Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Puola

Uusin päivitys: 22-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Puola

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen? A.
B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani? B.
I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani? I.
II. Alueellinen toimivalta (Onko A vai B kaupungin tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?) II.
1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö 1.
2. Poikkeuksia pääsäännöstä 2.
a) Missä tapauksissa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä? a)
b) Missä tapauksissa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin? b)
c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen? c)
C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä? C.

 

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen?

Puolassa riita-asioita käsittelevät yleiset siviilituomioistuimet ja korkein oikeus (ks. Puolan oikeuslaitos), paitsi jos asia kuuluu erityistuomioistuimen toimivaltaan.

Tuomioistuinten toimivallasta säädetään siviiliprosessilain 16-18 ja 27-37 §:ssä.

Alioikeudet (sąd rejonowy) on jaettu eri osastoihin, joissa siviilioikeudelliset asiat käsitellään niiden sisällön mukaan seuraavasti:

  • siviiliasiat eli riita-asiat,
  • perheoikeudelliset ja alaikäisiä koskevat asiat (perhetuomioistuimet) - nämä osastot käsittelevät perhe- ja huoltajuusoikeuteen liittyviä asioita, jotka koskevat alaikäisten vahingollista elämäntapaa ja nuorten tekemiä rikoksia, alkoholi- ja huumeriippuvaisten hoitoa sekä muita asioita, jotka erityislakien nojalla kuuluvat holhoustuomioistuimen (sąd opiekuńczy) toimivaltaan,
  • työ- ja sosiaaliturvaoikeutta koskevat asiat (työtuomioistuin),
  • kauppaoikeudelliset asiat (kauppatuomioistuin) - tämä osasto käsittelee yritysten välisiä kauppa- ja siviilioikeudellisia riita-asioita eri toimialoilla sekä yritysten sisäisiä asioita, joiden osapuolina ovat yritys ja sen johtohenkilöt, joilta vaaditaan vahingonkorvauksia virheellisten ilmoitusten tekemisestä tuomioistuinrekisteriin, sekä yrityksiä vastaan nostettuja ympäristörikoksia koskevia kanteita,
  • maa- ja kiinteistörekisteri - tämä osasto käsittelee maa- ja kiinteistörekisteriin kirjaamista koskevia tai muita maa- ja kiinteistörekisteriin liittyviä siviiliasioita,
  • kaupunginosaoikeus - tämä osasto käsittelee yksinkertaistettuun riita-asiain menettelyyn kuuluvia asioita sekä vakuustalletuksia ja menettämisseuraamuksia koskevia asioita.

Lisäksi Varsovan aluetuomioistuimen (sąd okręgowy) yhteydessä toimivat seuraavat osastot:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • kilpailu- ja kuluttajansuojatuomioistuin, jonka toimivaltaan kuuluvat kilpailuasiat ja energialainsäädäntöä koskevat asiat.
  • yhteisön tavaramerkkejä ja mallioikeuksia käsittelevä tuomioistuin, joka käsittelee tavaramerkkien loukkaamista tai mallioikeuksien loukkaamisen uhkaa koskevia asioita ja antaa lausuntoja siitä, että mallien ja tavaramerkkien suojaa ei ole loukattu, sekä yhteisömallin tai tavaramerkin mitätöintiä ja lakkaamista koskevia asioita ja tavaramerkin suojan loukkaamisen seurauksia.

B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani?

I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani?

Yleisperiaatteena on, että siviiliasioissa toimivalta tehdä ratkaisuja ensimmäisenä oikeusasteena kuuluu alioikeuksille (sąd rejonowy). Alioikeuksien toimivaltaan kuuluvat kaikki asiat lukuun ottamatta asioita, jotka on siviiliprosessilain 16 ja 507 §:llä nimenomaan määrätty aluetuomioistuinten (sąd okręgowy) toimivaltaan kuuluviksi.

Aluetuomioistuimet puolestaan käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena siviiliprosessilain 17 §:ssä mainitut asiat eli:

  • muut kuin varallisuussuhteita koskevat asiat (esim. avioero) ja niihin liittyvät taloudelliset vaateet lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat vanhemmuuden vahvistamista tai kiistämistä, lapsen tunnustamisen mitätöintiä sekä adoption purkamista,
  • teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa sekä keksintöjä, hyödyllisyysmalleja (ns. pikkupatentteja), malleja, tavaramerkkejä, maantieteellisiä merkintöjä ja integroitujen piirien piirimalleja (topografiat) sekä muita immateriaalioikeuksien suojaa koskevat asiat,
  • tiedotusvälineistä annettuun lakiin perustuvat vaateet,
  • varallisuusoikeudelliset asiat, kun niiden arvo on yli 75 000 zlotya tai kauppaoikeudellisissa asioissa 100 000 zlotya, lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat elatusvaateita, omistusoikeuden loukkauksia, puolisoiden yhteisomistuksen purkamista, maa- ja kiinteistörekisterin sisällön saattamista ajan tasalle,
  • osuuskunnan purkamisesta tehdyn päätöksen korvaamista koskevat päätökset,
  • päätöksen kumoaminen, pätemättömyyden vahvistaminen tai mitättömyyden toteaminen, kun päätöksen on tehnyt oikeushenkilö tai sellainen organisaatioyksikkö, jolla ei ole oikeushenkilöllisyyttä mutta joka lain mukaan on oikeuskelpoinen,
  • vilpillisen kilpailun ehkäiseminen ja torjunta.

Lisäksi aluetuomioistuinten toimivaltaan kuuluvat mm. seuraavat asiat:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • oikeustoimikelpoisuuden puuttumista koskevat asiat,
  • valtionyritysten toimintaan liittyvät riita-asiat yrityksen hallituksen ja johtajan välillä, yrityksen organisaatioyksiköiden ja sen perustaneiden viranomaisten välillä tai yrityksen organisaatioyksiköiden ja yrityksen toimintaa valvovan elimen välillä,
  • ulkomaisten tuomioistuinten tekemien päätösten täytäntöönpanokelpoisuuden toteaminen ja vahvistaminen (siviiliprosessilain 1148 ja 1151 §).

Varallisuusoikeutta koskevissa asioissa hakijan on ilmoitettava haasteessa riita-asian arvo, paitsi jos riidan aiheena on tietty rahasumma.

Taloudellisia vaateita koskevissa asioissa ilmoitettu arvo katsotaan riita-asian arvoksi, vaikka summa olisi mainittu ainoastaan riita-asian varsinaisen kohteen vaihtoehtona.

Muissa varallisuusoikeudellisissa asioissa hakijan on ilmoitettava haasteessa riita-asian kohteen rahallinen arvo siviiliprosessilain 20-24 §:n mukaisesti.

II. Alueellinen toimivalta (Onko A vai B kaupungin tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?)

Puolan siviiliprosessilaissa tuomioistuimen toimivalta jaetaan neljään tyyppiin: Yleinen toimivalta (siviiliprosessilain 27–30 §), rinnakkainen toimivalta (31–37 §), yksinomainen toimivalta (38–42 §) ja erityinen toimivalta (43–46 §).

1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö
Yleinen alueellinen toimivalta

Kanne nostetaan siinä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirin alueella kantajan kotipaikka on (siviiliprosessilain 27 §).

Siviiliprosessilain 25 §:n mukaan luonnollisen henkilön kotipaikka on se paikkakunta, missä henkilö oleskelee vakinaisesti. Jos kantajan kotipaikka ei ole Puolassa, yleinen toimivalta määräytyy hänen oleskelupaikkansa mukaan. Jos se ei ole tiedossa tai jos se ei sijaitse Puolassa, kanne on nostettava sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jonka alueella kantajalla viimeksi oli kotipaikka Puolassa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kanne valtiokonttoria vastaan nostetaan sen organisaatioyksikön kotipaikan toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jonka toimintaa riita-asia koskee. Kun valtiokonttorin sijaan tulee valtiokonttorin syyttäjänvirasto (Prokuratoria Generalna Skarbu Państwa), kanne nostetaan sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä toimii se syyttäjäviraston yksikkö, joka vastaa sen valtiokonttorin yksikön toiminnasta, jonka toimintaa riita-asia koskee.

Kanne muita oikeushenkilöitä ja muita osapuolia vastaan, jotka eivät ole luonnollisia henkilöitä, nostetaan niiden päätoimipaikan toimivaltaisessa tuomioistuimessa (siviiliprosessilain 30 §).

2. Poikkeuksia pääsäännöstä
a) Missä tapauksissa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä?

Rinnakkainen alueellinen toimivalta antaa kantajalle joissakin asioissa mahdollisuuden valita tuomioistuin. Kantaja voi tällöin nostaa kanteen siinä tuomioistuimessa, jolla on yleinen toimivalta, tai jossakin toisessa siviiliprosessilain 32-37 §:n mukaisessa tuomioistuimessa.

Rinnakkaista alueellista toimivaltaa sovelletaan seuraavissa asioissa:

  • elatusvaateet sekä isyyden vahvistaminen ja siihen liittyvät vaateet: kanne voidaan nostaa elatusapuun oikeutetun kotipaikan toimivaltaisessa tuomioistuimessa;
  • vastaajan liiketoimintaan liittyvät taloudelliset vaateet: kanne voidaan nostaa tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä vastaajan organisaatioyksikkö tai liiketoimintaa harjoittava yritys sijaitsee, jos vaatimus liittyy tuon yksikön tai yrityksen toimintaan. Tämä ei kuitenkaan koske asioita, joissa valtiokonttorin syyttäjänvirasto tulee lain nojalla valtiokonttorin sijaan;
  • sopimuksen olemassaolon toteaminen sekä sopimuksen täytäntöönpano, purkaminen tai mitätöinti, samoin kuin sopimuksen täytäntöönpanon laiminlyönnin tai suoritusvirheen perusteella maksettavat korvaukset: kanne voidaan nostaa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa kiistanalainen sopimus on pantu täytäntöön; epävarmoissa tapauksissa sopimuksen täytäntöönpanopaikkakunta on osoitettava asiakirjanäytöllä;
  • sopimussuhteen ulkopuoliseen vahinkoon perustuva korvausvaatimus: kanne voidaan nostaa siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä vahingon aiheuttanut teko tapahtui;
  • asianajopalkkion maksaminen: kanne voidaan nostaa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä asianajaja hoiti asiaa;
  • kiinteistön vuokra- tai leasing-sopimukseen liittyvät vaatimukset: kanne voidaan nostaa kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimessa;
  • kanne vekselin tai sekin asettajaa vastaan voidaan nostaa maksupaikan tuomioistuimessa. Jos vekselin tai sekin asettajia on useita, kanne heitä vastaan voidaan nostaa joko maksupaikan tuomioistuimessa tai maksavan tai oman vekselin tai sekin asettamispaikan yleisessä tuomioistuimessa;
  • talousoikeuden alalla erityismenettelyssä käsiteltävän sopimuksen tekeminen, sen sisällön vahvistaminen tai muuttaminen: kanne voidaan nostaa sopimuksen täytäntöönpanopaikan tuomioistuimessa (siviiliprosessilain 479 § yhdessä 34 §:n kanssa);
  • työoikeudellinen kanne voidaan nostaa siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirin alueella työtä on tehty tai tehdään tai jossa se olisi pitänyt tehdä, tai siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirin alueella työpaikka sijaitsee (siviiliprosessilain 461 §:n 1 momentti).
b) Missä tapauksissa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin?

Tuomioistuimen yksinomainen toimivalta tarkoittaa, että kanne voidaan tutkia ainoastaan lain osoittamassa tuomioistuimessa. Yksinomaisesta toimivallasta säädetään seuraavissa asioissa:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • kiinteistön omistusoikeus ja muut esineoikeudet sekä kiinteistön hallintaoikeus: kanne voidaan nostaa ainoastaan kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimessa; jos riita koskee kiinteistörasitetta, toimivalta määräytyy asianomaisen kiinteistön sijaintipaikan mukaan;
  • testamenttia, lakiosaa sekä testamenttilahjoitusta, ehdonluonteista määräystä ja muita testamenttimääräyksiä koskevissa asioissa kanne voidaan nostaa yksinomaan testamentintekijän viimeisen kotipaikan tuomioistuimessa, ja jos testamentintekijän viimeistä kotipaikkaa Puolassa ei voida määrittää, sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä testamentattu omaisuus tai sen osa sijaitsee;
  • osuuskunnan, yrityksen tai yhdistyksen jäsenyyttä koskevissa asioissa kanne voidaan nostaa yksinomaan sen kotipaikan tuomioistuimessa;
  • avioliittoa koskevissa asioissa kanne voidaan nostaa yksinomaan siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä oli puolisoiden viimeinen yhteinen kotipaikka, jos ainakin toinen heistä edelleen asuu siellä. Jos tällaista paikkaa ei ole, yksinomainen toimivalta kuuluu vastaajan kotipaikan toimivaltaiselle tuomioistuimelle, ja jos tällaista paikkaa ei ole, toimivalta kuuluu kantajan asuinpaikan tuomioistuimelle;
  • kun asia koskee vanhempien ja lasten tai adoptiovanhempien ja adoptiolasten suhdetta, kanne voidaan nostaa yksinomaan kantajan kotipaikan tuomioistuimessa, jos ei ole perustetta, jonka nojalla kanne voitaisiin nostaa yleistä toimivaltaa koskevien säännösten mukaisesti.
c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen?

Erityinen toimivalta tarkoittaa, että erityissäännöksissä mainituissa asioissa tuomioistuimen toimivalta voidaan määritellä toisella tavoin:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Kantaja voi valita tuomioistuimen

    Jos toimivalta voi kuulua useammalle kuin yhdelle tuomioistuimelle tai jos kanne nostetaan useampia henkilöitä vastaan, joiden osalta toimivalta kuuluu yleistä toimivaltaa koskevien säännösten nojalla useammalle kuin yhdelle tuomioistuimelle. Samaa sovelletaan silloin kun kiinteä omaisuus, jonka sijaintipaikan mukaan tuomioistuimen toimivalta määräytyy, sijaitsee useamman eri tuomiopiirin alueella.

  2. Osapuolet voivat valita tuomioistuimen yhteisen sopimuksen tai hakemuksen perusteella

    Osapuolet voivat sopia kirjallisesti, että jo vireillä oleva asia tai asiat, joita myöhemmin saattaa liittyä heidän keskinäiseen oikeussuhteeseensa, käsitellään sellaisessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, jolla lain nojalla ei ole alueellista toimivaltaa. Tämän jälkeen yksinomainen toimivalta kuuluu tälle tuomioistuimelle, paitsi jos osapuolet sopivat toisin. Osapuolet voivat myös kirjallisella sopimuksella rajoittaa kantajan valintaoikeuden muutamaan kyseisissä asioissa toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

    Osapuolet eivät kuitenkaan voi vaikuttaa yksinomaiseen toimivaltaan.

    Sopimus tuomioistuimen toimivallasta on tehtävä kirjallisesti. Se voi olla joko osa aineellisoikeudellista sopimusta (oikeuspaikka- eli prorogaatiolauseke) tai asiasta voidaan tehdä erillinen sopimus.

    Työ- ja sosiaaliturvaoikeutta koskevissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin voi asian käsittelyn nopeuttamiseksi siirtää sen osapuolten yhteisestä hakemuksesta toiseen tuomioistuimeen, joka käsittelee työ- ja sosiaaliturvaoikeutta koskevia asioita samassa oikeusasteessa.

  3. Toimivaltaisen tuomioistuimen osoittaa ylemmän oikeusasteen tuomioistuin tai korkein oikeus

    Jos toimivaltainen tuomioistuin ei voi käsitellä asiaa tai toteuttaa muita toimenpiteitä, ylemmän oikeusasteen tuomioistuin osoittaa asian toisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Asia voidaan siirtää toiseen tuomioistuimeen vain jos toimivaltaiseen tuomioistuimeen liittyvä este on sellainen, että se estää asian käsittelyn, esimerkiksi jos tuomari on pidätetty virantoimituksesta tai ylivoimaisen esteen vuoksi.

    Korkein oikeus on velvollinen osoittamaan tuomioistuimen, jossa kanne on nostettava, jos alueellista toimivaltaa ei voida määrittää lain säännösten nojalla asiaan liittyvien tosiseikkojen perusteella (siviiliprosessilain 45 §).

C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä?

Erityistuomioistuimia ovat hallintotuomioistuimet ja sotilastuomioistuimet.

Sotilastuomioistuinten toimintaa säännellään sotilastuomioistuimista 21. elokuuta 1997 annetulla lailla. Nämä tuomioistuimet käsittelevät pääasiallisesti Puolan tasavallan puolustusvoimien piirissä esiin tulevia rikosoikeudellisia asioita. Muita asioita voidaan siirtää niiden toimivallan piiriin ainoastaan lain nojalla.

Hallintotuomioistuinten toimintaa säännellään hallintotuomioistuimista 25. heinäkuuta 2002 annetulla lailla. Hallintotuomioistuimet osallistuvat oikeuden hoitoon valvomalla julkishallinnon toimintaa sekä käsittelemällä asioita, jotka koskevat alue- ja keskushallinnon elinten välisiä toimivaltakysymyksiä. Ei ole poissuljettua, että hallintotuomioistuin poikkeuksellisesti ratkaisee julkishallinnon toiminnan valvonnan yhteydessä myös luonteeltaan siviilioikeudellisia asioita.

Lisätietoja

Oikeusministeriö

http://www.ms.gov.pl/ polski

Puolan yleiset tuomioistuimet (yhteystiedot)

http://www.ms.gov.pl/organizacja/organizacja.shtml polski

« Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Puola - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 22-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta