Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Ruotsi

Uusin päivitys: 10-05-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Ruotsi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

A. Pitääkö kanne nostaa yleisessä tuomioistuimessa vai erikoistuomioistuimessa? A.
B. Minkä yleisen tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä? B.
I. Onko yleisten tuomioistuinten korkeampien ja alempien asteiden välillä eroa? I.
II. Toimivaltainen tuomioistuin II.
1. Toimivaltaista tuomioistuinta koskeva pääsääntö 1.
2. Poikkeukset pääsäännöstä 2.
a) Milloin on mahdollista valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen ja jonkin toisen tuomioistuimen välillä? a)
b) Milloin on valittava jokin toinen tuomioistuin kuin vastaajan asuinpaikan tuomioistuin? b)
c) Voivatko osapuolet itse valita tuomioistuimen, joka muuten ei olisi asiassa toimivaltainen? c)
C. Kuinka saa selville, mikä erikoistuomioistuin on asiassa toimivaltainen? C.

 

A. Pitääkö kanne nostaa yleisessä tuomioistuimessa vai erikoistuomioistuimessa?

Siviilioikeudelliset riita-asiat käsitellään tavallisesti yleisessä tuomioistuimessa. Kanne nostetaan toimivaltaisessa käräjäoikeudessa.

On olemassa kaksi erikoistuomioistuinta, jotka käsittelevät tiettyjä luonteeltaan siviilioikeudellisia riita‑asioita. Nämä erikoistuomioistuimet ovat työtuomioistuin ja markkinatuomioistuin. Lisäksi tietyt käräjäoikeudet käsittelevät tietyntyyppisiä oikeusasioita. Näiden tuomioistuinten toimivaltaa käsitellään kohdassa C.

Tietyt siviilioikeudelliset riita-asiat käsitellään lainkäyttöelimissä, jotka eivät ole varsinaisia tuomioistuimia. Summaarisessa prosessissa yksinkertaistetun menettelyn avulla kruununvoutiviranomaiset voivat velvoittaa toisen osapuolen maksamaan tietyn summan tai toteuttamaan muita toimenpiteitä (ks. kohta Oikeuslaitos – Ruotsi). Käräjäoikeus voi vahvistaa viranomaisten ratkaisun. Tietyntyyppiset huoneen- tai maanvuokrausta koskevat riita‑asiat käsitellään huoneenvuokra- tai maanvuokralautakunnissa.

B. Minkä yleisen tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä?

I. Onko yleisten tuomioistuinten korkeampien ja alempien asteiden välillä eroa?

Yleisesti ottaen kaikki siviilioikeudelliset asiat aloitetaan alimmassa oikeusistuimessa, käräjäoikeudessa.

II. Toimivaltainen tuomioistuin

1. Toimivaltaista tuomioistuinta koskeva pääsääntö

Pääsääntöisesti kanne nostetaan vastaajan kotipaikkakunnalla. Luonnollisen henkilön kotipaikan katsotaan olevan siellä, missä hän on kirjoilla. Oikeushenkilön kotipaikka määräytyy tavallisesti sen mukaan, missä sen hallitus toimii.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vaikka henkilö ei asuisikaan Ruotsissa, voi olla mahdollista kääntyä ruotsalaisen tuomioistuimen puoleen. Jos vastaajalla ei ole kotipaikkaa missään, kanne voidaan nostaa siellä, missä hän oleskelee, tai tietyissä tapauksissa siellä, missä hänen kotipaikkansa on viimeksi ollut tai missä hän on viimeksi oleskellut. Tietyissä siviilioikeudellisissa riita-asioissa kanne voidaan nostaa Ruotsissa, vaikka vastaajan kotipaikka olisi ulkomailla. Tällöin toimivallan kannalta on ratkaisevaa se, onko kyseisellä henkilöllä omaisuutta Ruotsissa tai onko asiaan liittyvä sopimus tehty Ruotsissa.

Kansainvälisten suhteiden osalta on tärkeää muistaa, että Ruotsin lainsäädäntöä tuomioistuinten toimivallasta voidaan soveltaa vain, jos Ruotsi on tuomiovaltainen . Useimmiten Ruotsi on tuomiovaltainen, jos tuomioistuinten toimivaltaa koskevan kansainvälisen lainsäädännön mukaan ruotsalainen tuomioistuin on toimivaltainen. Tässä yhteydessä on otettava huomioon voimassa olevat kansainväliset sopimukset. Ruotsin kannalta tärkeimmät sopimukset ovat Bryssel I ‑asetus sekä Brysselin yleissopimus ja Luganon yleissopimus. Ne sääntelevät tuomioistuinten toimivaltaa, jos vastaajan kotipaikka sijaitsee valtiossa, joka kuuluu asetuksen tai yleissopimusten soveltamisalaan. Niissä myös korostetaan erityisesti, että toimivaltaperustetta, jonka mukaan maksuvelvollisuutta koskevan kanteen saa nostaa siellä, missä vastaajalla on omaisuutta, ei saa soveltaa henkilöön, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa tai yleissopimuksen allekirjoittaneessa valtiossa.

2. Poikkeukset pääsäännöstä
a) Milloin on mahdollista valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen ja jonkin toisen tuomioistuimen välillä?

On olemassa paljon toimivaltasäännöksiä, joiden mukaan kanne voidaan nostaa myös muussa kuin vastaajan asuinpaikan tuomioistuimessa. Lisäksi eri kansainvälisissä sopimuksissa, kuten Bryssel I ‑asetuksessa sekä Brysselin yleissopimuksessa ja Luganon yleissopimuksessa, on rinnakkaisia toimivaltamääräyksiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tärkeimmät rinnakkaiset ruotsalaiset toimivaltasäännökset ovat seuraavat:

  • Vahinkoa kärsinyt henkilö saa nostaa kanteen siellä, missä vahinkoa aiheuttava teko tehtiin tai missä vahinko aiheutui. Säännöstä ei periaatteessa voida soveltaa silloin, kun kyse on sopimusrikoksesta. Rikoksen vuoksi nostettu vahingonkorvauskanne voidaan käsitellä rikoksesta nostetun syytteen yhteydessä.
  • Kuluttajilla on mahdollisuus haastaa elinkeinonharjoittaja oikeuteen omassa tuomioistuimessaan vähäisiä vaateita koskevissa kuluttaja-asioissa.
  • Sopimukseen perustuvaa maksuvelvollisuutta koskeva kanne voidaan tietyissä tapauksissa nostaa siellä, missä sopimus on tehty. Sitä vastoin Ruotsin lainsäädännössä ei ole säännöstä, jonka mukaan toimivalta kuuluisi sopimuksen täytäntöönpanopaikan tuomioistuimelle.
  • Liiketoiminnassa syntynyttä riitaa koskeva kanne voidaan tietyissä tapauksissa nostaa elinkeinonharjoittajaa vastaan siellä, missä toimipaikka sijaitsee.
  • Lapsen huoltajuutta, asumista ja tapaamisoikeutta koskevat kanteet nostetaan tavallisesti siellä, missä lapsi asuu (ks. myös kohta Lapsen hu olto – Ruotsi).
  • Lapsen elatusta koskevat kanteet nostetaan tavallisesti vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa, mutta kysymystä voidaan käsitellä myös toisessa tuomioistuimessa isyyttä, avioliittoa tai vanhempien vastuuta (lapsen huoltajuutta ja asumista) koskevien oikeusasioiden yhteydessä.
b) Milloin on valittava jokin toinen tuomioistuin kuin vastaajan asuinpaikan tuomioistuin?

Ruotsin lainsäädännössä on useita yksinomaista toimivaltaa koskevia säännöksiä, joiden mukaan kanne on nostettava tietyssä tuomioistuimessa. Lisäksi eri kansainväliset sopimukset, kuten Bryssel I ‑asetus sekä Brysselin yleissopimus ja Luganon yleissopimus, sisältävät yksinomaista toimivaltaa koskevia määräyksiä. Jos kanne, johon voidaan soveltaa jotakin näistä säännöistä, nostetaan toisessa tuomioistuimessa kuin siinä, jolla on yksinomainen toimivalta, kyseinen tuomioistuin ei saa käsitellä asiaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tärkeimmät yksinomaista toimivaltaa koskevat ruotsalaiset säännökset ovat seuraavat:

  • Useimmat kiinteistöoikeudelliset riita-asiat on käsiteltävä kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimessa.
  • Tietyt kiinteistöjä koskevat riita-asiat käsitellään kiinteistötuomioistuimessa taikka huoneenvuokra- tai maanvuokralautakunnassa. Myös näissä tapauksissa kiinteistön sijainnilla on ratkaiseva merkitys.
  • Perintöoikeudellisia kysymyksiä koskevan kanteen tutkii vainajan asuinpaikan tuomioistuin.
  • Avioliittoa ja ositusta koskevat riita-asiat käsitellään jommankumman osapuolen asuinpaikan tuomioistuimessa.
  • Kun työtuomioistuin ja markkinatuomioistuin tutkivat riita‑asiaa, ei ole mahdollista kääntyä vastaajan asuinpaikan yleisen tuomioistuimen puoleen.
  • Ympäristöoikeutta, merioikeutta ja immateriaalioikeutta koskeviin riita-asioihin sekä sellaisiin perheoikeudellisia kysymyksiä koskeviin riita-asioihin, joihin liittyy kansainvälisiä tekijöitä, sovelletaan useissa tapauksissa erityissäännöksiä, joiden mukaan vain yksi tuomioistuin on toimivaltainen.
  • Svean hovioikeudella on yksinomainen toimivalta käsitellä tiettyjä ulkomaisten ratkaisujen täytäntöönpanoa koskevia pyyntöjä.
c) Voivatko osapuolet itse valita tuomioistuimen, joka muuten ei olisi asiassa toimivaltainen?

Osapuolet voivat sopia, että riita-asiaa koskevan kanteen voi nostaa tai se tulee nostaa tietyssä tuomioistuimessa. Tätä sopimusta kutsutaan oikeuspaikkasopimukseksi eli prorogaatiosopimukseksi. Sopimuksen tulee olla kirjallinen. Sopimus voi merkitä sitä, että ainoastaan yhdellä tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta. On myös mahdollista sopia, että toimivalta osoitetaan jollekin muulle tuomioistuimelle kuin sille, joka olisi toimivaltainen tavanomaisten toimivaltasäännösten mukaisesti. Osapuolet voivat myös sopia useiden tuomioistuinten toimivaltaisuudesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin, jolla osapuolet ovat osoittaneet toimivallan, on periaatteessa velvollinen käsittelemään oikeusasian, jos asia on pantu vireille tässä tuomioistuimessa. Näin ei kuitenkaan ole, jos sopimus on jonkin yksinomaista toimivaltaa koskevan säännöksen vastainen. Jos jokin osapuoli katsoo, ettei prorogaatiosopimus ole lainvoimainen, tuomioistuimen on tutkittava tämä väite, mikä voi johtaa siihen, ettei tuomioistuimesta tule toimivaltaista.

Tuomioistuimesta, joka ei muutoin ole toimivaltainen, tulee toimivaltainen, jos vastaaja ei vastusta kanteen nostamista väärässä tuomioistuimessa. Tätä kutsutaan ns. hiljaiseksi toimivallan määräytymiseksi. Näin ei kuitenkaan käy, jos on olemassa yksinomaista toimivaltaa koskevia säännöksiä. Tuomioistuimen on tutkittava ne omasta aloitteestaan. Sen sijaan tuomioistuimen ei tarvitse tutkia omasta aloitteestaan, onko kanne nostettu pääsäännön, rinnakkaisten toimivaltasäännösten tai prorogaatiosopimuksen vastaisesti. Väite, jonka mukaan tuomioistuin ei ole toimivaltainen, on esitettävä silloin, kun osapuoli ilmaisee itseään oikeusasiassa ensimmäistä kertaa. Jos vastaaja ylipäänsä ei ilmaise itseään oikeusasiassa ja tuomioistuin antaa yksipuolisen tuomion, tuomioistuimen on tehtävä tietty tutkimus omasta toimivaltaisuudestaan.

C. Kuinka saa selville, mikä erikoistuomioistuin on asiassa toimivaltainen?

Siviilioikeudellisia riita-asioita käsitellään myös kahdessa erikoistuomioistuimessa. Työtuomioistuin käsittelee työriitoja eli riita-asioita, jotka koskevat työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta. Lisäksi markkinatuomioistuin käsittelee kilpailuoikeutta ja markkinointia koskevia riita‑asioita.

Tietyt käräjäoikeudet käsittelevät tietyntyyppisiä siviilioikeudellisia asioita. Ruotsin käräjäoikeuksista 25 on myös kiinteistötuomioistuimia. Ne käsittelevät pakkolunastusta ja kiinteistönmuodostusta koskevia oikeusasioita. Ympäristökaaren alaiset oikeusasiat käsittelee viisi käräjäoikeutta, jotka ovat ympäristötuomioistuimia. Merioikeudelliset kysymykset käsittelee seitsemän käräjäoikeutta, jotka ovat merioikeustuomioistuimia. On olemassa erityisiä säännöksiä immateriaalioikeudellisista riita-asioista, erityisesti patentista, joiden mukaan Tukholman käräjäoikeudella on näissä asioissa yksinomainen toimivalta. Tukholman käräjäoikeus on toimivaltainen myös useissa perheoikeudellisissa kysymyksissä, joihin liittyy kansainvälisiä tekijöitä.

« Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 10-05-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta