Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Romania

Uusin päivitys: 07-05-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Romania

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Yleisiä huomautuksia:

  • Kuvaus olisi rajoitettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten toimivaltaan, koska yleisenä oletuksena on, että muutoksenhakutuomioistuinta koskevat tiedot ovat saatavana tuomion antaneesta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimesta.
  • Toimivaltajärjestelmän kuvaus ei saisi olla liian yksityiskohtainen, vaan kuvauksessa olisi keskityttävä niihin tilanteisiin, jotka ovat tämän sivuston käyttäjille käytännön kannalta tärkeimpiä.
  • On selvennettävä, että tällä tietosivulla kuvatut toimivaltasäännöt soveltuvat yleisesti ottaen seuraaviin tilanteisiin:
    1. valtion sisäiset tapaukset;
    2. rajat ylittävät tapaukset, joissa vastaaja asuu jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa, ja joiden osalta on määriteltävä jäsenvaltion toimivaltainen tuomioistuin yhteisön lainsäädännön nojalla;
    3. rajat ylittävät tapaukset, joissa vastaaja asuu Euroopan unionin ulkopuolella, jollei kansainvälisessä sopimuksessa (kuten Luganon yleissopimuksessa) määrätä toisin.

Ennen kuin siviili- tai kauppaoikeudellisessa riita-asiassa voidaan panna vireille oikeusmenettely, on selvitettävä toimivaltainen tuomioistuin eli millä tuomioistuimella on toimivalta tutkia asia. Jos asia viedään väärään tuomioistuimeen tai jos toimivaltaisesta tuomioistuimesta on erimielisyyttä, vaarana on, että asian käsittely viivästyy huomattavasti tai kanne saatetaan jopa hylätä toimivallan puutteen vuoksi.

Muutoksenhakutuomioistuinten, erityistuomioistuinten ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten organisaatiosta säädetään oikeusjärjestelmästä annetussa laissa nro 304/2004, uudelleen julkaistu, muutoksineen ja lisäyksineen:

”35 §

  1. Muutoksenhakutuomioistuimet ovat tuomioistuimia, jotka ovat oikeushenkilöitä ja joiden toimivalta koskee useiden alioikeuksien ja erityistuomioistuinten toimintaa.
  2. Muutoksenhakutuomioistuimissa toimii osastoja tai tarpeen vaatiessa erikoistuneita jaostoja, jotka käsittelevät siviiliasioita, rikosasioita, kauppaoikeudellisia asioita, alaikäisiä tai perheitä koskevia asioita, hallinnollisia ja vero-oikeudenkäyntiasioita, työoikeuteen tai sosiaaliturvaan liittyviä riita-asioita ja, riippuen asioiden laadusta ja määrästä, meri- ja sisävesiliikenteeseen liittyviä asioita ja muita asioita.”

”36 §

  1. Alioikeudet ovat tuomioistuimia, jotka ovat oikeushenkilöitä ja jotka toimivat maakuntatasolla sekä Bukarestin kaupungissa ja jotka sijaitsevat pääsääntöisesti maakunnan pääkaupungissa.
  2. Maakunnan tai Bukarestin kaupungin kaikki alueelliset tuomioistuimet kuuluvat alioikeuden toimivaltaan.
  3. Alioikeuksissa toimii osastoja tai tarpeen vaatiessa erikoistuneita jaostoja, jotka käsittelevät siviiliasioita, rikosasioita, kauppaoikeudellisia asioita, alaikäisiä tai perheitä koskevia asioita, hallinnollisia ja vero-oikeudenkäyntiasioita, työoikeuteen tai sosiaaliturvaan liittyviä riita-asioita ja, riippuen asioiden laadusta ja määrästä, meri- ja sisävesiliikenteeseen liittyviä asioita ja muita asioita.” 

”39 §

  1. Alueellisiin tuomioistuimiin voidaan perustaa erikoistuneita osastoja tai jaostoja riippuen asioiden laadusta ja määrästä.
  2. Alueellisiin tuomioistuimiin perustetaan erikoistuneita osastoja tai jaostoja käsittelemään alaikäisiä tai perheitä koskevia asioita.”

”40 §

  1. Alaikäisiä tai perheitä koskevia asioita varten perustetut erikoistuneet osastot tai jaostot ja erityistuomioistuimet käsittelevät alaikäisiin kohdistuvia ja alaikäisten suorittamia rikoksia.”


 

SISÄLLYSLUETTELO

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen? A.
B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani? B.
I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani? I.
II. Alueellinen toimivalta (Onko A vai B kaupungin tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?) II.
1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö 1.
2. Poikkeuksia pääsäännöstä 2.
a) Missä tapauksessa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä? a)
b) Missä tapauksessa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin? b)
c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen? c)
C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä? C.

 

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen?

Niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa yleiset siviilituomioistuimet eivät käsittele kaikkia yksityis- ja kauppaoikeudellisia riita-asioita vaan joissa itsenäiset erityistuomioistuimet (esimerkiksi työtuomioistuimet) käsittelevät tietyntyyppisiä riita-asioita, toimivallan laajuus on määriteltävä.

Yleisten tuomioistuinten lisäksi Romaniassa toimii erityistuomioistuimia ja tietyntyyppisiin asioihin erikoistuneita jaostoja.

Erityistuomioistuimet tai -jaostot käsittelevät työoikeuteen tai sosiaaliturvaan liittyviä riita-asioita, ja ne toimivat alioikeuksien ja muutoksenhakutuomioistuinten yhteydessä. Alaikäisiä ja perheitä koskevia asioita (avioero, yhteisomistussuhteen purkaminen, alaikäisten lasten huoltajuus ja tapaamisoikeus, adoptio) varten perustetut erityistuomioistuimet tai erikoistuneet jaostot toimivat alioikeuksien, alueellisten tuomioistuinten ja muutoksenhakutuomioistuinten yhteydessä. Kyseisten tuomioistuinten yhteydessä toimivat myös kauppaoikeudellisia asioita käsittelevät erityistuomioistuimet. Alueellisten tuomioistuinten ja muutoksenhakutuomioistuinten yhteydessä toimivat myös yrityssaneerauksiin ja selvitystila-asioihin erikoistuneet tuomioistuimet sekä hallinnollisia riita-asioita käsittelevät tuomioistuimet. Kyseisten tuomioistuinten yhteydessä toimivat myös teollis- tai tekijänoikeuksiin erikoistuneet tuomioistuimet tai jaostot.

B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani?

Tuomioistuinten toimivallasta säädetään pääasiassa siviiliprosessilaissa. Siinä erotetaan toisistaan yleiset siviilituomioistuimet ja erikoistuneet tuomioistuimet, joiden toimivaltaan kuuluvat kohdassa A luetellut tapaukset.

Sivun alkuunSivun alkuun

Siviiliprosessilain 1 §:ssä säädetään esimerkiksi, että alueellisissa tuomioistuimissa käsitellään seuraavia asioita:

  1. ensimmäisenä oikeusasteena kaikkia asioita ja hakemuksia lukuun ottamatta niitä, jotka lain mukaan kuuluvat toisten tuomioistuinten toimivaltaan;
  2. valituksia, joiden kohteena ovat lainkäyttövaltaisten viranomaisten ja muiden elinten tekemät päätökset laissa säädetyissä tilanteissa;
  3. kaikkia muita asioita, jotka lain mukaan kuuluvat niiden toimivaltaan.

Siviiliprosessilain 2 §:n mukaan alioikeudet käsittelevät seuraavia asioita:

  1. ensimmäisenä oikeusasteena:
    1. kauppaoikeudellisia asioita ja hakemuksia, kun asian arvo on yli 100 000 leuta tai jos sen arvoa ei voida määritellä rahassa;
    2. siviilioikeudellisia asioita ja hakemuksia, kun asian arvo on yli 500 000 leuta; työoikeudellisia riita-asioita lukuun ottamatta niitä asioita, jotka lain mukaan kuuluvat muiden tuomioistuinten toimivaltaan;
    3. hallinto-oikeudenkäynteihin liittyviä asioita ja hakemuksia, lukuun ottamatta niitä jotka kuuluvat muutoksenhakutuomioistuinten toimivaltaan;
    4. teollis-ja tekijänoikeuksiin liittyviä asioita ja hakemuksia;
    5. pakkolunastuksiin liittyviä asioita ja hakemuksia;
    6. adoption hyväksymiseen, mitätöintiin tai kumoamiseen liittyviä hakemuksia;
    7. *** Kumottu;
    8. *** Kumottu;
    9. rikosoikeudenkäynnissä tapahtuneen oikeudellisen virheen aiheuttaman vahingon korvaamiseen liittyviä hakemuksia;
    10. ulkomailla annetun tuomion täytäntöönpanon tunnustamista ja hyväksymistä koskevat vaateet.
  2. muutoksenhakutuomioistuimena valitukset ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten ratkaisuihin niissä tilanteissa, joista on erityisesti säädetty laissa;
  3. ylempänä muutoksenhakutuomioistuimena jatkovalitukset laissa erikseen säädetyissä tilanteissa;
  4. kaikkia muita asioita, jotka lain mukaan kuuluvat niiden toimivaltaan.

Siviiliprosessilain 3 §:n mukaan muutoksenhakutuomioistuimet käsittelevät seuraavia asioita:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. ensimmäisenä oikeusasteena viranomaisten ja keskushallinnon toiminnasta johtuvia hallintoriitoja koskevia asioita ja hakemuksia;
  2. muutoksenhakutuomioistuimena yleisten ja erityistuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena antamia ratkaisuja koskevat valitukset; ylempänä muutoksenhakutuomioistuimena jatkovalitukset laissa erikseen säädetyissä tilanteissa;
  3. kaikkia muita asioita, jotka lain mukaan kuuluvat niiden toimivaltaan.

Siviiliprosessilain 4 §:n mukaan korkein oikeus ja kassaatiotuomioistuin käsittelee seuraavia asioita:

  1. valituksia, jotka koskevat muutoksenhakutuomioistuinten antamia ratkaisuja ja muita ratkaisuja laissa säädetyissä tapauksissa;
  2. valituksia, jotka on tehty lainkäytön oikeudenmukaisuuden perusteella;
  3. *** Kumottu;
  4. kaikkia muita asioita, jotka lain mukaan kuuluvat niiden toimivaltaan.

Lisäksi 4 §:n 1 momentissa säädetään, että oikeudellinen toimivalta IV luvun mukaisessa välimiesmenettelyssä on sillä tuomioistuimella, joka olisi ollut toimivaltainen ratkaisemaan perustana olevan riita-asian, jos välimiessopimusta ei ole.

I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani?

Useimmat jäsenvaltioista tekevät eron ensimmäisen oikeusasteen alempien ja ylempien siviilituomioistuinten välillä. Tuomioistuimen toimivalta olisi tällöin määriteltävä seuraavien seikkojen perusteella:

  • asianomaisten vaateiden aineellinen kynnysarvo ja/tai
  • muut seikat, joiden perusteella toimivalta määräytyy vaateen suuruudesta riippumatta.

Romanian lainsäädännössä tehdään ero alempien ja ylempien siviilituomioistuinten välillä, ja toimivalta määritellään siinä sellaisen kaksoismekanismin perusteella, jossa otetaan huomioon saatavan suuruus ja tietyntyyppiset tapaukset saatavan suuruudesta riippumatta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla on periaatteessa laaja toimivalta: Omistusoikeuskysymyksiä koskevien riita-asioiden osalta toimivalta kuuluu kuitenkin siviiliprosessilain 2 §:n mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen sijasta sellaiselle alioikeudelle, joka on toimivaltainen käsittelemään riita-asioita, joissa saatavan suuruus on yli 500 000 leuta (noin 150 000 euroa). Kauppaoikeudellisissa riita-asioissa, joissa saatavan suuruus on yli 100 000 leun (noin 30 000 euroa) toimivalta on ensimmäisen oikeusasteen alueellisella tuomioistuimella ja alioikeudella.

Lisäksi on olemassa säännöksiä, joiden mukaan aineellinen toimivalta määräytyy muilla perusteilla kuin saatavan suuruuden pohjalta. Näissä säännöksissä toimivalta annetaan alioikeudelle silloin, kun kyseessä on yksityinen vaade, kuten työoikeuteen tai sosiaaliturvaan liittyvä riita-asia, teollis- ja tekijänoikeudet, adoptio, hallinnolliset riita-asiat, pakkolunastus, oikeudellisen virheen aiheuttaman vahingon korvaaminen, ulkomailla annetun tuomion täytäntöönpanon tunnustaminen ja hyväksyminen sekä konkurssi.

II. Alueellinen toimivalta (Onko A vai B kaupungin tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?)

1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö

Toimivalta kuuluu teoriassa vastaajan tavanomaisen koti- tai oleskelupaikan tuomioistuimelle (kyseistä pääsääntöä sovelletaan myös oikeushenkilöihin).

Alueellista toimivaltaa koskevat säännökset on Romanian lainsäädännössä vahvistettu siviiliprosessilain 5–16 §:ssä. Yleissäännön mukaan toimivalta on sillä tuomioistuimella, jonka tuomiopiirissä vastaaja asuu tämän ollessa luonnollinen henkilö tai jonka tuomiopiirissä vastaajan rekisteröity toimipaikka sijaitsee, jos vastaaja on oikeushenkilö. Valtioon tai sen hajautettuihin yksiköihin tai laitoksiin kohdistuvat vaateet on esitettävä Bukarestin tai maakuntien kaupunkien tuomioistuimissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Poikkeuksia pääsäännöstä

Edellä mainittuun pääsääntöön on olemassa useita poikkeuksia. Jos vastaajana on luonnollinen henkilö, haastehakemus voidaan rekisteröidä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen sillä paikkakunnalla, jossa vastaaja harjoittaa säännöllisesti ammattiaan tai maatalouden, kaupan tai teollisuuden alan yritystoimintaa. Oikeushenkilöiden osalta haastehakemus voidaan rekisteröidä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen sillä paikkakunnalla, jossa asianomaisen oikeushenkilön toimipaikka sijaitsee; poikkeus koskee kyseisellä paikkakunnalla suoritettavia toimia.

Kiinteistöä koskevien omistusoikeusriitojen osalta asia on pantava vireille kiinteistön sijaintipaikkakunnan tuomioistuimessa. Perintöoikeudelliset riita-asiat on pantava sen sijaan vireille siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä perinnönjättäjä viimeksi asui. Kauppaoikeudelliset asiat käsittelee tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä asianomaisen yrityksen päätoimipaikka sijaitsee. Konkurssiasioissa toimivalta on tuomioistuimella, jonka tuomiopiirissä velallisyrityksen päätoimipaikka sijaitsee.

a) Missä tapauksessa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä?

Tässä jaksossa olisi selvitettävä ei-yksinomaisia erityissäännöksiä, jotka koskevat alueellista toimivaltaa ja jotka liittyvät yleensä asian luonteeseen tai vaatimuksen perusteeseen.

Kuvaukseen olisi sisällytettävä vähintään seuraavia tilanteita koskevat säännökset:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • sopimusoikeudelliset riita-asiat (työsopimuksia ja muita tietyntyyppisiä sopimuksia koskevat säännöt)
  • elatusasiat
  • vahingonkorvausasiat
  • rikosoikeudenkäynnistä aiheutuneita vahinkoja koskevat yksityisoikeudelliset vaateet
  • avioeroasiat
  • lasten huoltoa koskevat asiat

Siviiliprosessilain 9–12 § sisältää useita vaihtoehtoisia toimivaltasäännöksiä.

Siviiliprosessilain 9 §:ssä säädetään, että kanne useita vastaajia vastaan voidaan nostaa sellaisessa tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen jonkun vastaajan osalta. Jos vastaajien on täytettävä liitännäisiä velvoitteita, kanne olisi nostettava siinä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen jonkun päävelallisen osalta.

Siviiliprosessilain 10 §:ssä säädetään, että vastaajan asuinpaikan mukaan määräytyvän toimivallan lisäksi myös seuraavat tuomioistuimet ovat toimivaltaisia:

  1. sopimuksen täyttämistä, mitätöimistä, sovittelua tai peruuttamista koskevien asioiden osalta sen paikkakunnan tuomioistuin, joka on nimetty sopimuksessa velvoitteen tai sen osan täyttämispaikaksi;
  2. kiinteistön vuokrasopimusta, rakennuksen sijaintiraporttia, oikeuttavia toimia tai omaisuuden luovutusta koskevien riita-asioiden osalta kiinteistön sijainpaikan tuomioistuin;
  3. vekseliä, sekkiä tai velkakirjaa koskevan vaateen osalta se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä maksun suorituspaikka sijaitsee;
  4. liiketoimintavelvoitteita koskevien vaateiden osalta se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä velvoitteen syntypaikka tai maksun suorituspaikka sijaitsee;
  5. kuljetussopimusta koskevien velvoitteiden osalta se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä kuljetuksen lähtö- tai saapumispaikka sijaitsee;
  6. sellaista avioliitossa olevaa naista vastaan esitetyn vaateen osalta*, jonka tavanomainen asuinpaikka on eri kuin hänen aviopuolisonsa, naisen asuinpaikan tuomioistuin;
  7. ylenevässä tai alenevassa polvessa olevan sukulaisen esittämän elatusvaateen osalta hakijan asuinpaikan tuomioistuin;
  8. lainvastaisen teon perusteella esitettyjen vaatimusten osalta se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä kyseinen teko tapahtui.

------------

Sivun alkuunSivun alkuun

* Kyseinen säännös on katsottava kumotuksi sukupuolten tasa-arvoa koskevan perustuslaillisen periaatteen tunnustamisen johdosta.

Siviiliprosessilain 11 §:ssä säädetään, että vakuutusasioiden osalta korvaushakemus voidaan toimittaa siihen tuomioistuimeen, jonka tuomiopiirissä jokin seuraavista sijaitsee:

  1. vakuutetun asuinpaikka;
  2. vakuutettu esine;
  3. onnettomuuden tapahtumapaikka.

Toimivaltaista tuomioistuinta koskeva sopimus on mitätön, jos se on laadittu ennen kuin oikeus korvaukseen on syntynyt.

Edellä mainittuja säännöksiä ei sovelleta meri- tai sisävesiliikennettä koskeviin vakuutusasioihin.

Siviiliprosessilain 12 §:n mukaan kantaja voi valita tuomioistuimen silloin, jos useammalla tuomioistuimella on yhtäläinen toimivalta.

b) Missä tapauksessa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin?

Tässä jaksossa olisi käsiteltävä erityistä toimivaltaa koskevia yksinomaisia säännöksiä.

Kuten II.2 jakson 2 kohdassa on todettu, siviiliprosessilain 13-16 §:n nojalla on annettu useita säännöksiä yksinomaisesta alueellisesta toimivallasta.

Kyseessä ovat seuraavat säännökset:

”13 §

Kiinteistöä koskeva kanne voidaan nostaa ainoastaan kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimessa.

Jos kiinteistö sijaitsee usean tuomioistuimen tuomiopiirissä, kanne on nostettava vastaajan asuin- tai kotipaikan tuomioistuimessa, jos toinen niistä sijaitsee kyseisessä tuomiopiirissä. Muussa tapauksessa kanne on nostettava jossain niistä tuomioistuimista, joiden tuomiopiirissä kiinteistö sijaitsee.”

Sivun alkuunSivun alkuun

”14 §

Perintöoikeudellisissa asioissa toimivalta on perinnönjättäjän viimeisen asuinpaikan tuomioistuimella, jos kyseessä on seuraavanlainen vaade:

  1. testamenttisäännösten pätevyyttä ja täytäntöönpanoa koskevat vaateet;
  2. jäämistöä koskevat vaateet ja perinnönsaajien keskinäiset vaateet;
  3. testamentinsaajien tai perinnönjättäjän velkojien vaateet, jotka kohdistuvat perinnönsaajaan tai testamentin täytäntöönpanijaan.”

”15 §

Muita kuin selvitystilaan asetettuja yrityksiä koskevat vaateet käsitellään tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä yrityksen rekisteröity toimipaikka sijaitsee.”

”16 §

Yrityksen uudelleenjärjestelyjä ja konkurssia käsitellään tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä velallisen rekisteröity toimipaikka sijaitsee.”

c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen?

Tämä jakso koskee seuraavia seikkoja:

  • oikeuspaikkasopimusten pätevyyttä ja vaikutuksia koskevat edellytykset (myös sopimusehdot);
  • tilanteet, joissa tuomioistuimen toimivalta perustuu yksinomaan vastaajan paikallaoloon tuomioistuimessa.

Romanian lainsäädännössä on vahvistettu useita poikkeuksia ja erityissäännöksiä edellä mainituista toimivaltasäännöksistä yleisen ja yksinomaisen toimivallan osalta.

Kyseiset säännökset sisältyvät siviiliprosessilain III osastossa olevaan 17–19 §:ään. Ne koskevat tuomioistuimen toimivallan laajentamista ja asianosaisten oikeuspaikkasopimusta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Siviiliprosessilain 17 §:ssä säädetään, että täydentävät ja toissijaiset vaateet on käsiteltävä siinä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen päävaateen osalta.

Toimivalta oikeuksien vahvistamista koskevien vaateiden osalta määräytyy 18 §:n mukaan palvelujen suorittamista koskevista vaateista annettujen säännösten perusteella.

Siviiliprosessilain 18 §:n 1 momentissa säädetään, että saatavan suuruuteen perustuvien toimivaltavaltasäännösten nojalla nimetyllä tuomioistuimella säilyy toimivalta myös silloin, jos saatavaan suuruus muuttuu asian vireilletulon jälkeen.

Asianosaisten oikeuspaikkasopimuksen laatimisesta 19 §:ssä todetaan, että asianosaiset voivat sopia kirjallisesti tai tuomioistuimessa suullisesti siitä, että irtainta omaisuutta koskevat vaateet käsitellään muussa kuin lain nojalla toimivaltaisessa tuomioistuimessa lukuun ottamatta 13, 14, 15 ja 16 §:ssä tarkoitettuja tilanteita.

C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä?

Erityistuomioistuinten toimivaltasäännösten kuvauksen olisi noudatettava soveltuvin osin samaa rakennetta kuin jaksossa B. Jos toimivaltasäännökset ovat pääpiirteissään samat, tämä olisi mainittava vastauksessa, jossa olisi lisäksi selvitettävä mahdolliset poikkeustilanteet.

Kuten jaksosta B ilmenee, siviiliprosessilaki kattaa useimmat erityistuomioistuinten aineellista ja alueellista toimivaltaa koskevista seikoista (työoikeuteen tai sosiaaliturvaan liittyvät riita-asiat, alaikäisiä, perhesuhteita tai adoptiota koskevat riita-asiat, teollis- ja tekijänoikeusriidat, hallinnolliset riita-asiat, pakkolunastus, oikeudellisen virheen aiheuttaman vahingon korvaaminen, ulkomailla annetun tuomion täytäntöönpanon tunnustaminen ja hyväksyminen sekä konkurssi).

Sivun alkuunSivun alkuun

Siviiliprosessilain 1 §:n 2 momentissa vahvistetaan selkeästi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten toimivalta lainkäyttövaltaa käyttäviin viranomaisiin ja muihin vastaavia tehtäviä hoitaviin elimiin kohdistuvien vaateiden osalta laissa säädetyissä tilanteissa.

Siviiliprosessilaista muodostavat poikkeuksen esimerkiksi ne säännökset, jotka koskevat tapauksen asiasisältöä useilla tarkasti määritellyillä alueilla, kuten riita-asiat, jotka on käsiteltävä valtion omistukseen siirrettyjen rakennusten omistusoikeuden palauttamista koskevista menettelyistä annetun lain nro 10/2001 24 §:n nojalla. Kyseisessä laissa säädetään, että ensimmäisessä oikeusasteessa alueellinen tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään sellaisen vaateen, jonka on esittänyt asianomainen henkilö, jonka hakemus rakennuksen omistusoikeuden palauttamiseksi oli hylätty.

Työriitojen päättämistä koskevan lain nro 168/1999 56 §:ssä säädetään myös, että lakon keskeyttämistä koskeva hakemus on toimitettava sille tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä ammattiyhdistyksen päätoimipaikka sijaitsee. Hakemus on käsiteltävä seitsemän päivän kuluessa sen rekisteröinnistä. Kyseinen toimivaltasäännös eroaa pääsäännöstä, jonka mukaan kaikki riitautettuja oikeuksia koskevat vaateet käsitellään ensimmäisessä oikeusasteessa siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä työnantajan päätoimipaikka sijaitsee.

Toimivallasta on annettu erityissäännöksiä myös tullia koskevien riita-asioiden osalta (laki nro 554/2004). Kyseisissä säännöksissä otetaan huomioon saatavan suuruus, ja erityistuomioistuimet käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena sellaiset tullia koskevat riita-asiat (erotuksena siviilioikeudellisiin rikkomusvaateisiin, joiden osalta toimivalta on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla), joissa saatavan suuruus ei ylitä 500 000 leuta. Jos saatava on suurempi, ensimmäisen oikeusasteen toimivaltaisena tuomioistuimena toimii muutoksenhakutuomioistuin.

On myös huomattava, että sellaisissa rajat ylittävissä tapauksissa, joissa vastaaja asuu Euroopan unionin jäsenvaltiossa, toimivalta määräytyy Euroopan unionin jäsenvaltioissa siviili- ja kauppalainsäädännön nojalla annettuja ratkaisuja koskevasta toimivallasta, tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta Romaniassa 9. toukokuuta 2003 annetun lain nro 187 mukaan. Kyseinen laki on julkaistu 16. toukokuuta 2003 Romanian virallisessa lehdessä nro 333.

Lisätietoja

Hyödyllisiä linkkejä:

  • http://www.just.ro română
  • http://www.csm1909.ro English - română 
  • http://www.scj.ro English - română

« Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Romania - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 07-05-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta