Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Liettua

Uusin päivitys: 12-07-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Liettua

Kun halutaan käynnistää oikeudenkäynti siviili- tai kauppaoikeudellisessa asiassa, on ensin määriteltävä se tuomioistuin, joka on kelpoinen käsittelemään asian, eli jolla on toimivalta. Jos käytetään väärää tuomioistuinta, tai jos oikeasta tuomioistuimesta on riitaa, menettely voi viivästyä merkittävästi, taikka kanne voidaan jopa hylätä toimivallan puuttumisen vuoksi.



 

SISÄLLYSLUETTELO

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen? A.
B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani? B.
I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani? I.
II. Alueellinen toimivalta (Onko A vai B kaupungin tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?) II.
1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö 1.
2. Poikkeuksia pääsäännöstä 2.
a) Missä tapauksissa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä? a)
b) Missä tapauksissa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin? b)
C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä? C.

 

Alustavia huomioita

  • Tämä kuvaus rajoittuu koskemaan vain ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia muun muassa sen oletuksen perusteella, että päätöksen antanut tuomioistuin antaa yleensä tiedon muutoksenhakuasteeksi toimivaltaisesta tuomioistuimesta, tai tieto on saatavissa kyseisestä tuomioistuimesta.
  • Oikeudellisten sääntöjen järjestelmää koskeva kuvaus ei saa olla liian yksityiskohtainen, vaan sen olisi keskityttävä niihin tilanteisiin, jotka ovat käytännössä kaikkein tärkeimpiä tämän Internet-sivuston käyttäjien kannalta.
  • On tärkeää muistaa, että näillä sivuilla kuvatut toimivaltasäännökset soveltuvat yleisesti vain seuraavissa tapauksissa:
    1. kansalliset asiat,
    2. rajatylittävät asiat, joissa on mukana EU:n jäsenvaltiossa asuva vastaaja, silloin kun määritellään yhteisön oikeuden mukaista toimivaltaista tuomioistuinta kyseisessä erityistapauksessa,
    3. rajatylittävät asiat, joissa on mukana EU:n ulkopuolella asuva vastaaja, paitsi silloin, kun kansainvälisessä sopimuksessa (kuten Luganon yleissopimuksessa) toisin määrätään.

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen?

Niissä jäsenvaltioissa, joissa tavalliset tuomioistuimet eivät käsittele laajasti kaikkia siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita, vaan tietyillä oikeuden osa-alueilla toimivalta on erikoistuneilla itsenäisillä tuomioistuimilla, olisi selvitettävä toimivaltajako.

Liettuan tasavallan tuomioistuimista annetun lain 12 §:ssä säädetään maan tuomioistuinjärjestelmästä, että se koostuu yleisen ja erityisen toimivallan tuomioistuimista.

Yleisen toimivallan tuomioistuimet (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet – alueelliset tuomioistuimet ja piirituomioistuimet) käsittelevät kaikki siviiliasiat, eli riidat, jotka liittyvät tai johtuvat siviili-, perhe-, työ-, immateriaali-, konkurssioikeudesta, uudelleenjärjestelystä tai muista yksityisistä suhteista. Ne käsittelevät myös asioita tuomioistuinkäsittelyn ulkopuolella, sekä hakemuksia, jotka koskevat ulkomaisten tuomioistuinten antamien tuomioiden ja välitystuomioiden hyväksymistä ja täytäntöönpanoa Liettuan tasavallassa (siviiliprosessilain 22 §).

Erikoistuneet tuomioistuimet eli hallintotuomioistuimet käsittelevät (alioikeuksina) hallinnollisia asioita, jotka johtuvat hallinnollisista oikeudellisista suhteista.

B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani?

I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani?

Siviiliasioita käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena alueelliset tuomioistuimet ja piirituomioistuimet (siviiliprosessilain 25 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Siviiliprosessilain 26 §:ssä vahvistetaan yleissääntö, jonka mukaan kaikki siviiliasiat käsitellään piirituomioistuimessa. Pääsääntöön säädetään poikkeuksia 27 ja 28 §:ssä, joissa säädetään, että alueellisilla tuomioistuimilla on toimivalta tietyissä asioissa ja että Vilnan alueellisella tuomioistuimella on yksinomaisen toimivalta.

Suurimmassa osassa jäsenvaltioita erotetaan tavallisen siviilituomioistuimen alempi ja ylempi ensimmäinen oikeusaste. Tässä tapauksessa toimivaltajako tehdään seuraavasti:

  • Vaateen määrän mukaan määräytyvä kynnys ja/tai alueelliset tuomioistuimet käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena käsittelevät siviiliasiat, kun kanteen määrä ylittää satatuhatta litiä, paitsi perheen oikeudellisia suhteita koskevissa asioissa, joissa on kyse omaisuuden jaosta (siviiliprosessilain 27 §:n 1 momentti).
  • Muut tekijät, jotka määrittelevät toimivallan riippumatta kanteen määrästä, tulisi määritellä.

    Alueelliset tuomioistuimet käsittelevät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina myös seuraavia siviiliasioita (siviiliprosessilain 27 §):
  • asiat, jotka koskevat tekijänoikeuksista johtuvia oikeudellisia suhteita silloin, kun kyse ei ole omaisuudensuojasta
    • asiat, jotka koskevat julkisesta siviilitarjouskilpailusta johtuvia oikeudellisia suhteita
    • asiat, jotka koskevat konkurssia ja rakenneuudistusta
    • pankin väliaikaishallinnon jättämän enimmäispääoman vähentämistä koskevan hakemuksen hyväksyminen
    • asiat, joissa yksi osapuolista on vieras valtio tai sen osa
    • osakkeiden pakkomyyntiä koskevien valitusten (osingot, korot) käsittely
    • oikeushenkilön toiminnan tutkimista koskevien valitusten käsittely
    • muiden siviiliasioiden käsittely, joissa alueelliset tuomioistuimet toimivat lain mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina. 

Vilnan alueellinen tuomioistuin käsittelee ainoana ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena seuraavia siviiliasioita (siviiliprosessilain 28 §):

Sivun alkuunSivun alkuun

  • riidat, jotka sille Liettuan lisenssilainsäädännön mukaan kuuluvat
  • riidat, jotka sille Liettuan tavaramerkkilainsäädännön mukaan kuuluvat
  • adoptioasiat, silloin kun vieraan valtion kansalainen haluaa adoptoida Liettuassa tai ulkomailla asuvan Liettuan kansalaisen
  • muiden siviiliasioiden käsittely, joissa vain Vilnan alueellinen tuomioistuin toimii lain mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena.

II. Alueellinen toimivalta (Onko A vai B kaupungin tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?)

1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö

Oletettavasti vastaajan kotipaikka tai tavanomainen asuinpaikka, joka on kuvattava lyhyesti samoin kuin oikeushenkilöihin sovellettava perussääntö.

Kanne on nostettava vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa. Oikeushenkilöä vastaan nostetaan kanne oikeushenkilön rekisteröidyn kotipaikan tuomioistuimessa. Jos vastaajana on valtio tai kunta, kanne nostetaan valtiota tai kuntaa edustavan laitoksen kotipaikan tuomioistuimessa (siviiliprosessilain 29 §).

2. Poikkeuksia pääsäännöstä
a) Missä tapauksissa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä?

Tässä kappaleessa olisi selvitettävä muut kuin yksinomaiset alueellisen toimivallan säännöt, jotka yleensä liittyvät asian luonteeseen, sen kohteeseen.

Kantaja voi valita tuomioistuimen seuraavissa tapauksissa (siviiliprosessilain 30 §):

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Kanne vastaajalle, jonka asuinpaikka on tuntematon, voidaan nostaa siinä tuomioistuimessa, jossa vastaajalla on omaisuutta tai jossa hänen viimeinen tunnettu asuinpaikkansa oli.
  2. Kanne vastaajalle, jolla ei ole asuinpaikkaa Liettuassa, voidaan nostaa siinä tuomioistuimessa, jossa vastaajalla on omaisuutta tai jossa oli hänen viimeinen tunnettu asuinpaikkansa Liettuassa.
  3. Oikeushenkilön sivukonttorin toimista nostettava kanne voidaan nostaa myös sivukonttorin sijaintipaikan tuomioistuimessa.
  4. Elatusapua ja isyystutkimusta koskevat kanteet voidaan nostaa myös kantajan kotipaikan tuomioistuimessa.
  5. Vahingonkorvauskanne, jonka perusteena on luonnollisen henkilön terveyden vahingoittaminen tai kuolemantuottamus, voidaan nostaa kantajan asuinpaikan tai vahingon ilmenemispaikan tuomioistuimessa.
  6. Esinevahinkoa koskeva korvauskanne voidaan nostaa kantajan asuin- tai kotipaikan taikka vahingon ilmenemispaikan tuomioistuimessa.
  7. Vahingonkorvauskanne, joka perustuu laittoman tuomion antamiseen, vapausrangaistuksen laittomaan soveltamiseen, laittomaan pidätykseen, prosessuaalisten pakkotoimien laittomaan soveltamiseen, laittomaan hallinnolliseen rangaistukseen, vangitsemiseen, taikka tuomarin tai tuomioistuimen siviiliasian käsittelyssä suorittamiin laittomiin toimiin, voidaan nostaa kantajan asuinpaikan tuomioistuimessa.
  8. Vahingonkorvauskanne, joka perustuu alusten yhteentörmäykseen, merellä suoritetun auttamisen ja pelastustoiminnan kulujen korvaamiseen, ja kaikki muut riidat, jotka aiheutuvat merikuljetuksesta, voidaan käsitellä myös vastaajan aluksen sijaintipaikan tuomioistuimessa tai aluksen rekisteröintisataman sijaintipaikan tuomioistuimessa.
  9. Jos sopimuksessa on sovittu täytäntöönpanopaikasta, kanne voidaan nostaa myös siellä.
  10. Kanne, joka liittyy huoltajana tai omaisuuden hoitajana toimimiseen, voidaan nostaa myös huoltajan tai hoitajan asuinpaikassa tai omaisuudenhoitajan asuin- tai kotipaikassa.
  11. Kuluttajasopimuksia koskeva kanne voidaan nostaa myös käyttäjän asuinpaikassa.

Lisäksi kanne useita vastaajia vastaan, jotka asuvat tai sijaitsevat eri paikoissa, voidaan kantajan valinnan mukaan nostaa yhden vastaajan asuin- tai kotipaikassa (siviiliprosessilain 33 §:n 1 momentti). 

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuvauksen olisi koskettava ainakin seuraavia sääntöjä:

  • Sopimusasiat (onko erityissääntöjä tietyn tyyppisille sopimuksille, kuten työsopimuksille?)

    Jos sopimuksessa on sovittu täytäntöönpanopaikasta, kanne voidaan kantajan valinnan mukaan nostaa vastaajan koti- tai asuinpaikassa taikka sopimuksen täytäntöönpanopaikassa. Kuluttajasopimuksia koskeva kanne voidaan nostaa vastaajan tai kuluttajan asuin- tai kotipaikassa.
    • Elatusapua koskevat asiat
      Elatusavun muuttamista koskeva kanne voidaan nostaa kantajan valinnan mukaan vastaajan tai kantajan asuin- tai kotipaikassa.
    • Sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausvastuuta koskevat asiat
    • Rikosoikeudenkäynnin yhteydessä esitettävien siviilioikeudellisten vahingonkorvauskanteiden nostaminen
      Rikosoikeudenkäyntiin liittyvä vahingonkorvauskanne voidaan nostaa Liettuan siviiliprosessia koskevien oikeuspaikkasäännösten mukaisesti, jos kannetta ei ole nostettu tai käsitelty rikosasian käsittelyn yhteydessä.
      Jne.
b) Missä tapauksissa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin?

Tässä osassa olisi selostettava erityistuomioistuinten yksinomaista toimivaltaa koskevat säännöt.

Liettuan siviiliprosessilain 31 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään seuraavat poikkeukset yleiseen alueelliseen tuomiovaltaan. Näiden poikkeusten noudattaminen on kantajalle pakollista kannetta nostettaessa.

  1. Aineellisia oikeuksia kiinteään omaisuuteen koskevat kanteet, joiden kohteena on kiinteän omaisuuden käyttö, lukuun ottamatta puolisoiden omaisuuden jakoa koskevia hakemuksia avioliiton purkautuessa, tai kiinteän omaisuuden takavarikoinnin kumoaminen, nostetaan saman paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa kiinteä omaisuus tai sen pääosa sijaitsee.
  2. Testamentin tekijän velkojien kanteet, jotka on nostettu ennen kuin perilliset ovat hyväksyneet perintösaannon, käsitellään siinä tuomioistuimessa, missä perintö tai sen suurin osa sijaitsee.

Liettuan siviiliprosessilain 33 §:n 2–4 momentissa säädetään lisäksi seuraavaa:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Vastakanne nostetaan samassa tuomioistuimessa, missä alkuperäinen kanne on nostettu, riippumatta siitä missä vastakanne muuten olisi nostettava. Jos vastakanne muuttaa asian erityistuomioistuimessa käsiteltäväksi, alkuperäistä kannetta käsittelevä tuomioistuin siirtää koko asian erityistuomioistuimessa käsiteltäväksi.
  • Jos joku kantajan vaatimuksista edellyttää poikkeuksellisen oikeuspaikkavalintasäännön soveltamista, kanne käsitellään kyseisen poikkeuksellisen oikeuspaikkavalintasäännön mukaisesti.
  • Jos joku kantajan vaatimuksista kuuluu alueellisen tuomioistuimen toimivaltaan, kaikki vaatimukset käsitellään alueellisessa tuomioistuimessa.

Oikeuspaikkasopimusten (sopimusten oikeuspaikkalauseet mukaan luettuina) pätevyyden edellytykset ja niiden vaikutukset

Osapuolet voivat muuttaa asiaan sovellettavaa alueellista toimivaltaa kirjallisella sopimuksella. Poikkeuksellisen tai erityisen tuomioistuimen toimivaltaa ei kuitenkaan voida muuttaa osapuolten välisellä sopimuksella (Liettuan siviiliprosessilain 32 §).

Vastaajan läsnäoloon yksinomaisesti perustuva tuomioistuimen toimivalta

Tuomioistuin siirtää asian käsiteltäväksi toiseen tuomioistuimeen päätöksellään, jos vastaaja, jonka asuinpaikka ei ollut aiemmin tiedossa, pyytää siirtämään asian käsittelyn asuinpaikkansa tuomioistuimeen (Liettuan siviiliprosessilain 34 §:n 2 momentin 2 kohta).

C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä?

Erityistuomioistuinten osalta toimivaltasäännösten olisi oltava soveltuvin osin saman rakenteen mukaisia kuin B osassa. Jos toimivaltasäännökset ovat olennaisesti samat, se olisi tehtävä selväksi ja sen jälkeen olisi esitettävä poikkeukset kyseiseen sääntöön.

Erityiset hallintotuomioistuimet Liettuassa eivät käsittele siviiliasioita, joten tämän esityksen kirjoittajien kantana on, että niiden toimivaltasäännöt ja poikkeukset eivät kuulu tämän esityksen aihepiiriin.

« Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Liettua - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 12-07-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta