Euroopan komissio > EOV > Oikeusapu > Unkari

Uusin päivitys: 19-04-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusapu - Unkari

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa? 1.
2. Mitä on oikeusapu? 2.
3. Kuka voi saada oikeusapua? 3.
4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada? 4.
5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä? 5.
6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen? 6.
7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen? 7.
8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään? 8.
9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle? 9.
10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia? 10.
11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan? 11.
12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut? 12.
13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset? 13.
14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset? 14.
15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)? 15.
16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa? 16.

 

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa? 

Oikeudenkäyntikustannuksiin lasketaan kaikki kulut, joita menettelystä aiheutuu joko tuomioistuimen käsittelyssä tai sen ulkopuolella. Siviili- ja rikosoikeudenkäynnin kustannukset sekä kustannusten maksamista koskevat säännöt eroavat toisistaan.

a) Siviiliprosessin kustannukset:

Siviilioikeudenkäynnin kustannuksiin sovellettavista perussäännöistä säädetään siviiliprosessista vuonna 1952 annetussa laissa III (Polgári perrendtartásról szóló 1952. évi III. törvény). Siinä mainitaan esimerkiksi seuraavat oikeudenkäyntikustannukset: alustavien tutkimusten ja kirjeenvaihdon kustannukset, oikeudenkäyntimaksut, todistajien, asiantuntijoiden, edunvalvojien ja tulkkien palkkiot sekä paikalla tapahtuvan käsittelyn ja katselmuksen kustannukset. Lisäksi oikeudenkäyntikustannuksiin on laskettava osapuolen asianajajan, lainopillisen neuvonantajan ja patenttiasiamiehen käteismenot ja palkkiot.

Tuomioistuin määrää oikeudenkäyntikustannusten maksamisesta asian aineellista puolta koskevassa lopullisessa päätöksessään. Yleensä jutun hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan vastapuolen kulut. Edellä mainitun lain nojalla tuomioistuin voi myös poikkeuksellisesti päättää, että hävinneen osapuolen ei tarvitse maksaa oikeudenkäyntikustannuksia tai että hänen täytyy maksaa niistä vain osa. Lisäksi tuomioistuin voi määrätä asianomaiset henkilöt maksamaan kustannukset välittömästi (esimerkiksi jos todistajan, asiantuntijan tai muun oikeudenkäynnin ulkopuolisen henkilön on otettava vastattavakseen jostakin oikeudenkäyntiin liittyvästä toiminnasta aiheutuvat kustannukset). Tuomioistuin voi tehdä samanlaisen päätöksen myös silloin, jos jommankumman osapuolen on maksettava jonkin oikeudenkäyntiin liittyvän toiminnan kustannukset oikeudenkäynnin lopputuloksesta riippumatta (esimerkiksi jos kyseinen osapuoli ei onnistu toteuttamaan oikeudenkäyntiin liittyvää toimea tai viivyttelee aiheettomasti tällaisen toimen toteuttamisessa tai ei noudata määräpäivää tai ‑aikaa tai jollakin muulla tavalla aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia). Jos oikeudenkäynnin aikana syntyy ennen asian aineellista puolta koskevan päätöksen tekemistä sellaisia kustannuksia, joista jommankumman osapuolen on vastattava, kyseiset kustannukset on maksettava ennakkoon. Jos tuomioistuin tekee päätöksen kustannusten maksamisesta ennakkoon, on kantajan tai sen osapuolen, jonka toiminnasta kustannukset ovat aiheutuneet, maksettava väliaikaisesti kyseiset kustannukset. Tuomioistuin määrää kustannusten lopullisen maksajan asian aineellista puolta koskevassa päätöksessä.

Sivun alkuunSivun alkuun

b) Rikosprosessin kustannukset:

Rikosprosessista vuonna 1998 annetun lain XIX (Büntetőeljárásról szóló 1998. évi XIX. törvény) nojalla rikosoikeudenkäynnin kustannuksiin lasketaan seuraavat kulut:

  • kustannukset, jotka valtio on maksanut ennakkoon ja jotka ovat asiassa aiheutuneet oikeudenkäynnin käynnistymisestä lähtien tuomion täytäntöönpanon loppuun saakka sekä muutoksenhakumenettelyn tai erityiskäsittelyjen aikana,
  • syytetylle, uhrille, asianomistajalle, yksityiselle varasyyttäjälle (pótmagánvádló) ja yksityiselle syyttäjälle (magánvádló) sekä syytetyn ja uhrin oikeudelliselle edustajalle asiassa aiheutuneet käteismenot, myös silloin jos valtio ei ole maksanut niitä ennakkoon,
  • syytetylle määrätyn puolustusasianajajan sekä uhrin, asianomistajan ja yksityisen varasyyttäjän oikeudellisen edustajan käteismenot ja palkkiot, myös silloin jos valtio ei ole maksanut niitä ennakkoon.

Jos syytetty todetaan rikosoikeudenkäynnissä syylliseksi, tuomioistuin velvoittaa hänet maksamaan oikeudenkäyntikulut. Syytetty voidaan määrätä maksamaan vain sellaisista teoista aiheutuneet oikeudenkäyntikustannukset, joihin hänen on todettu syyllistyneen. Sen sijaan syytettyä ei voida määrätä maksamaan sellaisia oikeudenkäyntikustannuksia, jotka eivät johdu syytetyn teoista ja jotka ovat aiheettomia. Ne rikosoikeudenkäyntiin liittyvät kustannukset, joita ei voida määrätä syytetyn maksettavaksi, maksaa valtio. Lisäksi valtio maksaa kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että syytetty on kuuro, mykkä tai sokea tai ei osaa unkaria tai käyttää oikeudenkäynnin aikana jotakin alueellista tai vähemmistökieltä. Vaikka syytetty julistettaisiin syyttömäksi tai oikeudenkäynti keskeytettäisiin, on syytetyn maksettava omasta laiminlyönnistään aiheutuneet kustannukset.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Mitä on oikeusapu?

Oikeusavulla tarkoitetaan järjestelyä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että lain nojalla varattomaksi todetut henkilöt saavat oikeuksiaan käyttäessään ja riita-asioitaan hoitaessaan asianmukaista oikeudellista neuvontaa, edustajan oikeudenkäyntiin sekä alennusta oikeudenkäyntikustannuksista.

3. Kuka voi saada oikeusapua?

Oikeusavusta vuonna 2003 annetun lain LXXX (Jogi segítségnyújtásról szóló 2003. évi LXXX. törvény) säädökset tulevat voimaan kahdessa vaiheessa: tuomioistuinten ulkopuolella annettavaa oikeusapua koskevat säännöt tulivat voimaan 1. huhtikuuta 2004, kun taas tuomioistuinkäsittelyyn liittyvää oikeusapua koskevat uudet säännöt tulevat voimaan 1. tammikuuta 2008. Jo voimaan tulleiden säädösten nojalla on mahdollista antaa sellaista oikeusapua, joka ei liity tuomioistuinkäsittelyyn (oikeudellinen neuvonta ja asiakirjojen laatiminen). Tuomioistuinten ulkopuolella annettava oikeusapu tarkoittaa sitä, että asianosaiselle laissa määrättyjä oikeudellisia palveluja tarjoavan oikeudellisen asiantuntijan palkkion maksaa asianosaisen sijaan valtio. Valtio voi myös maksaa ennakolta kyseisen palkkion.

4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada?

Voimassa olevien säädösten mukaan oikeusapua voi saada sekä siviili- että rikosoikeudenkäyntiä varten. Oikeudenkäynnin aikana oikeusavun järjestämisestä huolehtivat yleensä tuomioistuimet (rikosoikeudenkäynnissä tutkintaviranomaiset, syyttäjät ja tuomioistuimet). Oikeusavun myöntäminen tietyssä riita-asiassa riippuu monesta tekijästä, kuten riita-asian luonteesta. Oikeusapua ei myönnetä riita-asian luonteesta johtuen esimerkiksi yritysten rekisteröintiä ja notaaritoimia koskevissa siviiliasioissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Rikosoikeudenkäynnissä oikeusavun myöntäminen riippuu olennaisesti syytetyn tilanteesta. Jos syytetyn taloudellinen tilanne täyttää varattomuutta koskevat ehdot, syytetylle voidaan myöntää oikeusapua riippumatta siitä, millaisesta rikoksesta häntä syytetään. Hakijalle on myönnettävä oikeusapua hänen taloudellisesta tilanteestaan riippumatta, jos hakija on esimerkiksi alaikäinen tai pidätettynä.

5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä?

Kun on kyse rikosoikeudenkäynnistä, jossa syytetty tai yksityinen varasyyttäjä on ulkomaalainen ja varallisuutta koskevien todistusten hankkiminen viivästyttäisi näin ollen oikeudenkäyntiä, tuomioistuin jättää todistuksia koskevat vaatimukset huomiotta tehdessään päätöksen oikeusapuhakemuksesta, jos asiaan liittyvien olosuhteiden nojalla näyttää todennäköiseltä, että hakija on varaton.

Kun on kyse tuomioistuimen ulkopuolella annettavasta oikeusavusta, voidaan hakijalle myöntää oikeusapua välittömästi. Asiasta säädetään seuraavasti: "jos oikeudellisen palvelun kesto on enintään kaksi tuntia tai jos asianosainen tarvitsee välittömästi oikeudellista palvelua enintään neljäksi tunniksi, hän voi ottaa suoraan yhteyttä oikeusavustajaan oikeusavun saamiseksi". Siinä tapauksessa lupa oikeusavun käyttöön myönnetään jälkikäteen.

6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen?

Hakulomakkeen, jolla haetaan oikeusapua tuomioistuinkäsittelyä varten, saa tuomioistuimelta (rikosoikeudenkäynnissä hakulomakkeen saa tuomioistuimen lisäksi tutkintaviranomaiselta, syyttäjältä tai paikasta, jossa asianosainen on pidätettynä). Kun on kyse tuomioistuinkäsittelyn ulkopuolisesta oikeusavusta, asianosainen voi pyytää hakulomakkeen asuinlääninsä oikeusvirastosta. Lisäksi hakulomakkeen voi ladata oikeusministeriön kotisivuilta (www.im.hu Deutsch - English - français - magyar). Jos oikeusapupyyntö osoitetaan kiireellisessä tapauksessa suoraan oikeusavustajalle (ks. 5 kohta), häneltä saa myös tarvittavat hakulomakkeet.

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen?

Kun on kyse tuomioistuinkäsittelystä, hakijan on liitettävä oikeusapuhakemukseen asiakirjat, jotka todistavat, että hän on oikeutettu saamaan apua. Tällaisia ovat:

  • asiakirja, josta käyvät ilmi hakijan ja hänen huollettaviensa henkilötiedot,
  • ilmoitus hakijan ja hänen huollettaviensa taloudellisesta tilanteesta,
  • jos hakija tai hänen huollettavansa on työsuhteessa, työnantajan todistus työtuloista hakemuksen tekohetkellä,
  • todistus hakemuksen tekemistä edeltävän kalenterivuoden veronalaisista tuloista,
  • jos hakija saa eläkettä, viimeisin postin saapumisilmoitus, josta käy ilmi eläkkeen määrä,
  • jos hakija tai hänen huollettavansa saa työttömyyskorvausta tai muuta säännöllistä sosiaalietua, todistus etuuden kestosta ja määrästä.

Kun on kyse tuomioistuinkäsittelyn ulkopuolella annettavasta oikeusavusta, on hakemukseen liitettävä seuraavat asiakirjat:

  • asiakirja, josta käyvät ilmi hakijan ja hänen kanssaan samassa taloudessa elävien henkilöiden henkilötiedot ja taloudellinen tilanne,
  • jos hakija tai hänen huollettavansa on työsuhteessa, työnantajan todistus työtuloista verojen jälkeen hakemuksen tekohetkellä,
  • jos hakija saa eläkettä, eläkettä koskeva postin saapumisilmoitus hakemuksen tekemistä edeltävältä kuukaudelta tai viimeisin tiliote (kopio),
  • jos hakija tai hänen huollettavansa saa työttömyyskorvausta tai muuta säännöllistä sosiaalietua, todistus etuuden kestosta ja määrästä.

8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään?

Kun on kyse oikeusavusta tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä, hakemus tehdään oikeudenkäynnin aikana tuomioistuimelle (rikosoikeudenkäynnissä hakemus jätetään ennen syytteen nostamista tutkintaviranomaiselle ja sen jälkeen tuomioistuimelle). Kun on kyse tuomioistuinkäsittelyn ulkopuolisesta oikeusavusta, on hakemus toimitettava asianosaisen asuinläänin oikeusvirastoon tai kiireellisissä tapauksissa suoraan oikeusavustajalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle?

Oikeusavun myöntämisen ehdoista säädetään asianomaisissa laeissa. Tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä oikeusavun myöntämisestä ilmoittaa tuomioistuin, muissa tapauksissa edellä mainitut oikeusviraston aluetoimistot.

10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia?

Jos tuomari tai syyttäjä päättää oikeudenkäynnin yhteydessä oikeusavun myöntämisestä (nimittämällä puolustusasianajajan tai myöntämällä alennusta kustannuksista), hakijan ei tarvitse tehdä mitään.

Jos taas oikeusministeriön virasto myöntää oikeusapua muuta kuin tuomioistuinkäsittelyä varten, hakija voi ottaa myönteisen päätöksen saatuaan itse yhteyttä suoraan oikeusavustajaan.

11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan?

Jos hakijalle on myönnetty oikeusapua oikeudenkäyntiä varten, tuomioistuin määrää hänelle oikeudellisen edustajan tai asianajajan. Jos hakijalle taas on myönnetty oikeusapua muuta kuin tuomioistuinkäsittelyä varten, hän voi itse valita edustajansa keskusoikeusviraston (Központi Igazságügyi Hivatal) ylläpitämästä rekisteristä, jossa luetellaan oikeusapua tarjoavat asianajajat, notaarit, kansalaisjärjestöt ja niiden asianajajat sekä yliopistojen oikeusaputoimistot.

12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut?

Tämä riippuu olennaisesti siitä, millaista apua hakijalle on myönnetty.

Sivun alkuunSivun alkuun

a) Siviilioikeudenkäynneissä oikeusapu voi käsittää seuraavat kategoriat:

  • laajin kategoria on vapautus kustannuksista: se käsittää vapautuksen sekä oikeudenkäyntimaksusta että oikeudenkäynnin aikana aiheutuvista kustannuksista ja niiden maksamisesta ennakkoon ja mahdollisuuden pyytää, että tuomioistuin nimeää asianajajan,
  • seuraava, suppeampi kategoria on vapautus oikeudenkäyntimaksusta: asianosaisen ei tarvitse maksaa oikeudenkäyntimaksua, mutta hänelle ei kuitenkaan myönnetä muita edelliseen kategoriaan kuuluvia etuja,
  • kolmas kategoria on maksulykkäys: asianosainen on vapautettu ainoastaan oikeudenkäyntimaksun maksamisesta ennakolta. Tässä tapauksessa tuomioistuin määrää jommankumman osapuolen maksamaan oikeudenkäyntimaksun oikeudenkäynnin päätyttyä.

Vapautukset kustannuksista, oikeudenkäyntimaksusta ja maksulykkäys eivät koske vastapuolen maksettavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja eivätkä velvollisuutta korvata osapuolten täytäntöönpanomenettelyn aikana maksamat maksut ja ennakolta maksamat kustannukset (täytäntöönpanokustannukset).

b) Jos rikosoikeudenkäynnissä on todennäköistä, ettei syytetty kykene alhaisten tulojensa tai taloudellisen tilanteensa takia maksamaan oikeudenkäynnin kustannuksia, ja syytetty voi tämän todistaa, tuomioistuin tai syyttäjä voi tehdä syytetyn tai hänen puolustusasianajajansa pyynnöstä päätöksen, jolla syytetty vapautetaan kustannuksista. Siinä tapauksessa:

  • tuomioistuin, syyttäjä tai tutkintaviranomainen määrää syytetyn pyynnöstä tälle puolustusasianajan,
  • syytetylle ja hänen puolustusasianajajalleen toimitetaan maksutta yhdet kopiot rikosasiaan liittyvistä asiakirjoista,
  • valtio maksaa syytetylle määrätyn puolustusasianajajan palkkion ja tämän oikeaksi todistetut käteismenot.

13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset?

Koska voimassa olevissa säädöksissä ei tehdä eroa osittaisen tai täydellisen vapautuksen välillä, tuomioistuimen myöntämä vapautus oikeudenkäynnin kustannuksista kattaa kaikki oikeudenkäynnistä aiheutuvat kulut, ottaen kuitenkin huomioon 12 kohdassa mainitut poikkeukset.

Sivun alkuunSivun alkuun

14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset?

Myönnetty oikeusapu kattaa kaikki oikeudenkäynnin vaiheet, myös muutoksenhakumenettelyn sekä oikeudenkäynnin pohjalta käynnistetyn täytäntöönpanomenettelyn.

15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)?

a) Siviilioikeudenkäynnin yhteydessä tuomioistuin tarkistaa seuraavissa tapauksissa, täyttyvätkö oikeusapua koskevat ehdot edelleen:

  • oikeusavun myöntämishetkestä lähtien vuosittain, kunnes oikeudenkäynnissä on annettu lopullinen tuomio,
  • ennen täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan antamista, jos lopullisen tuomion antamisesta on kulunut vähintään vuosi, sekä
  • missä tahansa oikeudenkäynnin vaiheessa - myös silloin kun tuomioistuimelle on tehty uudelleen tarkistamista koskeva pyyntö, jonka pohjalta sen on tehtävä päätös - jos ilmenee, että hakija ei täyttänyt ehtoja avun myöntämishetkellä tai jossakin myöhemmässä vaiheessa.

Uudelleentarkastelun yhteydessä tuomioistuin peruuttaa oikeusavun, jos asianosainen ei täytä tuomioistuimen ilmoituksessa asetettuja ehtoja tai jos tuomioistuin toteaa, ettei asianosainen ole enää oikeutettu saamaan oikeusapua.

b) Rikosoikeudenkäynnin yhteydessä on oikeusapua saavan syytetyn tai yksityisen varasyyttäjän ilmoitettava kaikki sellaiset heidän omissa tai heidän huollettaviensa tuloissa, taloudellisessa tilanteessa tai henkilökohtaisissa olosuhteissa tapahtuneet muutokset, jotka vaikuttavat oikeusavun myöntämisen ehtoihin. Tämä vaatimus ei koske tulojen alenemista tai loppumista. Tuomioistuin tai syyttäjä tarkistaa ilmoituksen perusteella tai ainakin kerran vuodessa, täyttyvätkö kustannuksista myönnetyn henkilökohtaisen vapautuksen ehdot edelleen. Lisäksi tuomioistuin voi tarkistaa viran puolesta, täyttyvätkö oikeusapua koskevat ehdot edelleen, jos ilmenee viitteitä siitä, että hakija ei täyttänyt ehtoja avun myöntämishetkellä tai jossakin myöhemmässä vaiheessa. Syytetyn kohdalla myös syyttäjä voi tehdä päätöksen uudelleen tarkistamisesta ennen syytteen nostamista.

Jos uudelleentarkastelun yhteydessä käy ilmi, ettei henkilö enää täytä oikeusavun myöntämiselle asetettuja ehtoja, syyttäjä voi peruuttaa oikeusavun ennen syytteen nostamista. Jos on kyse yksityisestä varasyyttäjästä, päätöksen oikeusavun peruuttamisesta tekee tuomioistuin.

16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa?

Hakija voi valittaa tuomarin tai syyttäjän päätöksestä olla myöntämättä oikeusapua tuomioistuinkäsittelyä varten. Kun oikeusapua on haettu muuhun kuin tuomioistuinkäsittelyyn, voi toimivaltaisen lääninviraston kieltävästä päätöksestä valittaa keskusoikeusvirastoon. Asianosainen voi myös pyytää keskusoikeusviraston toisen oikeusasteen tekemän lopullisen päätöksen uudelleenarviointia.

Lisätietoja

Unkarin oikeusapujärjestelmää koskevat keskeiset tiedot ja asiakirjat ovat saatavilla Unkarin oikeusministeriön verkkosivuilla (www.im.hu Deutsch - English - français - magyar).

« Oikeusapu - Yleistä | Unkari - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-04-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta