Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Luxemburg

Uusin päivitys: 21-04-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Luxemburg

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Ennen oikeudenkäynnin aloittamista on syytä selvittää, mille tuomioistuimelle riita-asian tutkinta kuuluu, toisin sanoen millä tuomioistuimella on toimivalta tutkia asia. Jos valitaan väärä tuomioistuin tai toimivallasta ilmenee erimielisyyttä, on vaara, että oikeuskäsittely pitkittyy huomattavasti ja jopa että kanne hylätään toimivallan puuttumisen vuoksi.



 

SISÄLLYSLUETTELO

A. Onko asia pantava vireille yleisessä tuomioistuimessa vai erityistuomioistuimessa? A.
B. Jos toimivalta on yleisillä tuomioistuimilla, miten voidaan tietää, mikä niistä on toimivaltainen kussakin riita-asiassa? B.
I. Erotellaanko ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimet ”alempiin” ja ”ylempiin”? I.
II. Alueellinen toimivalta (onko toimivalta kyseisessä asiassa kaupungin A vai kaupungin B tuomioistuimella?) II.
1. Alueellisen toimivallan yleissääntö 1.
2. Poikkeukset yleissääntöön 2.
a) Milloin on mahdollista valita vastaajan kotipaikan tuomioistuimen (yleissäännön mukaisen tuomioistuimen) ja jonkin toisen tuomioistuimen välillä? a)
b) Milloin on pakko valita jokin muu kuin vastaajan kotipaikan tuomioistuin (yleissäännön mukainen tuomioistuin)? b)
c) Voivatko osapuolet valita jonkin tuomioistuimen, joka ei yleensä olisi toimivaltainen? c)
C. Jos toimivalta on jollain erityistuomioistuimella, kuinka asiasta saadaan tieto kussakin riita-asiassa? C.
I. Erotellaanko ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimet ”alempiin” ja ”ylempiin”? I.
II. Alueellinen toimivalta (onko toimivalta kyseisessä asiassa kaupungin A vai kaupungin B tuomioistuimella?) II.
1. Alueellisen toimivallan yleissääntö 1.
2. Poikkeukset yleissääntöön 2.

 

A. Onko asia pantava vireille yleisessä tuomioistuimessa vai erityistuomioistuimessa?

Luxemburgissa toimivaltainen tuomioistuin siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa on alueellinen tuomioistuin. Suurherttuakunnassa on kaksi tuomiopiiriä, ja näin ollen siellä on Luxemburgin kaupungissa kokoontuva alueellinen tuomioistuin sekä Diekirchissä kokoontuva alueellinen tuomioistuin.

Alueellinen tuomioistuin on toimivaltainen kaikissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, joissa toimivaltaa ei ole laissa säädetty jollekin toiselle tuomioistuimelle.

Huomattakoon, että eräiden toisten maiden tilanteesta poiketen Luxemburgissa ei ole erityistuomioistuinta sellaisille kauppaoikeudellisille asioille, jotka on osoitettu alueellisen tuomioistuimen erityisjaostojen käsiteltäviksi. Kauppaoikeudellisiin asioihin sovelletaan kuitenkin yksinkertaistettua menettelyä.

Erityistuomioistuimilla on toimivalta lähinnä seuraavissa asioissa:

  • Vähäiset asiat – Jos riita-asiassa on kysymys enintään 10 000 euron summasta, toimivalta on rauhantuomarilla. Suurherttuakunnassa on kolme rauhantuomioistuinta: Luxemburgin kaupungissa, Esch-sur-Alzettessa ja Diekirchissä; kukin niistä on toimivaltainen tietyllä alueella. Kysymyksessä olevan summan suuruus on toisinaan vaikea määritellä joko siksi, että riita-asiassa on monta osiota, tai siksi, että vaatimuksen määrän arviointi on hankalaa. Epäselvissä tapauksissa on suositeltavaa kääntyä asianajajan puoleen.
  • Työoikeudelliset asiat – Jos riidan aiheena on työsopimuksen täytäntöönpano, toimivalta on työtuomioistuimella. Suurherttuakunnassa on kolme työtuomioistuinta: Luxemburgin kaupungissa, Esch-sur-Alzettessa ja Diekirchissä; kukin niistä on toimivaltainen tietyllä alueella. Lisäksi jokaisella työtuomioistuimella on erilliset toimivaltaiset osastot työntekijöiden ja työnjohdon sekä työntekijöiden ja työnantajien välisiä riitoja varten.
  • Vuokrasopimuksia koskevat asiat – Laissa on säädetty rauhantuomareille toimivalta käsitellä vuokrasopimusten täytäntöönpanoa koskevia riitoja riidan arvosta riippumatta. Huomattakoon, että jos riita koskee vuokran määrää, laissa säädetään, että ennen asian vireillepanoa rauhantuomioistuimessa on pyydettävä jokaisessa kunnassa toimivan vuokralautakunnan lausunto.
  • Naapuruusasiat – Suurin osa naapuruusasioista, jotka liittyvät esimerkiksi nautintaoikeuksiin tai naapuruudesta johtuviin rasitteisiin, kuuluvat rauhantuomarien toimivaltaan. Jos riita kuitenkin pahenee ja esitetään vahingonkorvausvaatimuksia, vaaditun summan suuruus on ratkaiseva. Jos se on yli 10 000 euroa, toimivalta kuuluu alueelliselle tuomioistuimelle.
  • Sosiaaliturva-asiat – Laissa säädetään, että sosiaaliturvan valituslautakunnalla on toimivalta päättää sosiaaliturva-asioita koskevista riidoista. Lautakunnan toimipaikka on Luxemburgin kaupungissa, ja sen toimivalta ulottuu koko suurherttuakunnan alueelle.
  • Alaikäisten huoltoa koskevat asiat – Jos alaikäisen huolto on riidanalainen avioeron yhteydessä, kysymyksen ratkaisu kuuluu alueelliselle tuomioistuimelle useimmiten välipäätösmenettelyllä. Muun kuin avioeroon liittyvän tai avioeron jälkeisen huollon osalta toimivalta on holhous- ja nuorisotuomioistuimella Luxemburgin kaupungissa tai Diekirchissä.
  • Ylivelkaantuminen – Toimivalta ylivelkaantumista koskevissa kysymyksissä on laissa säädetty kuuluvaksi rauhantuomareille.

B. Jos toimivalta on yleisillä tuomioistuimilla, miten voidaan tietää, mikä niistä on toimivaltainen kussakin riita-asiassa?

Sivun alkuunSivun alkuun

I. Erotellaanko ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimet ”alempiin” ja ”ylempiin”?

Rauhantuomarit ovat toimivaltaisia ratkaisemaan siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat, joissa ei ole kysymys yli 10 000 euron summasta (korkoja ja kuluja ei oteta huomioon). Tuon summan ylittävissä asioissa alueellinen tuomioistuin on toimivaltainen.

Alueellinen tuomioistuin on aina toimivaltainen asioissa, jotka eivät edellytä rahallista arviointia, kuten esimerkiksi perheasioissa.

II. Alueellinen toimivalta (onko toimivalta kyseisessä asiassa kaupungin A vai kaupungin B tuomioistuimella?)

1. Alueellisen toimivallan yleissääntö

Toimivaltainen tuomioistuin on yleensä vastaajan kotipaikan tuomioistuin. Tämä sääntö selittyy halusta suojella vastaajaa, jonka oletetaan olevan helpompi puolustautua asuinpaikkansa lähimmässä rauhantuomioistuimessa.

Jos vastaaja on luonnollinen henkilö, tuomioistuin on hänen asuin- tai oleskelupaikkansa tuomioistuin. Jos vastaaja on oikeushenkilö (yhtiö tai yhdistys), tuomioistuin on kyseisen oikeushenkilön sijoituspaikkakunnan, yleensä rekisteröidyn toimipaikan tuomioistuin. Pääasiallinen sijoituspaikkakunta on monesti muu kuin rekisteröity toimipaikka. Tällöin asia voidaan panna vireille pääasiallisen sijoituspaikkakunnan tuomioistuimessa. Jos vastaaja on suuryhtiö, jolla on monta tytäryhtiötä, asia voidaan panna vireille jonkin tytäryhtiön toimipaikan tuomioistuimessa.

2. Poikkeukset yleissääntöön

Sivun alkuunSivun alkuun

a) Milloin on mahdollista valita vastaajan kotipaikan tuomioistuimen (yleissäännön mukaisen tuomioistuimen) ja jonkin toisen tuomioistuimen välillä?

Sopimusasiat – Kantaja voi viedä asian vastaajan kotipaikan tuomioistuimeen tai sopimuksen luonteen mukaisesti joko tavaran toimituspaikan tai palvelun suorituspaikan tuomioistuimeen.

Sopimukseen perustumattomat vahingonkorvaukset ja rikosasian yhteydessä esitettävät siviilioikeudelliset vaatimukset – Kanne voidaan nostaa vastaajan asuinpaikan tuomioistuimessa tai sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa vahinko tai vahingon aiheuttanut teko on sattunut.

Kiinteistöasiat – Kantaja voi viedä asian kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimeen.

b) Milloin on pakko valita jokin muu kuin vastaajan kotipaikan tuomioistuin (yleissäännön mukainen tuomioistuin)?

Avioeroasiat – Toimivalta on perheen asuinpaikan tuomioistuimella. Jos aviopuolisot asuvat erillään, toimivalta on heidän viimeisen yhteisen asuinpaikkansa tuomioistuimella.

Perintöoikeudelliset asiat – Toimivalta on vainajan viimeisen asuinpaikan tuomioistuimella.

Vuokrasopimukset – Toimivalta on rakennukset sijaintipaikan tuomioistuimella.

Työoikeudelliset asiat – Toimivalta on työpaikkakunnan tuomioistuimella. Eräissä tapauksissa, joissa työnantaja on käynnistänyt oikeusmenettelyn toisessa jäsenvaltiossa asuvaa palkansaajaa vastaan, toimivalta on palkansaajan asuinpaikan tuomioistuimella.

c) Voivatko osapuolet valita jonkin tuomioistuimen, joka ei yleensä olisi toimivaltainen?

Luxemburgin laissa hyväksytään oikeuspaikkalausekkeen pätevyys; kyseisellä lausekkeella osapuolet sopivat, että heidän mahdollinen riitansa käsitellään tietyssä tuomioistuimessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeuspaikkalausekkeilla on erityistä merkitystä, jos riidassa on mukana useista valtioista olevia osapuolia. Lausekkeilla voidaan määrittää etukäteen, missä oikeusistuimessa mahdollinen riita ratkaistaan. Euroopan unionin maiden kesken kyseisten lausekkeiden pätevyysehdoista on säädetty 22 päivänä joulukuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 44/2001.

Osapuolet voivat sopia myös siitä, missä tuomioistuimessa käsitellään niiden puhtaasti sisäiset riidat. Uuden siviilioikeudenkäyntilain 18 §:n mukaan osapuolet voivat pyytää rauhantuomaria ratkaisemaan riidan, joka ei yleensä kuuluisi hänen toimivaltaansa riidan arvon tai alueellista kilpailua koskevien sääntöjen takia. Osapuolten välinen sopimus voi olla nimenomainen tai johtua siitä, että vastaajalla ei ole oikeudenkäynnissä lausuttavaa.

Oikeuspaikkalauseke on pätevä vain, jos molemmat osapuolet ovat sen tosiasiallisesti hyväksyneet. Yhteisymmärrys on osoitettava yleisten oikeussääntöjen mukaisesti.

Osapuolten mahdollisuus valita tuomioistuin on toisinaan lailla rajoitettu. Niinpä laissa kuluttajan oikeusturvasta todetaan mitättömiksi lausekkeet, joilla pyritään kieltämään kuluttajan oikeus kannella tarvittaessa yleisiin tuomioistuimiin.

C. Jos toimivalta on jollain erityistuomioistuimella, kuinka asiasta saadaan tieto kussakin riita-asiassa?

I. Erotellaanko ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimet ”alempiin” ja ”ylempiin”?

Luxemburgin laissa säädetyissä erityistuomioistuimissa (työtuomioistuimessa, vuokrasopimuksia käsittelevässä rauhantuomioistuimessa, hallintotuomioistuimessa ja sosiaaliturvan valituslautakunnassa) olevat ensimmäisen oikeusasteen tuomarit käsittelevät kaikkia kyseisille tuomioistuimille osoitettuja riita-asioita ilman että näitä olisi laissa eroteltu kysymyksessä olevan summan suuruuden mukaan.

Siten esimerkiksi rauhantuomarin, joka on yleensä toimivaltainen vain, jos kysymys on enintään 10 000 euron summasta, ei tarvitse ottaa huomioon tätä rajaa, kun hän käsittelee vuokrasopimusta koskevaa riitaa.

II. Alueellinen toimivalta (onko toimivalta kyseisessä asiassa kaupungin A vai kaupungin B tuomioistuimella?)

1. Alueellisen toimivallan yleissääntö

Joskin toimivalta on yleensä vastaajan asuinpaikan tuomioistuimella, on erityistuomioistuimia koskevia poikkeuksia.

Niinpä toimivalta on yleensä sen paikkakunnan työtuomioistuimella, jolla työpaikka sijaitsee, eikä jommankumman osapuolen asuinpaikan mukaisella työtuomioistuimella. Samoin vuokrasopimusta koskeva riita on vietävä sen paikkakunnan tuomioistuimeen, jolla sopimuksen kohteena oleva huoneisto sijaitsee.

Asia ei koske hallintotuomioistuinta eikä sosiaaliturvan valituslautakuntaa, sillä niillä on toimivalta koko suurherttuakunnan alueella.

2. Poikkeukset yleissääntöön

Erityistuomioistuimille on myönnetty erityinen toimivalta, eivätkä osapuolet yleensä voi valita muuta tuomioistuinta kuin sen, joka on lailla osoitettu.

Alakohtainen toimivalta katsotaan usein liittyväksi yleiseen järjestykseen (esimerkiksi työoikeuden alalla), mikä merkitsee, että tuomarin on otettava esiin kysymys toimivallan puuttumisesta silloinkin, kun osapuolet eivät kiinnitä asiaan huomiota.

« Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Luxemburg - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 21-04-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta