Euroopan komissio > EOV > Oikeusapu > Itävalta

Uusin päivitys: 23-10-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeusapu - Itävalta

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa? 1.
2. Mitä on oikeusapu? 2.
3. Kuka voi saada oikeusapua? 3.
4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada? 4.
5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä? 5.
6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen? 6.
7. Mitä asiakirjoja oikeusapuhakemukseen on liitettävä? 7.
8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään? 8.
9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle? 9.
10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia? 10.
11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan? 11.
12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut? 12.
13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset? 13.
14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset? 14.
15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)? 15.
16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa? 16.

 

1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa?

Siviilioikeudenkäynnin kustannukset kattavat tuomioistuimen perimät maksut ja tarvittaessa palkkiot asiantuntijoille, tulkeille, todistajille ja tuomioistuimen nimeämille holhoojille (jotka edustavat poissaolevia tai holhousta tarvitsevia osapuolia), osapuolten matkakulut sekä tiedonantokulut ja asianajajan palkkion. Kukin asianosainen maksaa itse oikeudenkäyntikulunsa. Riita-asian hävinnyt osapuoli korvaa kuitenkin voittaneen osapuolen maksamat kulut.

2. Mitä on oikeusapu?

Jokainen voi pyytää oikeusasioissa ilmaista neuvontaa (paikalliselta tuomioistuimelta tai asianajajayhdistykseltä). Neuvoja annetaan konkreettisissa oikeuskysymyksissä tai sen selvittämiseksi, kannattaako jokin asia viedä oikeuteen.

Vähävaraiset henkilöt voivat hakea oikeusapua riita-asian vireillepanon yhteydessä tai missä tahansa siviilioikeudenkäynnin myöhemmässä vaiheessa ennen tuomion antamista. Tuomioistuimen myöntämän oikeusavun perusteella tällaiset henkilöt voidaan vapauttaa (kokonaan tai osittain) tuomioistuimen perimistä maksuista ja muista ensimmäisessä kohdassa mainituista oikeudenkäyntikuluista. Vähävaraisille henkilöille tarjotaan myös ilmainen oikeusavustaja.

Jos asianosaiselle tarjotaan oikeusavustaja, oikeusapu kattaa myös neuvonnan ennen oikeudenkäyntiä.

3. Kuka voi saada oikeusapua?

Oikeusapua myönnetään vain silloin, kun hakija - tulojen, varallisuuden ja elatusvelvollisuuksien perusteella - ei pysty vastaamaan (kaikista tai osasta) ensimmäisessä kohdassa mainituista oikeudenkäyntikuluista vaarantamatta minimitoimeentuloaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeusapu evätään, jos hakijan vaatimus tai väite on selkeästi perusteeton tai tehty vilpillisessä mielessä.

4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada?

Oikeusapua myönnetään kaikkiin siviili- ja kauppaoikeudenkäynteihin riippumatta hakijan kansallisuudesta tai vakituisesta asuinpaikasta.

Oikeusapua ei myönnetä sellaisiin yksityisoikeudellisiin kanteisiin, jotka liittyvät rikosoikeudenkäynteihin (koska maksuja ei peritä, oikeusavustajaa ei edellytetä eikä yksityisoikeudellisiin kanteisiin liittyviä todisteita sallita), mutta tällaiset kanteet voi viedä samanaikaisesti käsiteltäviksi siviilituomioistuimeen. Tällöin oikeusapua voidaan myöntää.

Jos oikeusapua myönnetään pääasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä, se kattaa myös täytäntöönpanomenettelyn. Jos osapuolelle on myönnetty oikeusapua tietyssä riita-asiassa jossakin toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, tämä on oikeutettu saamaan sitä myös Itävallassa kyseisessä riita-asiassa tehdyn päätöksen tunnustamis- ja täytäntöönpanomenettelyissä.

5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä?

Erityistä hakumenettelyä ei ole, mutta jos oikeusapuhakemus on kiireellinen (liittyy esim. oikeusapuun välitoimenpiteiden yhteydessä), tuomioistuin tekee oikeusapupäätöksen nopeasti. Jos tuomioistuin (joka on toimivaltainen käsittelemään kyseisen riita-asian) päättää myöntää oikeusavustajan, paikallinen asianajajayhdistys nimittää yleensä hakijaa edustavan asianajajan muutaman päivän kuluessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen?

Hakulomakkeen (ns. ZPForm 1) voi hakea henkilökohtaisesti tai sen voi pyytää kirjeitse kaikista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimista (Bezirksgericht tai Landesgericht tai Arbeits- und Sozialgericht) Itävallassa. Sen saa myös Internetistä Deutsch PDF File (PDF File 67 KB) ja joistakin Itävallan konsulaateista. Hakemuksessa on käytettävä kyseistä lomaketta. Hakemus on jätettävä neljän viikon kuluessa sen täyttämisestä (allekirjoituksen päiväyksestä), tai se ei ole enää pätevä.

7. Mitä asiakirjoja oikeusapuhakemukseen on liitettävä?

Hakulomake käsittää tulo- (tulot, omaisuus, pankkitalletukset, vakuutukset jne.) ja menoselvityksen (elatusvelvollisuudet jne.), henkilötietoja ja tietoja elinolosuhteista. Lomakkeeseen olisi mahdollisuuksien mukaan liitettävä asiakirjatodisteita. Väärien tai tarkoituksellisesti puutteellisten tietojen esittämisestä voidaan rankaista huomattavilla sakoilla. Aiheutetuista vahingoista voi joutua myös yksityisoikeudelliseen vastuuseen ja niiden johdosta voidaan lisäksi nostaa rikossyyte petoksesta.

8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään?

Oikeusapuhakemus (ZPForm 1) voidaan toimittaa (postitse tai henkilökohtaisesti) ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, joka on asiassa toimivaltainen ja joka voi myöntää oikeusapua tai evätä sen. Hakija voi jättää hakemuksen myös henkilökohtaisesti Itävallassa sijaitsevan asuinpaikkansa tuomioistuimeen, vaikka kyseinen tuomioistuin ei olisikaan toimivaltainen asiassa. Hakemus toimitetaan sieltä toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle?

Oikeusapupäätös toimitetaan Itävallassa kirjattuna kirjeenä (Rückscheinbrief) hakijalle, samassa taloudessa asuville tai työtovereille (hakijan asuinpaikassa tai työpaikassa). Jos vastaanottajaa ei tavoiteta tai kukaan ei halua allekirjoittaa vastaanottotodistusta, hakijan postiosoitteeseen jätetään ilmoitus, että tuomioistuimen kirjeen voi hakea postitoimipaikasta. Kielteisestä oikeusapupäätöksestä voi valittaa 14 päivän kuluessa. Määräaika alkaa kulua toimituspäivän jälkeisestä päivästä (kirje on toimitettu vastaanottajalle tai jätetty postitoimipaikkaan). Muissa jäsenvaltioissa oikeusapupäätös toimitetaan hakijalle kyseisen valtion sääntöjen mukaan.

10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia?

Jos tuomioistuin on päättänyt, että myönnettävä oikeusapu sisältää myös asianajajan palvelut, ja asianajaja on jo nimetty (ks. 11. kysymys), on parasta kääntyä kyseisen asianajajan puoleen.

Päätettäessä, kannattaako yksityisoikeudellinen asia viedä oikeuteen, hakija voi myös pyytää ilmaista neuvontaa joko puhelimitse tai käymällä henkilökohtaisesti alueen toimivaltaisessa tuomioistuimessa. (Toimivaltaisen tuomioistuimen voi tarkistaa Gerichtsdatenbank Deutsch - English - français - tietopankista, jossa haku tapahtuu Itävallan alueen tai kunnan perusteella, jossa mahdollinen vastaaja asuu tai joka liittyy lähimmin käsiteltävään asiaan). Tietoja saa myös paikallisesta asianajajayhdistyksestä Deutsch tai oikeusministeriöstä Deutsch - English - français.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan?

Jos tuomioistuin päättää myöntää oikeusapua, joka kattaa myös asianajajan palvelut, paikallisen asianajajayhdistyksen on valittava jäsenistöstään vuorossa oleva asianajaja. Hakija voi myös itse ehdottaa tiettyä asianajajaa. Hakijan ehdotus ei sido asianajajayhdistystä, mutta se hyväksyy yleensä hyvin perustellun ehdotuksen (esim. kyseinen asianajaja haluaa ottaa asian hoidettavakseen ja tuntee sen jo).

12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut?

Tuomioistuin voi myöntää harkinnanvaraisesti täyden oikeusavun tai - hakijan varallisuuden mukaan ja suhteessa odotettavissa oleviin kuluihin - myöntää vain osan kuluista kattavaa apua. Oikeusavun piiriin voivat kuulua:

  1. väliaikainen vapautus tuomioistuimen perimistä maksuista, todistajien ja asiantuntijoiden palkkioista, haastemaksuista, huoltajien palkkioista sekä huoltajille ja asianajajille aiheutuneista kuluista;
  2. hakijaa edustava oikeusavustaja ja tarvittaessa asianajaja.

Jos hakija kuitenkin häviää oikeudenkäynnin, hänen on korvattava voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut.

13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset?

Jos hakijalle aiheutuu muita välttämättömiä kuluja (joiden maksamiseen tuomioistuin ei ole myöntänyt oikeusapua), niistä on vastattava itse ainakin tilapäisesti. Jos hakija voittaa riita-asian, vastapuoli korvaa kulut (esim. jos hakijan hyväksi ratkaistaan kaksi kolmasosaa vaatimuksista ja vastapuolen hyväksi yksi kolmasosa, vastaajan on maksettava omat kulunsa ja korvattava kolmannes hakijan kuluista).

Sivun alkuunSivun alkuun

14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset?

Tuomioistuimen myöntämä oikeusapu kattaa kaikki menettelyn vaiheet. Oikeusapu kattaa muutoksenhaun (muutoksenhakumenettelyn), ellei oikeusapua peruuteta tilanteen muuttumisen vuoksi tai ellei tuomioistuin mitätöi oikeusapupäätöstä, koska se toteaa, ettei apua olisi myönnetty, jos olosuhteista olisi ollut oikeaa tietoa (tällaiseen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta).

15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)?

Tuomioistuimen on peruutettava oikeusapu, jos sen myöntämiseen johtaneet olosuhteet ovat muuttuneet (esim. hakija saa varoja tai omaisuutta tai kanne osoittautuu perusteettomaksi tai vilpilliseksi) tai jos on todisteita siitä, että oikeusavun myöntämisehtoja ei ole alunperin täytetty. Tällöin hakijan on korvattava saamansa oikeusapu.

Jos hakija saa kolmen vuoden kuluessa oikeudenkäynnistä riittävästi varoja, hänen on korvattava saamansa oikeusapu, kunhan hänen minimitoimeentulonsa ei vaarannu. Tutkiakseen hakijan taloudellista tilannetta tuomioistuin pyytää esittämään tuloselvityksen (yleensä täytetään ZPForm 1 -lomake jonkin ajan kuluttua oikeudenkäynnin päättymisestä). Jos lomaketta ei palauteta ajoissa asiakirjatodistein tuettuna, oikeusapu voidaan peruuttaa ja se on maksettava takaisin.

16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa?

Päätöksestä voi valittaa seuraavan oikeusasteen tuomioistuimeen, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen. Ylimmän oikeusasteen tuomioistuimesta ei voi enää hakea muutosta.

« Oikeusapu - Yleistä | Itävalta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 23-10-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta