? 4.
5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä? 5.
6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen? 6.
7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen? 7.
8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään? 8.
9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle? 9.
10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen tulee toimia? 10.
11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan? 11.
12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut? 12.
13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset? 13.
14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset? 14.
15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäynnin päättymistä? 15.
16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa? 16.

 

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu, ja kuka ne yleensä maksaa?

2. Mitä oikeusavulla tarkoitetaan?

Oikeusapulautakunta (Legal Aid Board) antaa oikeudellista neuvontaa ja oikeusapua siviilioikeudellisissa asioissa henkilöille, jotka täyttävät vuonna 1995 annetussa siviilihenkilöiden oikeusapua koskevassa laissa (Civil Legal Aid Act) ja sen jälkeen annetuissa asetuksissa määritetyt edellytykset.

Oikeusavulla tarkoitetaan asianajajan (solicitor tai barrister) toimimista kyseisen henkilön edustajana siviilioikeudenkäynneissä alioikeuksissa ja ylemmissä oikeusasteissa (District Court, Circuit Court, High Court ja Supreme Court). Edustus ei koske oikeudenkäyntejä erityistuomioistuimissa, lukuun ottamatta turvapaikka-asioita. Neuvontaa ja apua voidaan kuitenkin antaa henkilöille, jotka pohtivat mahdollisuutta saattaa asiansa jonkin erityistuomioistuimen käsiteltäväksi.

Oikeudellisella neuvonnalla tarkoitetaan kirjallisia tai suullisia neuvoja, joita lautakunnan asiaa valmisteleva asianajaja taikka Irlannin lainsäädännön mukaisesti lautakunnalta toimeksiannon saanut asianajaja antaa niistä erityisistä olosuhteista, jotka liittyvät oikeudellisia palveluja tarvitsevan henkilön tilanteeseen.

3. Kuka voi saada oikeusapua?

Oikeudenkäynnin kustannukset riippuvat tuomioistuimesta, menettelyistä ja asian monimutkaisuudesta.

Jos henkilö läpäisee tarveharkinnan ja hän on riippuvainen sosiaaliavustuksista tai hänen käytettävissään olevat tulot ovat alle 8 300 euroa, hänelle myönnettävä avustus lasketaan seuraavasti:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Oikeudellisen neuvonnan osalta: yksi kymmenesosa henkilön käytettävissä olevien tulojen ja 8 300 euron erotuksesta siten, että vähimmäisavustus on 6 euroa ja enimmäisavustus 100 euroa
  • Oikeusavun osalta: 35 euroa + neljäsosa henkilön käytettävissä olevien tulojen ja 8 300 euron erotuksesta.
  • Jos oikeusapua hakevan henkilön käytettävissä olevat varat ovat yli 3 200 euroa, hän saattaa joutua maksamaan osuuden (capital contribution), jota ei kuitenkaan tarvitse maksaa oikeudellisesta neuvonnasta.

4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada?

Jos oikeudenkäynnit kuuluvat Irlannin tuomiovaltaan, ulkomaiset hakijat, jotka täyttävät laissa ja asetuksissa määritellyt taloudellista tukikelpoisuutta ja varallisuusharkintaa koskevat edellytykset, voivat saada oikeusapua Irlannissa.

Vaikka suurin osa oikeusavun hakijoista asuu Irlannissa, myös Irlannin ulkopuolella asuva henkilö, olipa hän Irlannin kansalainen tai ei, voi hakea oikeusapua ja/tai oikeudellista neuvontaa Irlannista, kunhan hakemus koskee oikeusapua tai oikeudellista neuvontaa oikeudellisessa asiassa, joka kuuluu Irlannin lainkäyttövaltaan. Jos riita-asia koskee kiinteää tai irtainta omaisuutta, oikeusapua annetaan yleensä Irlannin ulkopuolella asuvalle henkilölle, jos omaisuus sijaitsee Irlannissa. Irlannin ulkopuolella asuvien henkilöiden on osallistuttava samaan taloudellista tukikelpoisuutta koskevaan arviointiin eli oikeusavun saamiseen edellytettävään tarveharkintaan kuin irlantilaisten hakijoidenkin.

Oikeusapua annetaan tarveharkintaa soveltamatta sellaisissa tuomioistuinkäsittelyissä, jotka on käynnistetty vuonna 1991 annetun lapsenriistoa ja pakkohuostaanottoa koskevan lain (Child Abduction and Enforcement of Custody Orders Act) ja vuonna 1994 annetun elatusapumääräyksiä koskevan lain (Maintenance Orders Act) perusteella (kun kyseessä on elatusavun saaminen maasta, jossa elatusapupäätökset tunnustetaan vastavuoroisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yleensä oikeudellista neuvontaa ei anneta, jos hakija voi saada vaikeuksitta oikeudellista neuvontaa muutoin kuin kyseisen lain puitteissa. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että palveluja on saatavilla muista lähteistä, kuten neuvoa-antavista virastoista tai muilta valtion elimiltä.

Rikosoikeudellisiin asioihin liittyvä neuvonta ei kuulu lain soveltamisalaan lukuunottamatta raiskaustapausten kantajille annettavaa neuvontaa.

Lautakunnan on varmistettava ennen oikeusavun myöntämistä, että asian saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi tai puolustaminen oikeudessa on perusteltua, kun otetaan huomioon esimerkiksi tapauksen oikeudelliset ansiot ja todennäköinen tulos. Kriteereihin kuuluvat: voiton mahdollisuudet, järkevät perustelut kanteen nostamiselle tai puolustautumiselle, muiden menettelyjen kuin tuomioistuinkäsittelyjen saatavuus asian käsittelemiseksi tyydyttävällä tavalla (esimerkiksi sovittelu tai neuvottelut ratkaisuun pääsemiseksi), oikeusapua saavan henkilön mahdollisuudet saada oikeudellinen edustus muutoin kuin kyseisen lain perusteella (esimerkiksi mahdollisuus, että vakuutusyhtiö korvaa kulut jne.).

5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä?

Tapauskohtaisesti harkitaan, kohdellaanko hakijoita poiketen yleisestä säännöstä, jonka mukaan hakijoille jaetaan asianajajien tapaamisaikoja tiukasti siinä aikajärjestyksessä, jossa hakijoiden nimet on kirjattu oikeudellisten palvelujen odotuslistalle. Etusijalle pääsevät sellaiset uudet hakijat, jotka anovat oikeudellisia palveluja seuraavissa tilanteissa:
  • lapsenriisto
  • kun on todellinen vaara, että lapset viedään lainkäyttöalueen ulkopuolelle ilman hakijan suostumusta
  • lasten huoltajuus
  • kotiväkivalta
  • kun aikarajoja koskevan säännöstön mukaan on vaarana, että riitaoikeudenkäynnille asetettu aikaraja umpeutuu, ellei välittömiin toimiin ryhdytä
  • kun on vaarana, että muissa laeissa asetetut aikarajat umpeutuvat
  • kun on vaarana, että omaisuus tuhlataan siten, ettei hakijan vaatimuksiin voida enää vastata.

6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen?

Henkilö, joka hakee oikeudellisia palveluja, voi jättää hakemuksen mihin tahansa lakikeskukseen (Law Centre) käymällä asuinpaikkaansa lähinnä olevassa lakikeskuksessa tai soittamalla tai kirjoittamalla sinne.

Puhelimitse tehtyjen kyselyjen kohdalla hakijaa pyydetään saapumaan kyseiseen lakikeskukseen henkilökohtaisesti, jotta kirjallinen hakemuslomake voidaan täyttää ja, jotta voidaan suorittaa varallisuusarvionti ja päättää, täyttääkö hakija taloudelliset edellytykset saada oikeusapua. Hakemus voidaan tehdä myös postitse. Näin toimitaan yleensä silloin, jos hakija ei pääse vaivatta tulemaan henkilökohtaisesti lakikeskukseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeusapua annetaan tarveharkintaa soveltamatta sellaisissa tuomioistuinmenettelyissä, jotka on käynnistetty vuonna 1991 annetun lapsenriistoa ja pakkohuostaanottoa koskevan lain (Child Abduction and Enforcement of Custody Orders Act) ja vuonna 1994 annetun elatusapumääräyksiä koskevan lain (Maintenance Orders Act) perusteella (kun kyseessä on elatusavun saaminen maasta, jossa elatusapupäätökset tunnustetaan vastavuoroisesti.

Luettelo kaikkien koko- ja osa-aikaisten lakikeskusten osoitteista ja puhelinnumeroista on lautakunnan verkkosivuilla.

7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen?

Oikeudellisten palvelujen hakulomake LAA3 on täytettävä kokonaan, myös siihen kuuluva ilmoitus aiheena olevasta asiasta eli oikeudellisesta ongelmasta, johon liittyen hakija anoo oikeudellisia palveluja, ja hakemus on allekirjoitettava.

Hakijan tulee myös täyttää ja allekirjoittaa tarveharkintalomakkeet.

8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään?

Luettelo kaikkien koko- ja osa-aikaisten lakikeskusten osoitteista ja puhelinnumeroista on lautakunnan verkkosivuilla.

9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle?

Taloudelliset edellytykset täyttäville hakijoille ehdotetaan tapaamisaikaa asianajajan kanssa odotuslistamenettelyn tai määriteltyjä ensisijaisia tilanteita koskevan menettelyn mukaisesti. Hakijoille ehdotetaan yleensä tapaamista jonkin oikeusapulautakunnan palveluksessa olevan asianajajan kanssa, joka työskentelee jossakin lautakunnan toimistossa.

Hakija maksaa oikeudellisesta neuvonnasta tietyn maksuosuuden ennen ensimmäistä tapaamista ja saa siitä kuitin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ensimmäisessä tapaamisessa asianajaja selvittää, että jos hakija pyytää asianajajaa edustamaan itseään oikeudenkäynnissä, jossa hän on kantajana tai vastaajana, oikeusapuavustus maksetaan oikeusaputodistuksen myöntämisen jälkeen.
Oikeusaputodistushakemuksissa voidaan pyytää lisätietoja. Asian luonteesta riippuen lisätiedot voivat olla seuraavanlaisia:

    1. sairauskertomus/potilasasiakirja
    2. jäljennökset Irlannin poliisin Gardain saamista tai laatimista lausunnoista ja/tai raporteista
    3. jäljennökset mahdollisista sopimuksista.
Jos tarvittavien tietojen perusteella katsotaan, että oikeusapuhakemus ei täytä vuoden 1995 siviilihenkilöiden oikeusapua koskevan lain (Civil Legal Aid Act) ja vuoden 1996 asetusten määräyksiä, asianajaja lähettää hylkäämiskirjeen.

Kirjeessä esitetään perusteet, joiden vuoksi hakemus on hylätty, ja asiaan liittyvä(t) siviilihenkilöiden oikeusapua koskevan lain (Civil Legal Aid Act) ja/tai asetusten kohta (kohdat). Kirjeessä ilmoitetaan hakijalle myös hänen oikeudestaan vaatia päätöksen tarkistamista ja/tai valittaa lautakunnan muutoksenhakukomiteaan.

10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen tulee toimia?

Kun oikeusavun hakija täyttää lain ja asetusten vaatimukset, hän saa oikeusaputodistuksen, jolla hänelle myönnetään edustajaksi soliciter ja tarvittaessa barrister tiettyihin siviilioikeudellisiin oikeudenkäynteihin alioikeuksissa ja ylemmissä oikeusasteissa.

Oikeusaputodistus oikeuttaa oikeudellisiin palveluihin vain niissä oikeudenkäynneissä ja asioissa, jotka siinä on mainittu. Oikeusaputodistuksen antaminen hakijalle ei merkitse sitä, että hakija saisi oikeusapua muissa asioissa. Jos hakija pyytää oikeusapua useampaa kuin yhteen asiaan, hänen on tehtävä erillinen hakemus.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeusaputodistushakemukset tekee lakikeskuksen asianajaja kuultuaan hakijaa.

Lain 29 pykälän 1 momentissa määrätään, että henkilö saa oikeusapua tai oikeudellista neuvontaa vain, jos hän maksaa tietyn maksuosuuden. Maksuosuus määräytyy taloudellisen arvioinnin perusteella, joka tehdään hakijan varallisuutta koskevassa ilmoituksessa antamien tietojen pohjalta. Jos henkilöllä ei ole varallisuutta, oikeusavusta maksettava vähimmäissumma on 35 euroa ja enimmäissumma 1 210 euroa.

Koko maksuosuus on maksettava ennen oikeusaputodistuksen saamista ja ennen oikeudellisten palvelujen antamista. Lautakunta voi poikkeustapauksessa antaa hakijalle luvan maksaa maksun erissä. Koko summa on joka tapauksessa maksettava kahdentoista kuukauden kuluessa ja ennen oikeudenkäynnin päättymistä.

11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan?

Jos hakija ilmoittaa hakemuksessaan toivovansa edustajakseen tiettyä lakikeskuksen asianajajaa, hakemuksen käsittelevä asianajaja ottaa hakijan toiveen huomioon päättäessään hakijalle määrättävästä asianajajasta. Hakemuksen käsittelevä asianajaja ottaa huomioon myös muita tekijöitä asianajajaa valitessaan. Hän tutkii esimerkiksi, voiko hakijan pyytämä asianajaja edustaa asiakasta oikeudenkäynnissä tiettynä päivänä. Jos hakijan pyytämä asianajaja hoitaa jo jonkun toisen asiakkaan asiaa eri paikkakunnalla sinä päivänä, kun hakijan asiaa käsitellään, valinnasta vastaavan asianajajan on valittava joku muu asianajaja edustamaan hakijaa.

Jos hakijaa on aiemmin edustanut joku lakikeskuksen asianajaja, valinnasta vastaava asianajaja valitsee yleensä saman asianajajan antamaan oikeudellisia palveluja samalle asiakkaalle hänen uudessa asiassaan. Hakijalla ei ole ehdotonta oikeutta saada neuvoja toivomaltaan asiantuntijalta tai saada häntä edustajakseen, mutta valinnasta vastaava asianajaja ottaa yleensä hakijan toiveet huomioon. Jos hakija toivoo, että häntä edustaisi hänen kanssaan samaa sukupuolta oleva asianajaja, valinnasta vastaava asianajaja pyrkii mahdollisuuksien mukaan takaamaan, että hakijan toive otetaan huomioon.

Sivun alkuunSivun alkuun

12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut?

Todistuksessa määritelty oikeusapuavustus kattaa kaikki oikeudenkäynteihin liittyvät kulut. Oikeudenkäynnin tai tuomioistuinmenettelyn ulkopuolella saavutetun ratkaisun tuloksena avunsaajalle korvattaviksi määrätyt oikeudenkäyntikulut ja yleiset vahingonkorvaukset on kuitenkin maksettava oikeusapulautakunnalle. Lautakunnalla on oikeus tietyin poikkeuksin vähentää sille aiheutuneet kustannukset korvauksista, jotka avunsaajalle mahdollisesti maksetaan. Tämä koskee myös sovintoratkaisuja, jotka oikeusapua saava henkilö tekee avioliitto-oikeudenkäyntien, erosopimusten (separation agreement) tai asumuserojen (judicial separation) yhteydessä. Jos kokonaiskustannukset, jotka ovat aiheutuneet lautakunnalle oikeudellisten palvelujen tarjoamisesta, ovat pienemmät kuin kokonaissumma, jonka avunsaaja on maksanut tai joka on maksettu hänen puolestaan oikeudenkäyntikulujen korvauksena tai vahingonkorvauksina tai kun avunsaaja on varallisuutensa perusteella suorittanut maksuosuuden, ylimenevä osa korvataan avunsaajalle.

13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset?

14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset?

Oikeusaputodistus oikeuttaa oikeuspalveluihin niissä oikeudenkäynneissä ja asioissa, jotka siinä on mainittu. Kun oikeudenkäynti tai mainitun asian käsittely on päättynyt, todistuksen voimassaolo päättyy. Hakija, joka tarvitsee lisäpalveluja, jotka saattavat liittyä alkuperäiseen asiaan, voi hakea joko muutosta oikeusaputodistukseen tai uutta todistusta. Tapauskohtaiset olosuhteet määrittelevät, tarvitaanko todistukseen muutos vai uusi todistus. Asianajaja neuvoo tässä asiassa.

15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäynnin päättymistä?

Jos avunsaaja on toimittanut vääriä tietoja tai jättänyt ilmoittamatta jotain aineellisia tosiasioita (esimerkiksi taloudellisten olosuhteiden muuttumisen) tai jos hän käyttäytyy arvostelukyvyttömästi, oikeudellinen neuvonta tai oikeusapu tai molemmat voidaan peruuttaa ja hän saattaa joutua maksamaan kaikki asian käsittelystä aiheutuneet kulut.

16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa?

Hakija, joka ei ole tyytyväinen lautakunnan päätökseen, voi vaatia uudelleenkäsittelyä. Jos hakija toivoo uutta käsittelyä, hänen on toimitettava kirjallisia lisätietoja ja asianajajansa lausunto siitä, pitäisikö päätöksessä pitäytyä. Hakijat voivat vaatia päätöksen uudelleenkäsittelyä lakikeskuksen kautta.

Hakija, joka on tyytymätön lautakunnan päätökseen tai lautakunnan päätöksen uudelleenkäsittelyn tulokseen, voi valittaa päätöksestä lautakunnan komitealle. Jos hakija haluaa valittaa päätöksestä, hänen on jätettävä valitus lautakunnan muutoksenhakukomitealle. Hakijat voivat valittaa päätöksestä joko lakikeskukseen tai suoraan lautakuntaan.

Päätöksen uudelleenkäsittelyyn tai jätettyyn valitukseen liittyvät lisätiedot on toimitettava kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun hakijalle on ilmoitettu hänen hakemaansa palvelua koskevasta kielteisestä päätöksestä.

Muutoksenhakukomiteaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joista kaksi on ennen lautakuntaan nimittämistään toiminut asianajajina (solicitor tai barrister). Komiteaan on kuuluttava kaksi sellaista jäsentä, jotka eivät olleet mukana tekemässä alkuperäistä päätöstä.

Lisätietoja

Lisätietoja sekä luettelo kaikkien lakikeskusten osoitteista ja puhelinnumeroista on saatavilla lautakunnan verkkosivuilla.

« Oikeusapu - Yleistä | Irlanti - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 23-03-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta