Tuomioistuinten toimivalta - Latvia

SISÄLLYSLUETTELO A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen?  B. Miten saan selville, mikä tuomioistuimista on tuomiovaltainen juuri minun asiassani?  I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani?  II. Alueellinen toimivalta  1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö  2. Poikkeuksia pääsäännöstä  a) Missä tapauksissa voin valita (pääsäännön mukaan määräytyvän) vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen ja jonkun muun tuomioistuimen välillä?  b) Missä tapauksessa minun on valittava muu kuin (pääsäännön mukaan määräytyvä) vastaajan asuinpaikan tuomioistuin?  c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi tuomiovaltainen?  C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä?

 

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen?

Siviiliprosessilaki takaa jokaiselle luonnolliselle henkilölle ja oikeushenkilölle oikeuden puolustaa oikeutettuja etujaan ja kansalaisoikeuksiaan tuomioistuimessa, mikäli oikeuksia on rikottu tai ne on kiistetty. Pääsääntöisesti kaikki siviilioikeudelliset riita-asiat voidaan saattaa tuomioistuimen käsiteltäviksi, ja ne on käsiteltävä oikeuden kannemenettelyjen mukaisesti. Poikkeustapauksissa ja ainoastaan lain salliessa riita-asiat voidaan ratkaista muissa, tuomioistuimen ulkopuolisissa menettelyissä. Laissa säädetyissä tapauksissa tuomioistuin käsittelee myös sellaisia luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden vaatimuksia, jotka eivät ole luonteeltaan siviilioikeudellisia. Silti kaikissa tapauksissa tuomioistuin tai tuomari tekee päätöksen siitä, ratkaistaanko riita välimiesmenettelyllä. Jos tuomioistuin tai tuomari katsoo, ettei riita-asia kuulu tuomioistuimen ratkaistavaksi, asiasta annettavassa päätöksessä ilmoitetaan kyseisen riidan ratkaisemisesta vastaava elin.

Riidan osapuolilla on oikeus saattaa asia yhteisellä sopimuksella välitystuomioistuimen ratkaistavaksi. Osapuolet voivat päättää, että ne hakevat välitystuomioistuimen ratkaisua jo syntyneelle tai mahdollisesti tulevaisuudessa syntyvälle riidalle. Tiettyjä laissa mainittuja riita-asioita lukuun ottamatta kaikki riita-asiat voidaan saattaa välimiesoikeuden käsiteltäviksi. Mikäli osapuolet ovat sopineet riidan viemisestä välitystuomioistuimeen, asiaa koskeva hakemus on osoitettava toimivaltaiselle välitystuomioistuimelle.

Sivun alkuun

B. Miten saan selville, mikä tuomioistuimista on tuomiovaltainen juuri minun asiassani?

Siviiliasiat tutkitaan aineellisesti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa lukuun ottamatta tiettyjä lain nojalla aluetuomioistuimissa käsiteltäviä asioita.

Asioiden aineellista tutkimista ei aloiteta ylemmän oikeusasteen tuomioistuimessa, ennen kuin ne on käsitelty alemman oikeusasteen tuomioistuimessa. Siviiliasioiden ensimmäinen oikeusaste on alioikeus tai aluetuomioistuin, jonka toimivaltaan asia kuuluu. Siviiliprosesseissa toimivalta tarkoittaa tuomioistuimessa ratkaistavien riita-asioiden sisällöllistä tutkimista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa kunkin tuomioistuimen aineellisen tai alueellisen toimivallan perusteella.

Tuomioistuimissa käsiteltävät asiat käsitellään alioikeuksissa lukuun ottamatta tiettyjä lain nojalla aluetuomioistuimissa käsiteltäviä asioita. Seuraavat tuomioistuimissa käsiteltävät asiat käsitellään aluetuomioistuimissa:

1. kiinteistöjen omistusoikeuksia koskevat riidat;
2. sopimusoikeudelliset asiat, joissa vaatimus on yli 150 000 LVL;
3. patenttioikeuksia ja tavaramerkkien suojaa koskevat asiat;
4. luottolaitosten maksukyvyttömyyttä ja selvitystilaan asettamista koskevat asiat.

Asia käsitellään aluetuomioistuimessa myös silloin kun samassa asiassa esitetään useita vaatimuksia, joista osa kuuluu alioikeuden toimivaltaan ja osa aluetuomioistuimen toimivaltaan, tai kun alioikeudelle on jätetty aluetuomioistuimen toimivaltaan kuuluva vastakanne.

Tuomioistuimet tekevät ratkaisunsa riita-asioissa lakien ja muun lainsäädännön, Latviaa velvoittavien kansainvälisten sopimusten sekä Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti. Jos parlamentin eli Saeiman hyväksymän kansainvälisen sopimuksen määräykset ovat ristiriidassa Latvian lainsäädännön säännösten kanssa, on sovellettava kansainvälisen sopimuksen määräyksiä. Mikäli oikeudellisesta asiasta säädetään Latviassa sellaisenaan sovellettavassa Euroopan unionin lainsäädännössä, Latvian lainsäädännön säännöksiä sovelletaan Euroopan unionin lainsäädännön sallimissa rajoissa.

Sivun alkuun

I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani?

Siviiliasioissa ensimmäisen oikeusasteen eritasoisten tuomioistuinten tuomiovalta määräytyy aineellisesti, koska asiat tulevat näiden tuomioistuinten käsiteltäviksi asian tyypin perusteella tai kanteen kohteen (asian luonteen tai vaateen suuruuden) perusteella. Kummassakin tapauksessa on niin ikään otettava huomioon samantasoisten tuomioistuinten alueellinen toimivalta.

Katso lisätietoja edellä olevasta selvityksestä tuomioistuinten jaosta alempiin ja ylempiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimiin.

II. Alueellinen toimivalta

1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö

Alueellista toimivaltaa koskevissa yleisissä menettelyissä säädetään, että kanne luonnollista henkilöä vastaan nostetaan henkilön asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa (rikosprosessilain 26 §). Kanne oikeushenkilöä vastaan nostetaan oikeushenkilön sijoittautumispaikan (virallisen osoitteen) perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Tämä tarkoittaa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen valintaan vaikuttavat asian sisältöön perustuvan eli aineellisen toimivallan ohella myös alueellista toimivaltaa koskevat säännöt.

2. Poikkeuksia pääsäännöstä

Siviiliprosessilaissa säädetään myös poikkeuksista siviiliasioita koskevaan alueelliseen toimivaltaan. Kantaja voi näin ollen saattaa asian vireille joko alueellista toimivaltaa koskevien yleisten säännösten mukaisesti eli kääntyä vastaajan asuin- tai sijoittautumispaikan tuomioistuimen puoleen, tai kantaja voi nostaa kanteen muussa samantasoisessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, joka mainitaan lainsäädännössä vaihtoehtoisena tuomioistuimena.

Sivun alkuun

a) Missä tapauksissa voin valita (pääsäännön mukaan määräytyvän) vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen ja jonkun muun tuomioistuimen välillä?

Jos vastaajan asuinpaikka ei ole tiedossa tai vastaajalla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Latviassa, kanne häntä vastaan pannaan vireille tuomioistuimessa, jonka alueella on vastaajalle kuuluva kiinteistö, tai vastaajan viimeisen tunnetun asuinpaikan tuomioistuimessa.

Kantajan valitsemaa oikeuspaikkaa koskevat säännökset vahvistetaan siviiliprosessilain 28 §:ssä, jossa selitetään yksityiskohtaisesti, minkätyyppisissä asioissa tämä on mahdollista, ja luetellaan vaihtoehtoiset tuomioistuimet, joissa kanne voidaan panna vireille:

1. Oikeushenkilön tytäryhtiön tai edustuston toimia koskeva kanne voidaan nostaa myös tytäryhtiön tai edustuston sijaintipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.
2. Elatusavun tai isyyden määrittämistä koskeva kanne voidaan nostaa myös kantajan asuinpaikan tuomioistuimessa.
3. Kanteet, jotka koskevat uhrin vammautumiseen, muuhun terveydentilan heikkenemiseen tai kuolemaan johtaneita henkilövahinkoja (siviililain 2347-2353 § ), voidaan nostaa kantajan asuinpaikan tai rikoksen tekopaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.
4. Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omaisuudelle aiheutunutta vahinkoa koskeva kanne voidaan nostaa vahingon tapahtumispaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.
5. Omaisuuden takaisinsaantia tai omaisuuden arvon korvaamista koskeva kanne voidaan nostaa myös kantajan asuinpaikan tuomioistuimessa.
6. Merisaatavat voidaan saattaa myös vastaajan aluksen takavarikointipaikan perusteella määräytyvän tuomioistuimen käsiteltäviksi.
7. Kanne useita eri paikoissa asuvia tai useisiin eri paikkoihin sijoittautuneita vastaajia vastaan voidaan nostaa yhden vastaajan asuin- tai sijoittautumispaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.
8. Avioeroa tai avioliiton mitätöintiä koskeva kanne voidaan nostaa kantajan asuinpaikan tuomioistuimessa, jos:
   1. kantajan taloudessa asuu alaikäisiä;
   2. toinen avioeroa hakevista puolisoista on virallisesti katsottu henkisesti vajaavaltaiseksi tai holhouksenalaiseksi (siviililain 365 §);
   3. toinen avioeroa hakevista puolisoista kärsii vankeusrangaistusta;
   4. toisen avioeroa hakevan puolison asuinpaikka on tuntematon tai ulkomailla;
   5. aviopuolisot ovat jättäneet tätä koskevan hakemuksen päättäessään hakea avioeroa.
9. Työsopimusta koskeva kanne voidaan nostaa myös kantajan asuinpaikan tai työpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.

b) Missä tapauksessa minun on valittava muu kuin (pääsäännön mukaan määräytyvä) vastaajan asuinpaikan tuomioistuin?

Siviiliasioissa yksinomainen toimivalta koskee paitsi poikkeuksia yleisestä alueellisesta toimivallasta siviiliasioissa myös poikkeuksia kaikista muista alueellisen toimivallan lajeista. Tällaista toimivaltaa sovelletaan tiettyihin tuomioistuimissa käsiteltäviin asioihin:

Sivun alkuun

1. kanteet, jotka koskevat kiinteistöoikeutta ja muuta kiinteistön omistusoikeutta tai sen vaikutuksia, sekä kanteet, jotka koskevat tällaisten oikeuksien rekisteröintiä maarekisteriin tai poistamista rekisteristä sekä tällaisten oikeuksien jättämistä kuvailuasiakirjan ulkopuolelle, pannaan vireille kyseisen kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimessa;
2. velkojan kanne oikeudesta perintöön, jonka vahvistetut perilliset tai legaatin saajat eivät ole tiedossa, kuuluu testamentintekijän asuinpaikan tuomioistuimen toimivaltaan. Mikäli kyseinen asuinpaikka ei ole Latviassa tai ei ole tiedossa, kanne pannaan vireille jäämistön tai sen osan sijaintipaikan tuomioistuimessa;
3. Yksinomaista toimivaltaa voidaan soveltaa myös muiden säädösten nojalla.

Seuraavia säännöksiä sovelletaan myös erityisten oikeudellisten menettelyjen mukaan käsiteltäviin asioihin:

1. Hakemus adoption hyväksymiseksi tulee osoittaa adoptoivan henkilön asuinpaikan tuomioistuimelle, kun taas adoption kumoamista koskeva hakemus tulee osoittaa yhden hakijan asuinpaikan tuomioistuimelle. Ulkomaalaisen tai ulkomailla asuvan henkilön hakemus adoption hyväksymiseksi tulee osoittaa adoptoitavan henkilön asuinpaikan tuomioistuimelle (siviiliprosessilain 259 §).
2. Hakemus henkilön julistamiseksi vajaavaltaiseksi mielisairauden tai henkisen vajavuuden perusteella tulee osoittaa henkilön asuinpaikan tai, mikäli henkilö on otettu hoitoon, lääketieteellisen laitoksen sijaintipaikan tuomioistuimelle (siviiliprosessilain 264 §).
3. Hakemus henkilön julistamiseksi holhouksen alaiseksi siksi, että hänen haureellinen tai tuhlaavainen elämäntapansa tai alkoholin tai huumaavien aineiden väärinkäyttönsä uhkaa aiheuttaa puutetta tai köyhyyttä henkilölle itselleen tai hänen perheelleen, tulee osoittaa kyseisen henkilön asuinpaikan tuomioistuimelle (siviiliprosessilain 271 §).
4. Poissa olevalle tai kadonneelle henkilölle kuuluvan omaisuuden hallintaa koskevat asiat ratkaistaan kadonneen tai poissa olevan henkilön viimeisen asuinpaikan tuomioistuimessa (siviiliprosessilain 278 §).
5. Hakemus kadonneen henkilön julistamiseksi kuolleeksi tulee osoittaa kyseisen henkilön viimeisen asuinpaikan tuomioistuimelle (siviiliprosessilain 282 §).
6. Hakemus oikeudellisten seikkojen määrittämiseksi tulee osoittaa hakijan asuinpaikan tuomioistuimelle (siviiliprosessilain 290 §).
7. Hakemus kiinteistöä koskevien oikeuksien kumoamiseksi tulee osoittaa kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimelle; jos hakemus koskee muita oikeuksia, se tulee osoittaa hakijan sijaintipaikan mukaiselle tuomioistuimelle, joka on luonnollisen henkilön asuinpaikan tuomioistuin tai oikeushenkilön sijoittautumispaikan (virallisen osoitteen) mukainen tuomioistuin, jollei lainsäädännössä toisin säädetä (siviiliprosessilain 294 §:n 2 momentti).
8. Hakemus kadonneiden, varastettujen tai tuhoutuneiden asiakirjojen kumoamiseksi tai tällaisia asiakirjoja koskevien oikeuksien voimassaolon pidentämiseksi tulee osoittaa asiakirjassa mainitun maksupaikan tuomioistuimelle, mutta jos maksupaikka on tuntematon, se tulee osoittaa velallisen asuinpaikan tuomioistuimelle, jos velallinen on luonnollinen henkilö, tai velallisen sijoittautumispaikan (virallisen osoitteen) tuomioistuimelle, jos velallinen on oikeushenkilö; jos velallisen sijaintipaikkaakaan ei tunneta, oikeuspaikka määräytyy asiakirjan allekirjoituspaikan mukaan (siviiliprosessilain 299 §).
9. Hakemukset kiinteistöjen lunastamiseksi tulee osoittaa lunastusoikeuden piiriin kuuluvan kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimelle (siviiliprosessilain 336 §).
10. Yrityksen tai yhtiön maksukyvyttömyyttä koskevat asiat ratkaistaan yrityksen tai yhtiön sijoittautumispaikan (virallisen osoitteen) tuomioistuimessa. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 3 artiklan 1 kohdan mukaista maksukyvyttömyysmenettelyä koskevat asiat ratkaistaan velallisen pääintressien keskuksen perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaista maksukyvyttömyysmenettelyä koskevat asiat ratkaistaan (edellä mainitun asetuksen 2 artiklan h kohdassa tarkoitetun) velallisen yrityksen sijaintipaikan tuomioistuimessa (siviiliprosessilain 342 §).
11. Luottolaitosten maksukyvyttömyyttä tai selvitystilaan asettamista koskevat asiat ratkaistaan luottolaitoksen sijoittautumispaikan (virallisen osoitteen) tuomioistuimessa (siviiliprosessilain 364 §).
12. Työnantaja voi osoittaa hakemuksen lakon tai lakkoilmoituksen julistamiseksi laittomaksi lakkolaissa säädetyin perustein ja menettelyin. Hakemus lakon tai lakkoilmoituksen julistamiseksi laittomaksi tulee osoittaa suunnitellun lakon tapahtumapaikan tuomioistuimelle (siviiliprosessilain 390 §).
13. Työntekijöiden edustajat voivat osoittaa hakemuksen työsulun tai työsulkuilmoituksen julistamiseksi laittomaksi työriitalaissa säädetyin perustein ja menettelyin. Hakemus työsulun tai työsulkuilmoituksen julistamiseksi laittomaksi tulee osoittaa suunnitellun työsulun tapahtumapaikan tuomioistuimelle (siviiliprosessilain 394 §).

Riitauttamattomien saatavien täytäntöönpanoa koskevat asiat:

Sivun alkuun

1. Hakemukset kiinteistön myymiseksi vapaaehtoisella huutokaupalla oikeuskeinoin tulee osoittaa kiinteistön sijainnin mukaan määräytyvälle alioikeudelle (siviiliprosessilain 395 §).
2. Hakemukset rahamaksuja tai kiinteistötuottoja koskevien riitauttamattomien saatavien pakkokeinoin tapahtuvaa täytäntöönpanoa varten tulee osoittaa velallisen asuinpaikan alioikeudelle (siviiliprosessilain 403 §:n 1 momentti).
3. Hakemukset riitauttamatonta pakkotäytäntöönpanoa varten kiinteistön panttausasiakirjojen tai vuokralle otetun tai annetun kiinteistön tyhjentämistä tai palauttamista koskevan velvoitteen nojalla tulee osoittaa velallisen asuinpaikan alioikeudelle (siviiliprosessilain 403 §:n 2 momentti).
4. Hakemukset aluksen kiinnitystodistuksen perusteella tapahtuvaksi riitauttamattomaksi pakkotäytäntöönpanoksi tulee osoittaa kiinnityksen rekisteröintipaikan alioikeudelle (siviiliprosessilain 403 §:n 3 momentti).

Yksinomainen toimivalta ei koske turvaamismenettelyjen kohteena olevien saatavien täytäntöönpanoa pakkokeinoin, mikäli kanne nostetaan velallisen asuinpaikan tai sijaintipaikan tuomioistuimessa, eikä tällaisiin asioihin sovelleta aluetuomioistuimen osalta poikkeuksia: turvaamistoimi voidaan antaa velalliselle tiedoksi, vaikka vaatimuksen määrä ylittäisikin 150 000 LVL, koska tuomioistuimen ei tarvitse turvaamismenettelyjen yhteydessä antaa tuomiota riita-asiassa. Turvaamistoimi annetaan velalliselle tiedoksi kanteen perusteella, ja näin velallinen voi valita joko sovitteluratkaisun tai asian vireillepanon tuomioistuimessa. Jos velallinen ei hyväksy kannetta, riita-asia käsitellään tuomioistuimessa kannemenettelyssä tuomioistuinten tuomiovaltaa koskevien sääntöjen mukaisesti.

Sivun alkuun

c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi tuomiovaltainen?

Kyllä, tämä mahdollisuus on olemassa: Latvian kansallisen lainsäädännön mukaan tuomiovalta voi määräytyä myös osapuolten tekemän sopimuksen perusteella, niin että nämä voivat valita oikeuspaikan yhteisestä sopimuksesta. Sopimusta tehdessään osapuolet voivat määrätä, missä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa mahdolliset tulevat sopimusta tai sen ehtojen täyttämistä koskevat riita-asiat ratkaistaan. Osapuolet eivät voi kuitenkaan muuttaa asiaan sovellettavaa aineellista toimivaltaa (siviiliprosessilain 25 §) eli siviiliasian käsittelyä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen eri portaissa; osapuolet eivät myöskään voi vaikuttaa yksinomaiseen toimivaltaan (siviiliprosessilain 29 §). Sopimukseen perustuvaa toimivaltaa on rajoitettu kahdella ehdolla:

1. Tällaista tuomiovallan määräämistä voidaan soveltaa ainoastaan sopimusriidoissa.
2. Sopimus alueellisen tuomiovallan muuttamisesta on tehtävä sopimuksen tekohetkellä, jolloin on nimettävä se ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, jossa mahdollinen riita-asia käsitellään. Koska osapuolet eivät pysty sopimusta tehdessään ennakoimaan mahdollisesta riidasta nostettavan kanteen suuruutta, sopimuksessa on mainittava vaihtoehtoinen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin eli niin yksittäinen alioikeus kuin aluetuomioistuinkin, joissa osapuolet panevat riita-asian vireille vaatimuksen suuruuden perusteella.

C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä?

Latvian lainsäädännön mukaan yleiset tuomioistuimet käsittelevät Latviassa sekä siviili- että rikosasioita. Latviassa ei ole erityistuomioistuimia, kuten perhetuomioistuimia, eikä erityisiin oikeudellisiin kysymyksiin erikoistuneita tuomareita, kuten monissa muissa maissa.

Kuten edellä todetaan, siviiliasiat käsitellään aineellisesti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa eikä niitä käsitellä aineellisesti ylemmän oikeusasteen tuomioistuimessa, ennen kuin ne on käsitelty alemmassa asteessa. Siviiliasioiden ensimmäinen oikeusaste on se alioikeus tai aluetuomioistuin, jonka toimivaltaan asia kuuluu. Yleisten säännösten mukaan kaikki siviilioikeudelliset riita-asiat voidaan saattaa tuomioistuimen käsiteltäviksi, ja ne on käsiteltävä oikeuden kannemenettelyjen mukaisesti.

« Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Latvia - Yleistä »

Sivun alkuun

Uusin päivitys: 20-11-2007