Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Portugali

Uusin päivitys: 06-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Portugali

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Jos haluat nostaa kanteen siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa, on tärkeä tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään asiaa. Jos valitset väärän tuomioistuimen tai tuomioistuimen toimivallasta syntyy riita, asian käsittely saattaa viivästyä tai kanne saatetaan jopa hylätä toimivallan puuttumisen vuoksi.



 

SISÄLLYSLUETTELO

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen? A.
B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani? B.
I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani? I.
II. Alueellinen toimivalta (onko A vai B kaupungin tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?) II.
1. Pääsääntö 1.
2. Poikkeuksia pääsäännöstä 2.
a) Missä tapauksissa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä? a)
b) Missä tapauksessa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan tuomioistuin? b)
c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen? c)
C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä? C.

 

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen?

Portugalin oikeusjärjestyksessä kannetyyppi ratkaisee, onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen.

Toimivalta ratkaistaan sillä hetkellä, jolloin kanne nostetaan, eikä myöhemmillä tosiseikkojen muutoksilla ole tältä osin merkitystä.

Kansallisessa lainsäädännössä toimivalta jakautuu eri tuomioistuinten kesken käsiteltävän asian (riita-asian luonteen), tuomioistuinhierarkian (oikeusasteiden - näitä ovat ensimmäinen, toinen ja ylin oikeusaste), asian arvon (välittömän taloudellisen hyödyn rahamääräisen arvon), sovellettavan prosessimuodon (tietyn oikeuden osoittamiseksi suoritettavien prosessioikeudellisten toimien muodostaman ketjun) ja alueen perusteella (maantieteellisen alueen, johon tutkittavana olevien tosiseikkojen on katsottava liittyvän).

Täytäntöönpanokanteista on säädetty erikseen (täytäntöönpanokanteella vaaditaan toteuttamaan oikeudenloukkauksen korjaamiseksi tarvittavat toimet).

Aineellisen toimivallan osalta tuomioistuimet ovat toimivaltaisia asioissa, joita ei ole laissa uskottu muille tuomioistuimille.

Tuomioistuimet on järjestetty hierarkkisesti niiden ratkaisuja koskevaa muutoksenhakua varten.

Korkein oikeus (Supremo Tribunal de Justiça) käsittelee pääsääntöisesti muutoksenhakuasteena asiat, joiden arvo ylittää ylioikeuksille (Tribunais da relação) asetetun rajan. Ylioikeudet käsittelevät asiat, joiden arvo ylittää alioikeuksille (Tribunais juciciais de primeira instância) asetetun rajan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kyseiset raja-arvot vastaavat laissa määriteltyä rahallista arvoa, jota verrataan asian arvoon. Kyseinen raja ratkaisee asianosaisten muutoksenhakuoikeuden ja määrittää edellytykset, joiden mukaisesti tuomioistuin ratkaisee asian ilman muutoksenhakumahdollisuutta.

Tuomioistuin, jossa kanne on nostettava asian arvon perusteella, määräytyy siviiliprosesseihin sovellettavien sääntöjen mukaan.

Samoissa säännöissä luetellaan seikat, joiden perusteella määritetään kussakin tapauksessa alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla tarkoitetaan pääsääntöisesti alueellisia alioikeuksia (Tribunais de comarca). Näillä tuomioistuimilla on yleinen toimivalta eli ne voivat käsitellä kaikki riita-asiat lukuun ottamatta niitä, jotka on laissa uskottu muille tuomioistuimille.

Lisätietoja saa tältä sivustolta kohdasta Oikeuslaitos - Portugali.

B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani?

Kun olet päättänyt viedä asiasi käsiteltäväksi yleiseen tuomioistuimeen, toimivaltainen tuomioistuin käy ilmi seuraaviin kysymyksiin annetuissa vastauksissa esitettyjen perusteiden avulla.

I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani?

Portugalissa ei ole olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia.

II. Alueellinen toimivalta (onko A vai B kaupungin tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?)

1. Pääsääntö

Alueellista toimivaltaa koskevan pääsäännön mukaan vastaajan kotipaikan tuomioistuin on toimivaltainen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos vastaajalla ei kuitenkaan ole vakituista asuinpaikkaa, asuinpaikka ei ole tiedossa tai vastaaja on poissaoleva, asia käsitellään kantajan kotipaikan tuomioistuimessa. Jos vastaaja asuu tai oleskelee ulkomailla, asia käsitellään sen paikan tuomioistuimessa, jossa vastaaja oleskelee. Jos vastaaja ei ole Portugalin alueella, asia käsitellään kantajan kotipaikan tuomioistuimessa, ja kun kyseinen kotipaikka on ulkomailla, lissabonilainen tuomioistuin on toimivaltainen.

Oikeushenkilöiden ja yhteisöjen osalta noudatetaan seuraavaa pääsääntöä:

  1. Jos vastaajana on valtio, toimivaltainen tuomioistuin ei ole vastaajan vaan kantajan kotipaikan tuomioistuin.
  2. Jos vastaajana on toinen oikeushenkilö tai yhteisö, asia käsitellään pääkonttorin kotipaikan taikka sivuliikkeen, liikkeen, tytäryhtiön, sivukonttorin tai edustajan kotipaikan tuomioistuimessa sen mukaan, onko kanne nostettu päätoimipaikkaa vai sivutoimipaikkoja vastaan. Kanne sellaisia ulkomaisia oikeushenkilöitä tai yhteisöjä vastaan, joilla on Portugalissa sivuliike, liike, tytäryhtiö, sivukonttori tai edustaja, voidaan kuitenkin nostaa viimeksi mainittujen kotipaikan tuomioistuimessa, vaikka vastaajana olisi pääkonttori.
2. Poikkeuksia pääsäännöstä

Kiinteää omaisuutta koskevat kanteet, yhteisomistuksessa olevan kiinteistön jakamista, häätöä, irrottamista ja ulosmittausta koskevat kanteet sekä kiinnelainojen korottamista, korvaamista, alentamista tai luovuttamista koskevat kanteet on nostettava kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimessa.

Laivoihin tai ilma-aluksiin kohdistuvien kiinnelainojen korottamista, korvaamista, alentamista tai luovuttamista koskevat kanteet on kuitenkin nostettava kyseisen liikennevälineen rekisteröintipaikan tuomioistuimessa. Jos kiinnelainaan sisältyy eri alueilla rekisteröityä irtaimistoa, kantaja voi valita minkä tahansa näistä alueista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun kanne koskee omaisuuserää (samalla henkilölle kuuluvien ja samaan tarkoitukseen käytettävien esineiden muodostamaa kokonaisuutta) tai irtainta ja kiinteää omaisuutta tai eri alueilla sijaitsevia kiinteistöjä, se nostetaan arvokkaimman kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimessa. Arvo määritetään kiinteistörekisteriin ilmoitettujen arvojen perusteella. Jos kanteen kohteena oleva kiinteistö sijaitsee useammalla kuin yhdellä alueella, kanne voidaan nostaa millä tahansa näistä alueista.

Kanteet, joilla vaaditaan velvoitteiden täyttämistä, korvausta velvoitteiden laiminlyönnistä tai puutteellisesta täyttämisestä sekä sopimuksen purkamista sopimusrikkomuksen vuoksi, nostetaan velkojan valinnan mukaan sen paikan tuomioistuimessa, jossa velvoite oli määrä täyttää, tai vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa.

Lainvastaisiin tekoihin tai vahingonvaaraan perustuvaa vahingonkorvausvastuuta koskevissa kanteissa toimivaltainen on tapahtumapaikan tuomioistuin.

Avioeroa, asumuseroa ja ositusta koskevissa kanteissa toimivaltainen on kantajan kotipaikan tai asuinpaikan tuomioistuin.

Pesänselvitystä (vainajan jäämistön jakoa) koskevissa oikeudenkäynneissä toimivaltainen on vainajan viimeisen kotipaikan tuomioistuin.

Sen sataman tuomioistuin, jossa yhteishaverissa vahingoittunut laivan lasti on luovutettu tai oli määrä luovuttaa, on toimivaltainen ratkaisemaan ja jakamaan kyseisen haverin.

Laivojen yhteentörmäykseen perustuva vahingonkorvauskanne voidaan nostaa onnettomuuspaikan tuomioistuimessa, törmänneen laivan omistajan kotipaikan tuomioistuimessa, kyseisen laivan rekisteröinti- tai sijaintipaikan tuomioistuimessa tai törmäyksen kohteena olleen laivan ensimmäisen tulosataman tuomioistuimessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Laivojen pelastus- tai avustustoimenpiteistä johtuvia palkkasaamisia voidaan hakea tapahtumapaikan tuomioistuimessa, pelastettujen esineiden omistajan kotipaikan tuomioistuimessa tai pelastetun laivan rekisteröinti- tai sijaintipaikan tuomioistuimessa.

Kanne, jolla vaaditaan ostetun laivan erioikeuksien poistamista, nostetaan sen sataman tuomioistuimessa, jossa alus on ollut ankkuroituna ostohetkellä.

Yrityssaneerausta ja konkurssia koskevissa erityisissä menettelyissä toimivaltainen on yrityksen kotipaikan tai päätoimipaikan tuomioistuin.

Sen alueen tuomioistuin, jolla ulkomaisen yhteisön tai yrityksen Portugalissa perustettu sivuliike, liike, tytäryhtiö, sivukonttori tai edustaja sijaitsee, on toimivaltainen sellaisiin velvoitteisiin perustuvissa yrityssaneerausta ja konkurssia koskevissa erityisissä menettelyissä, joihin on sitouduttu tai jotka olisi pitänyt täyttää Portugalissa. Realisointi koskee kuitenkin vain Portugalin alueella sijaitsevaa varallisuutta.

Turvaamistoimia koskevissa menettelyissä (prosessioikeudellisissa toimissa, joiden tarkoituksena on turvata tietyssä asiassa tehtävän päätöksen tehokas vaikutus) ja kanteen nostamista edeltävissä toimissa on otettava huomioon seuraavat seikat:

  1. Takavarikkoa (omaisuuden takavarikointia tuomioistuimen päätöksellä) ja ulosmittausta (omaisuuden kuvausta, arviointia ja luovutusta varastoon) voidaan hakea joko tuomioistuimelta, jossa pääasia on määrä käsitellä, tai omaisuuden sijaintipaikan tuomioistuimelta tai, jos omaisuus sijaitsee usealla alueella, millä tahansa näistä alueista.
  2. Uuden työmaan saarrossa (kiireellisessä toimessa, jonka tarkoituksena on keskeyttää työt uudella työmaalla) toimivaltainen on töiden suorittamispaikan tuomioistuin.
  3. Muissa turvaamistoimia koskevissa menettelyissä toimivaltainen on se tuomioistuin, jossa kyseinen asia on määrä käsitellä.
  4. Todistelua edeltäviä toimia haetaan sen paikan tuomioistuimelta, jossa toimet on määrä toteuttaa.

Tiedoksiantoa haetaan siltä tuomioistuimelta, jonka alueella tiedoksisaaja oleskelee.

Sivun alkuunSivun alkuun

Työtuomioistuimissa nostettavat kanteet nostetaan pääsääntöisesti vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa.

Työsopimuksiin perustuvat, työntekijän työnantajaa vastaan nostamat kanteet voidaan kuitenkin nostaa työn suorituspaikan tai työntekijän kotipaikan tuomioistuimessa.

Jos kantajia on useita, työn suorituspaikan tai jonkin kantajan kotipaikan tuomioistuin on toimivaltainen.

Jos työ suoritetaan useammassa kuin yhdessä paikassa, asia voidaan käsitellä minkä tahansa edellä mainitun paikan tuomioistuimessa.

Työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvät kanteet on nostettava sen paikan tuomioistuimessa, jossa tapaturma on sattunut tai jossa asianosainen on viimeksi työskennellyt työtehtävässä, jonka epäillään aiheuttaneen taudin. Jos tapaturma on sattunut ulkomailla, kanne on nostettava Portugalissa, asianosaisen kotipaikan tuomioistuimessa. Laissa edellytetyt ilmoitukset on toimitettava näiden sääntöjen mukaisesti määritetylle tuomioistuimelle. Myös asianosaisen tai edunsaajan kotipaikan tuomioistuin on toimivaltainen, jos ilmoitus on toimitettu sille tai jos kyseinen henkilö hakee sitä ennen oikeudenkäyntivaihetta. Jos asianosainen tai edunsaaja on ollut merimiehenä tai ilma-aluksen miehistön jäsenenä ja tapaturma on sattunut tai tauti on todettu matkan aikana, laivan tai ilma-aluksen ensimmäisen maissa sijaitsevan saapumispaikan tai sen rekisteröintipaikan tuomioistuin on toimivaltainen.

Joukkoirtisanomisten yhteydessä lykkääviä turvaamistoimia ja vastaväitteitä koskevat kanteet on nostettava sen toimipaikan sijaintipaikan tuomioistuimessa, jossa työ on suoritettu. Jos irtisanominen koskee eri toimipaikoissa olevia työntekijöitä, toimivaltainen on sen toimipaikan sijaintipaikan tuomioistuin, josta on irtisanottu eniten työntekijöitä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Alaikäisiä koskevissa siviilioikeudellisissa menettelyissä toimivaltainen on pääsääntöisesti sen paikan tuomioistuin, jossa alaikäinen asuu oikeudenkäynnin aloittamishetkellä. Jos alaikäisen asuinpaikka ei ole tiedossa, huoltajien asuinpaikan tuomioistuin on toimivaltainen. Jos huoltajilla on eri asuinpaikka, toimivaltainen on sen huoltajan asuinpaikan tuomioistuin, jonka vastuulle alaikäinen on annettu tai – yhteishuoltajuuden ollessa kyseessä – jonka luona alaikäinen asuu. Jos jokin päätöksistä koskee kahta tai useampaa alaikäistä, joilla on samat vanhemmat ja jotka asuvat eri alueilla, toimivaltainen on sen paikan tuomioistuin, jossa suurin osa heistä asuu. Jos tuomioistuinta ei voida tällä tavoin määrittää, toimivaltainen on se tuomioistuin, jolta päätöstä on ensiksi haettu. Jos alaikäinen ei asu maassa oikeudenkäynnin aloittamishetkellä, hakijan tai vastaajan asuinpaikan tuomioistuin on toimivaltainen. Kun sekä hakija että vastaaja asuvat ulkomailla ja portugalilainen tuomioistuin on kansainvälisesti toimivaltainen, asia käsitellään lissabonilaisessa tuomioistuimessa.

a) Missä tapauksissa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä?

Tähän kysymykseen vastataan 2 kohdan c alakohdassa.

b) Missä tapauksessa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan tuomioistuin?

Kaikissa II kysymyksen 2 kohdassa kuvatuissa tilanteissa.

c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen?

Voivat. Asianosaiset voivat päättää toimivallan määrittämisestä tekemällään yksityisellä sopimuksella, mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään määrätyn riita-asian tai tietystä oikeussuhteesta mahdollisesti syntyvät riita-asiat, jos kyseisellä oikeussuhteella on liittymä useampaan kuin yhteen oikeusjärjestykseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sopimusperusteisesti on mahdollista määrittää joko yksinomainen toimivalta tai pelkästään portugalilaisten tuomioistuinten toimivallalle – silloin kun niillä on toimivalta – vaihtoehtoinen toimivalta epävarmojen tilanteiden varalta.

Oikeuspaikka voidaan valita ainoastaan silloin, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  1. Riita-asia koskee oikeuksia, joista asianosaiset voivat vapaasti päättää.
  2. Oikeuspaikan valinta hyväksytään nimetyn tuomioistuimen laissa.
  3. Valinta on perusteltu kummankin tai jommankumman asianosaisen tärkeän edun vuoksi, kunhan siitä ei aiheudu toiselle asianosaiselle vakavaa haittaa.
  4. Kyseessä ei ole portugalilaisten tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan kuuluva asia.
  5. Oikeuspaikka on valittu kirjallisessa tai kirjallisesti vahvistetussa sopimuksessa, jossa nimenomaisesti mainitaan toimivaltainen tuomioistuin. Kirjallisella sopimuksella tarkoitetaan tässä asianosaisten allekirjoittamaa asiakirjaa tai kirjeiden, teleksien, sähkeiden tai muiden sellaisten viestintävälineiden, joista jää kirjallinen todiste, vaihdon tuloksena syntynyttä asiakirjaa riippumatta siitä, sisältävätkö nämä välineet varsinaisen sopimuksen vai onko niissä lauseke, jossa viitataan tällaisen sopimuksen sisältävään asiakirjaan.

Työoikeudessa pidetään mitättöminä sopimuksia tai lausekkeita, joilla pyritään syrjäyttämään II kysymyksen 2 kohtaan annetussa vastauksessa kuvatulla tavalla määritetty alueellinen toimivalta.

C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä?

Kyseinen tuomioistuin saadaan selville seuraavasti:

Sivun alkuunSivun alkuun

Perheoikeudet – Perheoikeuksien toimivaltaan kuuluvat menettelyn valmistelu ja ratkaisut aviopuolisoita koskevissa hakemusasioissa, asumuseroon, ositukseen ja avioeroon liittyvissä kanteissa, pesänselvityksissä ja näihin liittyvissä turvaamistoimia koskevissa menettelyissä, puolisoiden ja entisten puolisoiden välisissä elatusmaksuissa ja niiden täytäntöönpanoon liittyvissä kanteissa, siviilivihkimyksen pätemättömyyttä koskevissa kanteissa sekä kanteissa, jotka liittyvät puolisoiden hyvässä uskossa suorituttaman siviilivihkimisen julistamiseen pätemättömäksi.

Perheoikeuksilla on lisäksi toimivalta:

  1. järjestää holhous ja omaisuudenhoitaja
  2. nimittää henkilö, jolla on oikeus tehdä oikeustoimia alaikäisen puolesta, ja nimittää edunvalvoja edustamaan vanhempainvallan alaisena olevaa alaikäistä tuomioistuimen ulkopuolisissa asioissa
  3. laatia adoptiosopimus
  4. antaa päätöksiä vanhempainvallan käytöstä ja käyttää toimivaltaa siihen liittyvissä asioissa
  5. vahvistaa alaikäisille ja täysi-ikäisille tai itsenäistyneille lapsille tulevat elatusmaksut sekä valmistella ja ratkaista elatusmaksujen täytäntöönpano
  6. antaa määräyksiä, jotka koskevat alaikäisten luovuttamista (oikealle holhoojalle)
  7. myöntää alaikäisen lailliselle edustajalle lupa tiettyihin toimiin, vahvistaa ilman tämän lupaa tehdyt toimenpiteet ja huolehtia tiettyjen oikeuksien hyväksymisestä
  8. tehdä päätöksiä vakuuksista, joita vanhempien on järjestettävä alaikäisten lasten hyväksi
  9. antaa määräys vanhempainvallan täydellisestä tai osittaisesta estämisestä ja määrätä rajoituksia vanhempainvallan käytölle
  10. varmistaa viran puolesta äitiys tai isyys tai julistaa isyys mitättömäksi
  11. tehdä päätös lasten etu- ja sukunimistä, jos vanhemmat ovat asiasta erimielisiä.

Perheoikeuksien toimivaltaan kuuluu myös:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. tehdä omaisuuden hallintaa koskevissa asioissa päätökset holhoojalle tai uskotulle henkilölle maksettavasta korvauksesta, tutkia holhoojan antamat selvitykset, päättää holhoojan, uskotun henkilön tai perheen neuvonantajan vaihtamisesta, vaatia tilit nähtäväkseen ja tehdä niihin perustuvat päätökset, myöntää lupa lainmukaisen kiinnelainan korvaamiseen toisella ja antaa vakuuksien täydentämistä tai vaihtamista koskevat määräykset sekä nimetä alaikäistä tuomioistuimen ulkopuolisissa asioissa edustava edunvalvoja
  2. nimittää edunvalvoja edustamaan alaikäistä jokaisessa holhoukseen liittyvässä oikeudenkäynnissä
  3. muuttaa, kumota tai tarkistaa adoptiopäätös, vaatia nähtäväksi adoptoijan tilit ja tehdä niistä päätös sekä vahvistaa adoptoitavan lapsen elatusmaksuun käytettävien tulojen määrä
  4. tehdä päätös alaikäisten lasten hyväksi järjestettyjen vakuuksien täydentämisestä tai vaihtamisesta
  5. vaatia nähtäväkseen ja tarkastaa vanhempien hoidettavat tilit
  6. perehtyä muihinkin sivuasioihin, jotka liittyvät edellä mainittuihin menettelyihin.

Työtuomioistuimet – Työtuomioistuinten toimivaltaan kuuluu tutkia siviilioikeudellisia kanteita, jotka koskevat erityisesti:

  1. työehtosopimusten mitätöintiin ja tulkintaan liittyviä, muita kuin hallinnollisia asioita
  2. kysymyksiä, jotka johtuvat työsuhteesta toisen palveluksessa ja suhteista, joita solmitaan työsopimuksen tekemiseksi
  3. työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttamia kysymyksiä
  4. kysymyksiä, jotka liittyvät terveydenhoitoon tai sairaalahoitoon, kliinisiin palveluihin kuuluvien lääkkeiden, proteesien tai ortopedisten laitteiden tarjontaan tai muihin palveluihin tai työtapaturman tai ammattitautien uhriksi joutuneelle maksettaviin tai maksettuihin suorituksiin
  5. kanteita sellaisten toimenpiteiden ja sopimusten mitätöimiseksi, joita työsuhteesta vastaavat liikeyritykset ovat tehneet vain vapautuakseen ammatti- tai työlainsäädännön soveltamisesta johtuvista velvoitteista
  6. kysymyksiä, jotka johtuvat laissa työsopimukseen rinnastettavista sopimuksista
  7. kysymyksiä, jotka johtuvat oppi- tai työharjoittelusopimuksista
  8. saman yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden kesken syntyneitä ongelmia, kun ne koskevat työsuhteessa yhdessä tehdyistä toimista tai jonkin työntekijän harjoittamasta luvattomasta käytännöstä työn aikana tai työn johdosta johtuvia oikeuksia ja velvoitteita, lukuun ottamatta rikostuomioistuinten toimivaltaan kuuluvia rikollisesta teosta johtuvaan vahingonkorvausvastuuseen liittyviä kysymyksiä
  9. sosiaaliturvasta ja lapsilisistä huolehtivien laitosten ja näiden edunsaajien välisiä kysymyksiä, kun ne koskevat laissa, asetuksissa tai yhdistysten säännöissä vahvistettuja jonkin osapuolen oikeuksia, valtuuksia tai velvoitteita – tämä ei kuitenkaan estä varsinaisia hallinto- ja verotuomioistuimia käyttämästä toimivaltaansa
  10. ammattiyhdistysten ja niiden jäsenten tai niiden edustamien henkilöiden välisiä kysymyksiä tai niiden päätöksistä johtuvia kysymyksiä, kun ne koskevat laissa, asetuksissa tai yhdistysten säännöissä ilmaistuja jonkin osapuolen oikeuksia, valtuuksia ja velvoitteita
  11. sosiaaliturvalaitosten tai ammattiyhdistysten omaisuuden realisointi- ja jakomenettelyjä, jollei laissa ole tätä estävää säädöstä
  12. sosiaaliturvalaitosten välisiä tai ammattiyhdistysten välisiä kysymyksiä, jotka koskevat laissa, asetuksissa tai jommankumman osapuolen säännöissä vahvistettuja valtuuksien tai velvollisuuksien olemassaoloa, laajentamista tai ominaisuutta, joka vaikuttaa toiseen osapuoleen
  13. omiin päätöksiinsä tai muihin määräyksiin perustuvia täytäntöönpanotoimia, lukuun ottamatta toisten tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä
  14. laillisen työsuhteen osapuolten tai yhden tällaisen henkilön ja kolmannen osapuolen välisiä kysymyksiä, jos niiden katsotaan johtuvan täydentävyyden tai alisteisuuden perusteella työsuhteeseen liittyvistä suhteista ja kanne yhdistetään toiseen kanteeseen, jonka osalta työtuomioistuin on suoraan toimivaltainen
  15. lakkoon liittyviä siviilioikeudellisia kysymyksiä
  16. yritysneuvostojen ja niitä vastaavien koordinointitoimikuntien välisiä sekä yrityksen ja sen työntekijöiden välisiä kysymyksiä
  17. muita lain mukaan sille osoitettuja asioita.

Kauppatuomioistuimet – Kauppatuomioistuinten toimivaltaan kuuluu valmistella ja ratkaista seuraavat asiat:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. yrityssaneerausta ja konkurssia koskevat erityiset menettelyt
  2. kanteet lausunnon saamiseksi yhtiösopimuksen puuttumisesta, mitätöinnistä tai irtisanomisesta
  3. työntekijöiden oikeuksiin liittyvät kanteet
  4. työntekijöiden oikeuksia koskevien päätösten lykkäämiseen ja kumoamiseen liittyvät kanteet
  5. yhtiöiden purkuun ja niiden omaisuuden realisointiin liittyvät kanteet
  6. kanteet lausunnon saamiseksi siitä, että vireillepantu asia koskee teollisoikeuksia
  7. kaupparekisterilaissa tarkoitetut kanteet
  8. kanteet teollisoikeuslaissa säädetyn mitätöinnin tai kumoamisen toteuttamiseksi.

Kauppatuomioistuinten toimivaltaan kuuluu myös käsitellä seuraavat asiat:

  1. muutoksenhaut päätöksiin, joilla on teollisoikeuslain mukaisesti myönnetty, kielletty tai lakkautettu joitakin kyseisessä laissa tarkoitettuja oikeuksia
  2. kaupparekisterin rekisterinhoitajien toimittamia päätöksiä koskevat muutoksenhaut.

Merioikeudet – Merioikeuksien toimivaltaan kuuluu seuraavien asioiden käsittely:

  1. korvaukset laivoille, aluksille tai muille uiville laitteille aiheutetuista tai niiden käytöstä merenkulussa aiheutuneista vahingoista
  2. merenkulussa käytettävien laivojen, alusten ja muiden uivien laitteiden rakennus-, korjaus-, osto- ja myyntisopimukset
  3. sopimukset merikuljetuksesta, yhdistetystä kuljetuksesta tai multimodaalikuljetuksesta
  4. sopimukset joki- tai kanavakuljetuksista
  5. sopimukset laivojen, alusten ja muiden uivien laitteiden käytöstä merenkulussa, etenkin sopimukset niiden vuokralle ottamisesta tai vuokralle antamisesta rahakorvausta vastaan
  6. sopimukset merenkulussa käytettävien laivojen, alusten ja muiden uivien laitteiden sekä niiden lastien vakuuttamisesta
  7. laivoja ja aluksia koskevat kiinnelainat ja erioikeudet sekä kaikkia uivia laitteita ja niiden lastia koskevat takuut
  8. laivoihin, aluksiin, muihin uiviin laitteisiin ja niiden lasteihin liittyvät erityisoikeudenkäynnit
  9. laivoja, aluksia ja muita uivia laitteita koskevat turvaamistoimet, kun ne liittyvät laivojen, alusten ja muiden uivien laitteiden lastiin ja muuhun omaisuuteen; samoin alustava pyyntö satamaviranomaisille turvaamistoimen kohteena olevan omaisuuden poiskuljettamisen ehkäisemiseksi
  10. yleiset ja erityiset merivahingot, mukaan lukien muihin merenkulkuun tarkoitettuihin uiviin laitteisiin kohdistuneet vahingot
  11. merenkulun avustus- ja pelastustoimenpiteet
  12. hinaus- ja luotsaussopimukset
  13. hylkyjen siirto
  14. siviilioikeudellinen vastuu meren ja muiden merioikeuden toimivaltaan kuuluvien vesien saastuttamisesta
  15. kalojen, äyriäisten, nilviäisten ja merikasvien pyyntiin ja nostoon käytettävien välineiden ja laitteiden sekä rautaesineiden, varusteiden, aseiden, muonavarojen ja muiden merenkulkuun tai kalastukseen käytettävien esineiden käyttö, menetys, löytäminen tai anastaminen sekä tälle aineistolle tuotetut tai sen kärsimät vahingot
  16. omaisuudelle yleisellä merialueella aiheutetut vahingot
  17. meriveden rannalle kuljettaman hylkytavaran ja esineiden omistus ja hallinta tai olemassa olevat jätteet, jotka lepäävät kyseisen alueen maaperän pinnalla tai pinnanalaisissa kerroksissa tai jotka ovat peräisin sisävesistä tai sijaitsevat niissä; tämä sillä edellytyksellä, että niillä on merkitystä merenkulun kannalta
  18. saaliit
  19. ylipäätään kaikki merenkulkuun liittyvät kauppaoikeuden piiriin kuuluvat asiat.

Lisätietoja

  • Supremo Tribunal de Justiça (korkein oikeus) English - français - português
  • Ministério da Justiça (oikeusministeriö) English - português
  • Tribunal Constitucional (perustuslakituomioistuin) português
  • Tribunal da Relação de Lisboa (Lissabonin ylioikeus) português
  • Tribunal da Relação de Coimbra (Coimbran ylioikeus) português
  • Tribunal da Relação de Évora (Évoran ylioikeus) English - français - português
  • Tribunal da Relação do Porto (Porton ylioikeus) português
  • Procuradoria Geral da República (tasavallan syyttäjälaitos) português
  • Centro de Estudos Judiciários (tuomareiden koulutuksesta vastaava laitos) English - français - português
  • Direcção Geral da Administração da Justiça (oikeushallinnon keskusvirasto; antaa mm. tuomioistuinten yhteystiedot, tietoa niiden alueellisista toimivallasta ja antaa käyttäjätunnukset Oficiais de Justiça -kotisivulle) português
  • Gabinete de Política Legislativa e Planeamento do Ministério da Justiça (oikeusministeriön lainsäädäntöpolitiikan suunnitteluyksikkö) English - português
  • Direcção Geral dos Registos e do Notariado (kirjaamo- ja notariaattitoiminnasta vastaava virasto) português
  • Instituto do Consumidor (kuluttajavirasto) português
  • Associação Sindical dos Juizes Portugueses (Portugalin tuomarien ammattiyhdistys) português
  • Sindicato dos Magistrados do Ministério Público (syyttäjien ammattiyhdistys) português
  • Ordem dos Advogados (asianajajaliitto) português
  • Base de legislação "on-line" português (lainsäädäntö verkossa; sisältää säädökset, jotka on julkaistu Portugalin virallisen lehden I sarjassa 1.1.1970 alkaen; vapaa tutustumisoikeus I sarjassa 1.1.2000 alkaen julkaistuun lainsäädäntöön).

« Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Portugali - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 06-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta