Euroopan komissio > EOV > Oikeusapu > Saksa

Uusin päivitys: 22-03-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusapu - Saksa

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä kustannuksia oikeudenkäyntiin liittyy, ja kuka ne yleensä maksaa? 1.
2. Mitä oikeusavulla tarkoitetaan? 2.
3. Kuka voi saada oikeusapua? 3.
4. Myönnetäänkö oikeusapua kaikentyyppisiin oikeudenkäynteihin? 4.
5. Onko kiireellisten tapausten varalle olemassa erityismenettelyä? 5.
6. Mistä saan lomakkeen oikeusavun hakemista varten? 6.
7. Mitä asiakirjoja oikeusapuhakemukseen on liitettävä? 7.
8. Mihin oikeusapuhakemuksen voi jättää? 8.
9. Miten saan tietää, olenko oikeutettu oikeusapuun? 9.
10. Miten minun tulee toimia, jos olen oikeutettu oikeusapuun? 10.
11. Kuka valitsee asianajajani silloin, kun olen oikeutettu oikeusapuun? 11.
12. Kattaako oikeusapu kaikki asian hoidosta koituvat kulut? 12.
13. Kuka vastaa lopuista kustannuksista silloin, kun olen vain osittain oikeutettu oikeusapuun? 13.
14. Ulottuuko oikeusapu myös muutoksenhakuvaiheeseen? 14.
15. Voidaanko oikeusapu peruuttaa ennen oikeudenkäynnin päättymistä (tai jopa periä takaisin oikeudenkäynnin päätyttyä)? 15.
16. Voinko hakea muutosta oikeusavun epäävään päätökseen? 16.

 

1. Mitä kustannuksia oikeudenkäyntiin liittyy, ja kuka ne yleensä maksaa?

Kun asianajaja neuvoo tai edustaa asiakasta, syntyy hänelle oikeus korvaukseen palveluksistaan. Korvauksen suuruus riippuu hyvin pitkälle siitä, millainen rahallinen arvo ajettuun asiaan liittyy. Lisäksi oikeudenkäynnissä syntyy käsittelykustannuksia. Käsittelykustannuksiin eivät kuulu ainoastaan tuomioistuimen perimät maksut ja kulut. Myös ne kustannukset, jotka avun tarpeessa oleva osapuoli joutuu suorittamaan osallistuakseen tuomioistuinkäsittelyyn tai jotka ovat välttämättömiä ajettaessa asianmukaisesti kannetta tai puolustauduttaessa, ovat osa käsittelykustannuksia. Nämä kustannukset olisi tavallisesti osapuolen itsensä maksettava, ellei hän olisi avun tarpeessa. Voittaessaan oikeudenkäynnin hänellä olisi oikeus saada vastapuolelta korvaus mainituista kuluista.

2. Mitä oikeusavulla tarkoitetaan?

Saksassa erotetaan toisistaan neuvonta-apu ja oikeudenkäyntiapu.

Apua oikeudenkäynnin ulkopuolella tapahtuvaa oikeudellista neuvontaa ja edustamista varten (neuvonta-apu, Beratungshilfe) saavat avun tarpeessa olevat henkilöt vähävaraisten henkilöiden oikeudellisesta neuvonnasta ja edustamisesta annetun lain nojalla (laki neuvonta-avusta, Beratungshilfegesetz).

Oikeudenkäyntiä varten saavat avun tarpeessa olevat henkilöt oikeudenkäyntiapua (Prozesskostenhilfe) oikeudenkäyntiavusta annettujen määräysten nojalla.

3. Kuka voi saada oikeusapua?

Oikeusapua (neuvonta-apua tai oikeudenkäyntiapua) myönnetään silloin, kun hakija ei henkilökohtaisten ja taloudellisten olojensa perusteella pysty itse suorittamaan tarvittavia kuluja (tarveperuste) eikä hakijalla ole kohtuullisia mahdollisuuksia saada apua muualta (esim. oikeusturvavakuutus, vuokralais- tai ammattiyhdistyksen tarjoama neuvonta).

Aiottu oikeuden puolustaminen ei myöskään saa olla aiheetonta. Jotta oikeudenkäyntiapu myönnettäisiin, on aiotulla kanteella tai puolustuksella lisäksi oltava riittävät mahdollisuudet menestyä. Sen tuomioistuimen, joka käsittelee oikeudenkäyntiapua koskevan hakemuksen, on katsottava hakijan oikeudellinen asema tämän esittämien seikkojen ja käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella päteväksi tai vähintään puolustettavaksi sekä oltava tosiasioiden valossa vakuuttunut todistelun mahdollisuudesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun lailliset edellytykset täyttyvät, on hakijalla oikeus neuvonta- tai oikeudenkäyntiapuun.

4. Myönnetäänkö oikeusapua kaikentyyppisiin oikeudenkäynteihin?

Neuvonta-apua (neuvonta ja tarvittaessa edustaminen) myönnetään siviilioikeudellisissa asioissa, joihin sisältyvät työ-, hallinto-, valtiosääntö- ja sosiaalioikeudelliset asiat. Rikos- ja rikesakkolain nojalla ajettavissa asioissa myönnetään vain neuvontaa. Silloin kun asiassa on sovellettava vieraan valtion lakia, myönnetään neuvonta-apua, jos asiasisällöllä on yhteys Saksaan. Vero-oikeudellisissa asioissa ei myönnetä neuvonta-apua.

Oikeudenkäyntiapua myönnetään kaikenlaisissa siviiliprosessuaalisissa riita-asioissa, hakemusasioissa sekä työ-, hallinto-, sosiaali- ja verotusasioiden erikoistuomioistuinten käsittelemissä asioissa. Oikeudenkäyntiapua ei myönnetä syytetylle rikosoikeudenkäynnissä eikä velalliselle maksukyvyttömyysoikeudenkäynnissä. Rikosoikeudenkäynnin syytetyn osalta sisältyy avustajan määräämistä koskeviin säännöksiin erityismääräyksiä, jotka estävät oikeudenkäyntiavun. Maksukyvyttömyysoikeudenkäynnissä velallisen oikeudenkäyntikulujen maksuaikaa pidennetään.

5. Onko kiireellisten tapausten varalle olemassa erityismenettelyä?

Erityismenettelyjä ei ole. Olemassa olevat mahdollisuudet neuvonta- ja oikeudenkäyntiavun hakemiseen kattavat myös kiireelliset tapaukset.

6. Mistä saan lomakkeen oikeusavun hakemista varten?

Lomakkeita, joilla haetaan neuvonta- ja oikeudenkäyntiapua saa yleisistä alioikeuksista (Amtsgericht) sekä asianajotoimistoista.

7. Mitä asiakirjoja oikeusapuhakemukseen on liitettävä?

Tarvittavat tiedot tuloista on näytettävä toteen liitteiden avulla (esim. palkkakuitti, itsenäisillä yrittäjillä viimeisin verotodistus).

8. Mihin oikeusapuhakemuksen voi jättää?

Neuvonta-apua koskeva hakemus jätetään siihen alioikeuteen (Amtsgericht), jonka tuomiopiirissä hakijalla on kotipaikka. Ellei hakijalla ole kotipaikkaa Saksassa, on asiassa toimivaltainen se alioikeus, jonka tuomiopiirissä tarve neuvonta-apuun ilmenee. Neuvontaa voi pyytää myös suoraan asianajajalta. Neuvonta-apuhakemus alioikeudelle on tällöin esitettävä jälkikäteen.

Oikeudenkäyntiapua koskeva hakemus on jätettävä siihen tuomioistuimeen, jossa hakemuksen perusteena oleva oikeudenkäynti on vireillä tai jossa se on pantava vireille. Kyseinen tuomioistuin (eikä esimerkiksi sosiaaliviranomainen) tutkii hakemuksen ja ratkaisee, täyttyvätkö oikeudenkäyntiavun myöntämisen edellytykset.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Miten saan tietää, olenko oikeutettu oikeusapuun?

Neuvonta- ja oikeudenkäyntiavusta tiedottavat yleiset alioikeudet (Amtsgerichte) sekä asianajajat.

10. Miten minun tulee toimia, jos olen oikeutettu oikeusapuun?

Jos hakija on oikeutettu neuvonta- tai oikeudenkäyntiapuun, tulee hänen täyttää asiaa koskeva hakulomake ja jättää se tarvittavin liittein varustettuna kohdassa 8 mainittuun paikkaan.

11. Kuka valitsee asianajajani silloin, kun olen oikeutettu oikeusapuun?

Neuvonta-apua hakija saa itse valitsemaltaan asianajajalta. Bremenin ja Hampurin osavaltioissa neuvonta-apua antavat yleiset oikeusaputoimistot. Asianajajilla on velvollisuus antaa neuvonta-apua. He voivat kieltäytyä neuvonta-apua koskevasta toimeksiannosta vain yksittäistapauksissa tärkeästä syystä.

Myös oikeudenkäyntiapua koskevissa asioissa asianajajan saa valita vapaasti. Oikeudenkäyntiapua hakevan osapuolen on valittava avustaja, joka on kelpoinen edustamaan häntä tuomioistuimessa. Vain siinä tapauksessa, ettei hakija löydä ketään asianajajaa, joka olisi valmis edustamaan häntä, oikeuden puheenjohtaja määrää hänelle asianajajan.

12. Kattaako oikeusapu kaikki asian hoidosta koituvat kulut?

Asianajajalla on oikeus periä neuvonta-apua hakevalta asiakkaaltaan 10 euron maksu, josta asianajaja voi luopua asiakkaan olosuhteiden perusteella. Edellä mainitusta poikkeavat korvaussopimukset ovat mitättömiä. Muu korvaus asianajajalle maksetaan valtion varoista.
Oikeudenkäyntiavun osalta korvataan kaikki oikeudenkäyntikulut lukuun ottamatta sellaisia osapuolen menoja, jotka eivät ole olleet välttämättömiä asian ajamisen kannalta. Avun tarpeessa olevalle osapuolelle ei synny muita kuluja.

13. Kuka vastaa lopuista kustannuksista silloin, kun olen vain osittain oikeutettu oikeusapuun?

Jos oikeusavun edellytykset täyttyvät, hakijaosapuolelle ei synny muita kuluja. Myönnetty oikeusapu kattaa kaikki asian hoitoon liittyvät välttämättömät kulut. Jos hakijan on kuitenkin taloudellisesti mahdollista vastata asian hoitoon liittyvistä kustannuksista osalla tuloistaan, hänellä on velvollisuus suorittaa valtiolle asianmukainen osa sen maksamista kuluista.

14. Ulottuuko oikeusapu myös muutoksenhakuvaiheeseen?

Myönnetty oikeudenkäyntiapu ei ulotu automaattisesti muutoksenhakuvaiheeseen. Se päättyy kulloisenkin oikeusasteen lopulliseen ratkaisuun. Muutoksenhakuoikeudenkäyntiä varten voidaan kuitenkin uudelleen hakea oikeudenkäyntiapua. Muutoksenhakutuomioistuin tutkii, onko osapuoli yhä avun tarpeessa, onko muutoksenhaulla mahdollisuus menestyä ja ettei muutoksenhaku ole aiheeton. Jos nämä edellytykset täyttyvät, on hakijalla oikeus oikeudenkäyntiapuun muutoksenhakuasteessa.

15. Voidaanko oikeusapu peruuttaa ennen oikeudenkäynnin päättymistä (tai jopa periä takaisin oikeudenkäynnin päätyttyä)?

Neuvonta-apu voidaan peruuttaa, jos sen myöntäminen on perustunut hakijan antamiin vääriin tietoihin.

Oikeudenkäyntiapu voidaan peruuttaa vain seuraavissa tapauksissa:

  1. Myöntämisperusteet ovat täyttyneet vain näennäisesti, sillä riitasuhdetta koskevat tiedot eivät ole olleet oikeita.
  2. Subjektiivisia myöntämisperusteita koskevat tiedot eivät ole olleet oikeita eikä selvityksiä ole annettu.
  3. Henkilökohtaiset tai taloudelliset olosuhteet eivät täytä edellytyksiä.
  4. Maksuerien suorittaminen on myöhästynyt.

16. Voinko hakea muutosta oikeusavun epäävään päätökseen?

Alioikeuden päätökseen, jolla hylätään neuvonta-apua koskeva hakemus, voidaan hakea muutosta huomautuksella (Erinnerung).

Jos oikeudenkäyntiapua koskeva hakemus hylätään, hakija voi valittaa asiaa koskevasta tuomioistuimen päätöksestä kuukauden määräajassa silloin, kun pääasian arvo ylittää 600 euroa. Kun pääasian arvo ei ylitä 600:ta euroa, päätöksestä voi valittaa vain, jos tuomioistuin on evännyt ainoastaan oikeudenkäyntiapua koskevat henkilökohtaiset ja taloudelliset edellytykset.

Lisätietoja

Lisätietoja oikeusavusta on esitteessä "Guter Rat ist nicht teuer" ("Hyvät neuvot eivät ole kalliita"), johon voi tutustua osoitteessa Bundesministerium der Justiz de otsikon "Veröffentlichungen" ("Julkaisut") alla.

« Oikeusapu - Yleistä | Saksa - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 22-03-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta