Euroopan komissio > EOV > Oikeusapu > Ranska

Uusin päivitys: 05-10-2004
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusapu - Ranska

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä oikeudenkäyntikuluihin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa? 1.
2. Mitä on oikeusapu? 2.
3. Kuka voi saada oikeusapua? 3.
4. Minkälaisiin asioihin oikeusapua voi saada? 4.
5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä? 5.
6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen? 6.
7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen? 7.
8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään? 8.
9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle? 9.
10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia? 10.
11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan? 11.
12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut? 12.
13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset? 13.
14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset? 14.
15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)? 15.
16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa? 16.

 

1. Mitä oikeudenkäyntikuluihin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa?

Oikeudenkäyntikulut vaihtelevat asian laadun ja laajuuden, prosessilajin ja asiassa toimivaltaisen tuomioistuimen mukaan.

Ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

  • asianajajien palkkiot, joille ei ole vahvistettu sitovaa hinnastoa, vaan asianajaja ja asiakas voivat sopia palkkiosta vapaasti keskenään; periaatteessa palkkion maksaa asiakas, jollei hän kuulu oikeusavun piiriin,

  • kulut, jotka luetellaan tyhjentävästi siviiliprosessilain (nouveau code de procédure civile) 695 §:ssä ja joista voidaan mainita:

    1. asiakasta ensimmäisessä oikeusasteessa edustavien yksityisten asianajajien ja tarvittaessa (muutoksenhakuasteessa eli cour d’appelissa) asiakasta viran puolesta edustavien asianajajien edustusmaksut, jotka erotetaan asianajajan palkkioista
    2. haastemiesten tiedoksiantomaksut
    3. oikeudellisten asiantuntijoiden maksut ja tutkintamaksut
    4. mahdolliset todistajille sitovan hinnaston mukaisesti maksettavat korvaukset
    5. kiinteä maksu (droit de plaidoirie), joka peritään asianajajan edustaessa asiakasta suullisessa käsittelyssä
    6. sitovan hinnaston mukaiset korvaukset juoksevista kuluista (débours), jotka on suoritettu oikeudenkäynnin kuluessa ennakkoon asianosaisten lukuun.

Oikeudenkäyntikulut korvaa hävinnyt osapuoli. Tämä periaate perustuu siviiliprosessilain 696 §:ään. Tuomioistuin voi kuitenkin perustelluista syistä määrätä kulut kokonaan tai osittain vastapuolen maksettaviksi, jolloin tuomioistuin määrittää, millä tavoin kulut jaetaan osapuolten kesken.

Sivun alkuunSivun alkuun

  • muut kustannukset, joita asianosaisille kertyy oikeudenkäynnin aikana: nämä kustannukset ovat periaatteessa osapuolten omalla vastuulla, jollei tuomioistuin toisin määrää; harkintavalta on tuomioistuimella sekä rikos- että siviiliasioissa. Asia ratkaistaan kohtuusnäkökohtien ja hävinneen osapuolen taloudellisen tilanteen perusteella. Tuomioistuin voi määrätä viran puolesta, että kyseiset kustannukset jätetään perimättä.

Rikosasioissa oikeudenkäyntikuluista vastaa valtio. Tuomitun on maksettava kiinteä oikeudenkäyntimaksu, jonka määrä riippuu rikoksen laadusta.

2. Mitä on oikeusapu?

Yleisestä oikeusapujärjestelmästä (jolla korvattiin vuoden 1972 lakiin perustunut järjestelmä) säädetään 10. heinäkuuta 1991 annetulla oikeusapulailla nro 91-647 ja sitä täydentävällä 18. joulukuuta 1991 annetulla asetuksella nro 91-1266. Se kattaa:

  • kokonaan tai osittain maksuttoman oikeudenkäynnin: tuomioistuinkäsittelyä ja sovittelua varten myönnetään taloudellista tukea,
  • oikeusavustajan palvelut rikosoikeudenkäynneissä ja erilaisissa vaihtoehtoisissa menettelyissä (yhdyskuntapalvelun määrääminen, rikosasian sovittelu), tutkintavankeuden aikana sekä vankeusrangaistuksen aikana käynnistetyissä kurinpitomenettelyissä,
  • lakitietopalvelut (tietopalvelu, ohjaus ja maksuton oikeudellinen neuvonta).

Maksuttoman oikeudenkäynnin saanut voi käyttää korvauksetta asianajajan tai muun asiamiehen (haastemiehen, asianosaista viran puolesta edustavan asianajajan (avoué), notaarin, meklarin jne.) palveluja, eikä hänen tarvitse maksaa oikeudenkäyntikuluja.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Kuka voi saada oikeusapua?

Yleisen alioikeuden (tribunal de grande instance) yhteydessä toimiva oikeusaputoimisto myöntää oikeusapua erilaisten varallisuus-, kansallisuus-, asuinpaikka- ja kelpoisuusehtojen perusteella.

  • Varallisuusehto

    Hakija voi saada oikeusapua, jos hänen edelliseltä kalenterivuodelta lasketut keskimääräiset käyttövaransa (perheavustuksia ja joitakin sosiaalietuuksia lukuun ottamatta) eivät ylitä vuosittain vahvistettua lakisääteistä varallisuusrajaa.

    Esimerkiksi vuonna 2004 jätetyt oikeusapuhakemukset ratkaistaan vuoden 2003 käyttövarojen perusteella. Tammikuun 1. päivästä 2004 lähtien yksinäisen henkilön kuukausittaiset käyttövarat voivat olla täysimääräisen oikeusavun osalta enintään 830 euroa ja osittaisen oikeusavun osalta enintään 1 244 euroa. Kummassakin tapauksessa kahdesta ensimmäisestä hakijan huollettavana olevasta henkilöstä myönnetään varallisuusrajaan 149 euron korotus ja kolmannesta huollettavasta lähtien 94 euron korotus huollettavaa kohti.

  • Henkilöt, joiden tulot ylittävät nämä varallisuusrajat, voivat poikkeuksellisesti saada oikeusapua, jos hakijan tilannetta pidetään erityisen vaikeana kanteen kohteen tai oikeudenkäynnistä todennäköisesti aiheutuvien kustannusten vuoksi (vuoden 1991 lain 6 §).

    Sivun alkuunSivun alkuun

Varallisuusselvitystä ei vaadita henkilöltä, joka saa kansallisen avustusrahaston (Fonds National de Solidarité) avustusta tai toimeentulotukea. Selvitystä ei tarvitse esittää myöskään hakijan, jonka asia koskee oikeutta sotainvalidieläkkeeseen tai sodan uhreille maksettavaan etuuteen.

  • Kansallisuusehto

    Oikeusapua voivat saada Ranskan ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset sekä Ranskassa vakinaisesti asuvat muiden valtioiden kansalaiset, jotka oleskelevat siellä laillisesti.

    Samaten oikeusapua voidaan myöntää Ranskan ulkopuolella asuvalle toisen valtion kansalaiselle, joka on osapuolena ranskalaisessa tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa, jos kyseisen henkilön kotivaltio ja Ranska ovat tehneet kansainvälisen tai kahdenvälisen sopimuksen, jonka nojalla tämän valtion kansalaiset voivat saada oikeusapua toisessa sopimusvaltiossa.

  • Asuinpaikkaehto

    Lähtökohtana on, että edellisessä kohdassa mainittuja tapauksia lukuun ottamatta hakijan vakituisen asuinpaikan on oltava Ranskassa.

    Tästä periaatteesta voidaan kuitenkin poiketa, jos kantajan tilannetta pidetään erityisen vaikeana kanteen kohteen tai oikeudenkäynnistä aiheutuvien kustannusten vuoksi.

    Sivun alkuunSivun alkuun

    Oikeusapua voidaan lisäksi myöntää ulkomaalaiselle hakijalle asuinpaikkaehdosta poiketen, jos hän on alaikäinen, asiamiehen avustama todistaja, tutkintavankeudessa, rikoksesta epäilty, syytetty tai tuomittu taikka rikosasiaan liittyvän korvausvaateen esittänyt asianomistaja tai jos oikeudenkäynti koskee hakijan maahantulon ja maassa oleskelun edellytyksiä.

  • Tutkittavaksi ottamisen ehto

    Hakijalle ei myönnetä oikeusapua, jos kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi tai kanne on perusteeton. Tämä ehto ei koske vastaajaa, siviilioikeudellisessa vastuussa olevaa henkilöä, asiamiehen avustamaa todistajaa, tutkintavankeudessa olevaa henkilöä tai rikoksesta epäiltyä, syytettyä tai tuomittua.

    Kassaatiovalituksissa hakijalle ei myönnetä oikeusapua, ellei kanteelle esitetä vakavaa kassaatioperustetta.

    Jos oikeusapuhakemus on hylätty kassaatioperusteen puuttumisen vuoksi, mutta tuomioistuin hyväksyy kanteen, hakijalle myönnetään korvaukseksi hänen maksamistaan kuluista ja palkkioista se määrä oikeusapua, johon hän olisi ollut oikeutettu varallisuutensa perusteella.

4. Minkälaisiin asioihin oikeusapua voi saada?

Sekä kantajat että vastaajat voivat saada oikeusapua tuomioistuimessa käsiteltävissä riita-asioissa ja riidattomissa hakemusasioissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeusapu voi kattaa koko oikeudenkäynnin tai osan siitä, ja sitä voidaan myöntää myös kanteen nostamista edeltävään sovitteluun.

Oikeusapua voi saada myös oikeuden päätöksen tai muun määräyksen täytäntöönpanon hakemiseen.

5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä?

Kiireellistä oikeusapua voi saada silloin, kun oikeudenkäynti koskee pakkotoimea, joka vaarantaa asianosaisen välttämättömät elinolot. Tällaisia pakkotoimia ovat etenkin omaisuuden ulosotto tai häätö. Tässä tapauksessa päätöksen voi tehdä oikeusaputoimiston johtaja, mutta myös asiassa toimivaltainen tuomioistuin tai sen puheenjohtaja.

Rikosasioissa on erityinen hakumenettely kiireellisiä tilanteita varten (esimerkiksi tutkintavankeus, ensimmäisessä istunnossa suoritettava kuulustelu, välitöntä läsnäoloa edellyttävä menettely). Oikeusapu myönnetään prosessin kuluessa, ja se kattaa kaikki oikeudenkäyntitoimet.

6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen?

Oikeusapua koskevan hakulomakkeen saa tuomioistuimesta (tribunal de grande instance tai tribunal d’instance), joka sijaitsee hakijan kotipaikkakunnalla tai siinä tuomiopiirissä, jossa asia käsitellään.

Ulkomailla asuva Ranskan kansalainen voi tilata lomakkeen Ranskan konsulaatista tai seuraavasta osoitteesta:

Sivun alkuunSivun alkuun

Bureau de l’entraide judiciaire en matière civile et commerciale

Direction des affaires civiles et du sceau

Ministère de la Justice, 13 place Vendôme, 75042 Paris Cedex 01.

Ulkomaalainen, joka ei asu vakinaisesti Ranskassa, voi pyytää oikeusapua koskevan hakulomakkeen siltä keskusviranomaiselta, jonka hänen kotivaltionsa on nimennyt käsittelemään kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä. Suurin osa valtioista on nimennyt tähän tehtävään oikeusministeriönsä. Ranskassa tehtävää hoitaa oikeusministeriön yksikkö (bureau de l’entraide judiciaire en matière civile et commerciale), joka on toimivaltainen vastaanottamaan ja lähettämään kansainvälisiä oikeusapuhakemuksia.

7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen?

Oikeusapua varten on täytettävä hakulomake, johon liitetään siinä pyydetyt selvitykset ja tiedot (hakijan ja samassa taloudessa asuvien henkilöiden) käyttövaroista, kanteen kohteesta ja asiaa käsittelevästä tuomioistuimesta.

8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään?

Hakija voi jättää hakemuksen oikeusaputoimistoon joko kotipaikkakunnallaan tai siinä tuomiopiirissä, jossa asian käsittelevä tuomioistuin sijaitsee.

Jokaisen yleisen alioikeuden (tribunal de grande instance) yhteydessä toimii oikeusaputoimisto, joka käsittelee oikeusapuhakemukset kyseisen tuomioistuimen ja saman tuomiopiirin muiden tuomioistuinten (tribunal d’instance, tribunal administratif ja conseil des prud’hommes, mutta myös cour d’appel ja cour administrative d’appel) ratkaistaviksi saatetuissa asioissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Seuraavilla tuomioistuimilla on kuitenkin omat oikeusaputoimistonsa:

  • kassaatiotuomioistuin (Cour de cassation)
  • korkein hallinto-oikeus (Conseil d'État)
  • pakolaisasiain valituslautakunta (Commission des recours des réfugiés).

9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle?

Oikeusaputoimisto lähettää hakijalle ilmoituksen oikeusapupäätöksestä.

10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia?

Hakijan on otettava yhteyttä asianajajaan (tai tuomioistuimen virkamieheen, kuten haastemieheen, asianosaista viran puolesta edustavaan asianajajaan tai notaariin) tai hänelle osoitettuun asiamieheen ja annettava tälle kaikki asian hoitamisessa tarvittavat tiedot ja asiakirjat.

Osittain maksuttoman oikeudenkäynnin saaneen hakijan on sovittava asianajajansa kanssa tälle maksettavasta täydentävästä palkkiosta (complément d’honoraire). Täydentävän palkkion määrä on mainittava asiamiehen kanssa tehtävässä kirjallisessa sopimuksessa.

11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan?

Kaikki asianosaiset voivat valita asianajajansa vapaasti.

Asianajajan nimi on mainittava oikeusapua koskevassa hakulomakkeessa.

Jos hakijan tiedossa ei ole sopivaa asianajajaa, alioikeuden yhteydessä toimivan asianajajayhteisön puheenjohtaja (bâtonnier) voi tarvittaessa osoittaa hänelle sellaisen.

Sivun alkuunSivun alkuun

12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut?

Täysimääräisenä myönnetty oikeusapu kattaa kaikki oikeudenkäyntikulut ja suoraan asianajajalle tai muulle asiamiehelle (haastemiehelle, asianosaista viran puolesta edustavalle asianajajalle tai notaarille) suoritettavat maksut. Palkkiot lasketaan prosessilajeittain jaotellun hinnaston mukaisesti.

13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset?

Hakijalle voidaan myöntää hänen käyttövaroistaan riippuvaa osittaista oikeusapua. Se jaetaan kuuteen luokkaan siten, että valtio maksaa 85, 70, 55, 40, 25 tai 15 prosenttia oikeudenkäyntikuluista. Kokonaan hakijan maksettavaksi jää täydentävä asianajopalkkio (complément d’honoraire). Täydentävälle palkkioille ei ole vahvistettu sitovaa hinnastoa, vaan hakijan on sovittava palkkiosta erikseen asianajajansa kanssa. Palkkioasioita valvoo asianajajayhteisö, jonka puheenjohtajalle (bâtonnier) voi valittaa kiistatapauksissa.

Osittaisen oikeusavun saaja vapautetaan kaikista muista oikeudenkäyntiin liittyvistä kustannuksista.

14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset?

  • Jos hakija on vastaaja, oikeusapu kattaa automaattisesti vastapuolen vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset, mikäli hakijan käyttövarat eivät ole muuttuneet eivätkä ylitä varallisuusrajaa.

    Hakijan on silti tehtävä uusi virallinen oikeusapuhakemus, joka jätetään sen alioikeuden oikeusaputoimistoon, jonka tuomiopiirissä muutoksenhakutuomioistuin on. Siellä tarkistetaan, ovatko hakijan käyttövarat pysyneet varallisuusrajan alapuolella.

    Sivun alkuunSivun alkuun

  • Jos hakija on kantaja, myös hänen on tehtävä uusi oikeusapuhakemus. Oikeusavun myöntäminen riippuu kahdesta seikasta: hakijan varallisuuden ja tulojen lisäksi selvitetään, voidaanko kanne ottaa tutkittavaksi.

  • Jos hakija on jo saanut oikeusapua alemmissa oikeusasteissa ja haluaa tehdä kassaatiovalituksen, edelliset oikeusapupäätökset eivät enää päde tässä vaiheessa, vaan hakijan on esitettävä uusi hakemus kassaatiotuomioistuimen oikeusaputoimistossa. Siellä selvitetään hakijan varallisuus ja tulot ja se, voidaanko kanne ottaa tutkittavaksi.

Kassaatiovalituksissa hakijalle ei myönnetä oikeusapua, ellei kanteelle esitetä vakavaa kassaatioperustetta.

15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)?

Oikeusapu voidaan peruuttaa (vuoden 1991 lain 50 §) joko oikeudenkäynnin kuluessa tai sen jälkeen, jos:

  • oikeusapu on myönnetty väärien ilmoitusten tai tietojen perusteella,
  • hakijan varat kasvavat menettelyn kuluessa siinä määrin, että oikeusapua ei olisi myönnetty, jos hakijalla olisi ollut yhtä paljon käyttövaroja sitä hakiessaan,
  • tuomion lainvoimaiseksi tulo tuottaa hakijalle niin paljon varoja, että oikeusapua ei olisi myönnetty, jos hakijalla olisi ollut kyseiset varat sitä hakiessaan,
  • hakijan oikeusavun turvin vireille panema menettely todetaan asian tahalliseksi pitkittämiseksi tai oikeuskeinojen väärinkäytöksi.

16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa?

Kielteiseen oikeusapupäätökseen voi hakea muutosta.

Muutosta voi hakea:

  • pyytämällä oikeusaputoimistoa käsittelemään hakemuksen uudelleen, jos hylkäämisperusteena on ollut hakijan käyttövarojen määrä, ja
  • jos hylkäävään päätökseen on jokin muu syy, tekemällä muutoksenhakemuksen sen yleisen alioikeuden (tribunal de grande instance) puheenjohtajalle, jonka yhteydessä hakemuksen hylännyt oikeusaputoimisto sijaitsee. Tässä tapauksessa uudesta päätöksestä ei voi valittaa.

Jos oikeusapuhakemus on hylätty sillä perusteella, että hakijalla ei katsottu olevan realistisia mahdollisuuksia voittaa asiassa, oikeusapua voidaan myöntää taannehtivasti, jos hakija hylkäävästä päätöksestä huolimatta on nostanut kanteen ja voittanut oikeudenkäynnin.

« Oikeusapu - Yleistä | Ranska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 05-10-2004

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta