Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Alankomaat

Uusin päivitys: 14-07-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Alankomaat

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen? A.
B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani? B.
I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani? I.
II. Alueellinen toimivalta (Onko kaupungin A vai B tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?) II.
C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saa selville, mihin tuomioistuimeen pitää ottaa yhteyttä? C.

 

Jos haluaa käynnistää jonkin oikeustoimen, on ensin tiedettävä, mikä tuomioistuin on toimivaltainen kyseisessä asiassa. Jos valittu tuomioistuin ei ole toimivaltainen tai jos toimivaltaisuudesta on erimielisyyttä, saattaa asian käsittely viivästyä tai kanne hylätään kokonaan.

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen?

Alankomaiden siviilioikeus ei tunne mitään erityistuomioistuimia kuten kauppatuomioistuimia tai työtuomioistuimia. Yleinen tuomioistuin on periaatteessa toimivaltainen kaikissa yksityisoikeuteen liittyvissä asioissa.

B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani?

Yksityisoikeusasioiden tutkinta kuuluu tiettyjä poikkeustapauksia lukuun ottamatta ensisijaisesti tuomioistuimille.

Alankomaiden oikeusjärjestelmässä yksityisoikeudellisia asioita käsittelee kolme tuomioistuintyyppiä: käräjäoikeus (rechtbank), hovioikeus (gerechtshof) ja korkein oikeus (Hoge Raad).

Alankomaissa on 19 käräjäoikeutta, viisi hovioikeutta ja yksi korkein oikeus.

Hovioikeudet jakautuvat osastoihin, joita ovat kantoni, hallinto-oikeus, riita-asiat ja rikosoikeus.

Käräjäoikeus koostuu ns. yksinkertaisista ja moninkertaisista osastoista. Yksinkertainen osasto käsittelee asiat yhden tuomarin kokoonpanossa ja moninkertainen kolmen tuomarin kokoonpanossa. Lähtökohtana on, että kantonin tason asiat, juridisesti selkeät asiat ja kiireellisinä käsiteltävät asiat käsitellään yksinkertaisessa osastossa. Juridiselta kannalta monimutkaiset asiat käsitellään moninkertaisessa osastossa. Usein myös perheasiat käsitellään yksinkertaisessa osastossa. Esimerkiksi lasten asioita käsittelevä tuomioistuin on yksinkertainen osasto, joka käsittelee tietyt lapsiin liittyvät asiat.

Sivun alkuunSivun alkuun

Riita-asioita käsittelevä oikeus ei ole toimivaltainen asioissa, jotka kuuluvat hallinto-oikeuden toimivaltaan. Tällöin kyseessä on viranomaisia vastaan nostettu kanne.

I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani?

Eri tuomioistuinten välisestä työnjaosta on säädetty siviililakikirjassa (Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering). Lähtökohtana on, että riita-asioita käsittelevä tuomioistuin on toimivaltainen kaikissa sellaisissa tapauksissa, joita laissa ei erikseen määrätä kantoninoikeuden päätettäväksi.

Tehtävänjako perustuu pääasiassa seuraaviin seikkoihin:

  • Saatavan suuruus

    Kantoninoikeus on toimivaltainen asioissa, joissa saatava on enintään 5000 euroa. Samoin kantoninoikeus on toimivaltainen asioissa, joissa vahingonkorvaukselle ei ole asetettu tiettyä määrää ja kun vaikuttaa siltä, että vahingonkorvauksen määrä ei ylitä 5000 euroa.

  • Asian luonne

    Kantoninoikeus on toimivaltainen asioissa, jotka käsittelevät (yksittäisiä tai ryhmänä tehtyjä) vuokrasopimuksia, työsopimuksia, asiamiessopimuksia tai osamaksusopimuksia. Vaateen määrällä ei ole tässä merkitystä.

Muulloin riita-asioita käsittelevä tuomioistuin on toimivaltainen.

II. Alueellinen toimivalta (Onko kaupungin A vai B tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?)

Tässä kyse on siitä, mikä 19 käräjäoikeudesta on milläkin alueella toimivaltainen, eli onko se esimerkiksi Amsterdamin vai Leeuwardenin käräjäoikeus.

Sivun alkuunSivun alkuun

Seuraavassa esitetään, miten alueellinen toimivalta Alankomaissa toimii. Kansainvälisissä asioissa samaa voidaan soveltaa, kun Alankomaiden tuomioistuin on todettu asiassa toimivaltaiseksi. Tämän jälkeen määritetään Alankomaiden oikeusjärjestyksen mukainen alueellinen toimivalta (ellei alueellisesta toimivallasta säädetä samassa säännöksessä kuin mihin kansainvälinen toimivalta perustuu, esimerkiksi ns. Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa).

1) Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö

Riita-asioissa pääsääntönä (siviililakikirjan 99 §) on ensi kädessä, että ellei toisin määrätä, vastaajan asuinpaikan tuomioistuin on toimivaltainen. Ellei vastaajan asuinpaikkaa Alankomaissa tunneta, toimivaltainen tuomioistuin on tosiasiallisen (alankomaisen) oleskelupaikan tuomioistuin. Toimivallasta annetussa laissa määrätään, mikä tuomioistuin on vastaajan asuin- tai oleskelupaikan mukaisesti toimivaltainen. Laissa määrätään, mihin 19 oikeuspiiristä kukin kunta kuuluu.

Hakemusasioissa pääsääntönä (riita-asioita käsittelevän siviililakikirjan 262§) on ensi kädessä, että kantajan (tai yhden kantajista tai yhden kanteessa mainituista asianosaisista) asuinpaikan tuomioistuin on toimivaltainen. Ellei kantajan asuinpaikkaa Alankomaissa tunneta, toimivaltainen tuomioistuin on tosiasiallisen (alankomaisen) oleskelupaikan tuomioistuin. Jos hakemusasia on yhteydessä riita-asiaan liittyvään kanteeseen, myös kyseistä kannetta tutkiva tuomioistuin on toimivaltainen.

2) Poikkeuksia pääsäännöstä

Kohdissa 2a, 2b ja 2c käsitellyt säännöt pätevät lähinnä riita-asioiden käsittelyyn.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hakemusasioissa kantajan tuomioistuin on yleensä toimivaltainen paitsi, jos kyse on elatusavun muuttamisesta.

Lasten elatusapuasioiden muutokset käsitellään lapsen asuinpaikan tuomioistuimisessa.

Puolison elatusapuun oikeutettu voi hakea muutosta elatusapuun elatusvelvollisen asuinpaikan tuomioistuimelta. Elatusvelvollinen voi hakea muutosta elatusavun saajan asuinpaikan tuomioistuimelta.

2.a. Missä tapauksissa voi valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkin muun tuomioistuimen välillä?

Alankomaiden prosessioikeudessa on lukuisia säännöksiä, joissa pääsäännön (eli vastaajan asuinpaikan tai tosiasiallisen oleskelupaikan) mukaisesti toimivaltaisen tuomioistuimen lisäksi on toinenkin toimivaltainen tuomioistuin. Tällöin on kyse vaihtoehtoisesta toimivallasta. Kantaja voi valita, noudatetaanko pääsääntöä vai vaihtoehtoista sääntöä. Seuraavassa luetellaan tärkeimmät tällaiset lait:

Seuraavat säännökset koskevat riita-asioita:

Työ- ja asiamiesasioissa vaihtoehtoisena tuomioistuimena on työn tavanomaisen suorituspaikan mukainen tuomioistuin (siviililakikirjan 100 §).

Kuluttaja-asioissa (siviililakikirjan 101 §) vaihtoehtoisena tuomioistuimena on kuluttajan asuinpaikan tuomioistuin tai, jollei sellaista ole, kuluttajan tosiasiallisen oleskelupaikan tuomioistuin.

Rikosasioihin (siviililakikirjan 102 §) liittyviin sitoumuksiin liittyvissä asioissa vaihtoehtoisena tuomioistuimena on sen paikkakunnan mukainen tuomioistuin, jossa vahinkoa aiheuttanut teko tapahtui.

Kiinteään omaisuuteen liittyvissä asioissa (siviililakikirjan 103 §) vaihtoehtoisena tuomioistuimena on tuomioistuin, jonka toimialueella kyseinen omaisuus tai suurin osa siitä sijaitsee. Asunnon tai toimitilan vuokrausasioissa ainoastaan se kantoninoikeus on päätösvaltainen, jonka toimialueella vuokrattu kohde tai suurin osa siitä sijaitsee.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perintöasioissa (siviililakikirjan 104 §) vaihtoehtoisena tuomioistuimena on perinnön jättävän henkilön viimeisen asuinpaikan tuomioistuin (kuolinpaikan tuomioistuin).

Oikeushenkilöitä (siviililakikirjan 105 §) koskevissa asioissa (joita ovat esimerkiksi oikeushenkilön purkaminen, oikeushenkilöiden päätösten mitätöinti, jäsenten tai yhtiömiesten oikeudet ja velvollisuudet) vaihtoehtoisena tuomioistuimena on asuinpaikan tuomioistuin tai oikeushenkilön tai yhtiön sijoittautumispaikan tuomioistuin.

Luonnollisten henkilöiden konkurssi- ja velkajärjestelyasioissa (siviililakikirjan 106 §) vaihtoehtoisena tuomioistuimena on tuomioistuin, johon tutkintatuomari kuuluu, ja ellei tutkintatuomaria ole osoitettu, tuomioistuin, joka teki velkajärjestelypäätöksen. Konkurssilain toimivaltasäännökset ovat ensisijaisia edellä mainittuun sääntöön nähden.

Avioerotapauksissa avioerotuomioistuimen alueellinen toimivalta määräytyy siviililakikirjan 262 pykälän perusteella seuraavasti: kantajan (tai yhden kantajista tai yhden kanteessa mainituista asianosaisista) asuinpaikan tuomioistuin on toimivaltainen. Jos kyseisten henkilöiden asuinpaikkaa Alankomaissa ei tunneta, tosiasiallisen oleskelupaikan tuomioistuin (Alankomaissa) on toimivaltainen. Kantajan asuinpaikan mukaiselle tuomioistuimelle on vaihtoehtona asianosaisen asuinpaikan mukainen tuomioistuin.

2.b. Missä tapauksissa on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin?

Alankomaiden prosessioikeudessa on lukuisia säännöksiä, joiden perusteella pääsäännöstä poiketaan. Tällöin valintamahdollisuutta erityissäännön ja pääsäännön välillä ei ole, vaan on sovellettava erityissääntöä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun kyse on alaikäisiin liittyvistä asioista, noudatetaan seuraavia erityissääntöjä:

Alaikäisiä koskevissa asioissa asuinpaikan tuomioistuin on toimivaltainen tai, jos asuinpaikkaa Alankomaissa ei ole, alaikäisen tosiasiallisen oleskelupaikan tuomioistuin (siviililakikirjan 265 §).

Kyseessä ei ole vaihtoehtoinen sääntö, vaan sääntö, jota noudatetaan pääsäännön sijaan. Näin ollen toimivaltainen ei ole kantajan asuin- tai oleskelupaikan tuomioistuin (hakemusmenettelyn pääsääntö), vaan alaikäisen asuinpaikan tuomioistuin tai, jos asuinpaikkaa Alankomaissa ei ole, alaikäisen tosiasiallisen oleskelupaikan tuomioistuin. Jos tässä säännössä ei vahvisteta alueellista toimivaltaa käyttävää tuomioistuinta, ‘s-Gravenhagen tuomioistuin on toimivaltainen.

Lisäksi Alankomaiden prosessioikeus sisältää seuraavat erityissäännökset alueellisesta toimivallasta (tässä mainitaan ainoastaan merkittävimmät säännökset):

Siviilisääty (siviililakikirjan 263 §): väestörekisteritietojen tai rekisteriin kirjattuihin tai kirjattaviin toimiin liittyvien tietojen antamista, kirjaamista, siirtämistä tai muuttamista koskevissa asioissa toimivalta on tuomioistuimella, jonka toimivaltaan kyseinen toimi kuuluu tai jonka se on kirjattava.

Rakennusten tai niiden osien vuokrausta koskevissa asioissa (siviililakikirjan 264 §) toimivaltainen tuomioistuin on se, jonka toimialueella vuokrattu rakennus sijaitsee.

Holhousta, oikeudellista valvontaa tai edunvalvontaa (siviililakikirjan 266 §) koskevissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin on Alankomaissa sijaitsevan asuinpaikan tuomioistuin tai, jos asuinpaikkaa Alankomaissa ei ole, sen henkilön tosiasiallinen oleskelupaikka, jonka omaisuutta holhous tai edunvalvonta koskee.

Sivun alkuunSivun alkuun

Poissaolevaksi, kadonneeksi tai kuolleeksi julistaminen (siviililakikirjan 267 §): kun on kyseessä poissaolo tai katoaminen, toimivaltainen tuomioistuin on henkilön asuinpaikka ennen poissaoloa tai katoamista. Toimivaltainen tuomioistuin asioissa, jotka koskevat kuolleeksi julistamista, on ’s-Gravenhagen tuomioistuin.

Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa toimivalta on ’s-Gravenhagen tuomioistuimella, jos laissa ei määrätä muuta (siviililakikirjan 268 §).

2.c. Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen?

Siviililakikirjan 108 pykälän perusteella osapuolet voivat kirjallisesti ilmoittaa valitsemansa tuomioistuimen tietyissä, osapuolten itsensä käynnistämissä menettelyissä. Valintamahdollisuutta ei ole asioissa, joissa osatekijänä on yleinen järjestys, kuten eräissä perheoikeusasioissa sekä konkurssi- ja velkajärjestelyasioissa. Kantonitasolla valintamahdollisuus on rajoitettu asioihin, joissa saatava on enintään 5000 euroa (kaikki saatavatyypit).

Valittu tuomioistuin on periaatteessa ainoa toimivaltainen tuomioistuin. Osapuolet voivat myös sopia, ettei yksinomaista toimivaltaa ole.

Erotapauksissa (avioero, asumusero, rekisteröidyn parisuhteen purkaminen, asumuseron jälkeinen avioero) sovelletaan erityissääntöä. Siviililakikirjan 270 pykälän 2 momentin mukaisesti tuomioistuin, jolla ei ole asiassa alueellista toimivaltaa, siirtää asiankäsittelyn alueella toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Itse asiassa näin menetellään avioeroasioissa ainoastaan, jos vastaaja (osapuoli, jota vastaan oikeusmenettely on käynnistetty) kyseenalaistaa tuomioistuimen toimivaltaisuuden. Jos kyseinen aviopuoliso ei kyseenalaista tuomioistuimen toimivaltaisuutta, asia voidaan käsitellä myös tuomioistuimessa, jolla ei ole asiassa alueellista toimivaltaa riippumatta siitä, onko aviopuoliso läsnä oikeudenkäynnissä. Tätä kutsutaan hiljaiseksi suostumukseksi tuomioistuinvalintaan.

C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saa selville, mihin tuomioistuimeen pitää ottaa yhteyttä?

Alankomaiden lainsäädäntö ei tunne mitään erityistuomioistuimia. Tietyssä mielessä voidaan sanoa, että kantoninoikeus on työ- ja vuokra-asioita käsittelevä erityistuomioistuin.

Lisätietoja

  • Toimivaltainen tuomioistuin Alankomaissa English - Nederlands
  • Oikeusapu Alankomaissa (myös englanniksi) Nederlands

« Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Alankomaat - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 14-07-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta