Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Italia

Uusin päivitys: 09-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Italia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen? A.
B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani? B.
I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani? I.
II. Alueellinen toimivalta II.
1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö 1.
2. Poikkeuksia pääsäännöstä 2.
a) Missä tapauksissa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä? a)
b) Missä tapauksissa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin? b)
c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen? c)
C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä? C.

 

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen?

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia ovat rauhantuomarit (giudice di pace) ja yleiset siviilituomioistuimet (tribunale). Rauhantuomarijärjestelmä on perustettu lailla nro 374/1991, ja rauhantuomarius on oikeuslaitokseen kuuluva kunniatehtävä, jonka hoitajat nimitetään tehtävään väliaikaisesti muiden kuin virkatuomareiden joukosta (ks. sivu Oikeuslaitos).

On myös vain tiettyjä oikeudenaloja varten perustettuja erityistuomioistuimia.

Erityistuomioistuimia ovat holhoustuomioistuin (tribunale per i minorenni), yleisten siviilituomioistuinten (ja corte di appello -ylioikeuksien) maatalousjaostot ja alueellinen vesituomioistuin (tribunale regionale delle acque pubbliche). Nämä tuomioistuimet muodostuvat virkatuomareista ja alan asiantuntijoista.

Äskettäin (lailla decreto-legge nro 168/2003) on perustettu teollis- ja tekijänoikeusasioihin erikoistuneet jaostot 12:een yleiseen siviilituomioistuimeen (ja ylioikeuteen) (Bari, Bologna, Catania, Firenze, Genova, Milano, Napoli, Palermo, Rooma, Torino, Trieste, Venetsia). Jaostot muodostuvat virkatuomareista.

B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani?

Toimivallalla tarkoitetaan kullekin oikeusistuimelle annettua tuomiovaltaa. Siviiliprosessikoodeksissa säädetään kriteereistä, joiden perusteella toimivaltainen tuomioistuin määräytyy. Nämä toimivaltaperusteet yhdessä määräävät, mikä tuomioistuin on missäkin tapauksessa toimivaltainen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ensin on selvitettävä, onko toimivalta rauhantuomarilla vai yleisellä siviilituomioistuimella. Tämä ratkaistaan asian luonteen ja rahallisen arvon perusteella.

Kun on ratkaistu, minkätyyppinen tuomioistuin on toimivaltainen, on selvitettävä alueellista toimivaltaa koskevien kriteerien perusteella, missä asia käsitellään.

I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani?

Kuten jo edellä todettiin, rauhantuomarin ja yleisen siviilituomioistuimen toimivallan jako perustuu asian luonteeseen ja rahalliseen arvoon. Riidan kohteen rahallisesta arvosta riippumatta rauhantuomarilla on asiallinen toimivalta seuraavissa tapauksissa:

  1. rajariidat ja riidat, jotka koskevat laissa säädettyä puiden ja pensaiden istutusetäisyyttä
  2. riidat, jotka koskevat palvelujen käyttöä taloyhtiöissä
  3. riidat, jotka koskevat tavanomaisen sietokyvyn ylittäviä savu-, lämpö- ja melupäästöjä.

Rauhantuomarilta haetaan myös muutosta hallinnollisiin sakkomääräyksiin. Yleinen siviilituomioistuin käsittelee kuitenkin yli 15 493,71 euron suuruiset sakot ja tietyt erityisen vakavat tapaukset (ks. laki nro 689/1981).

Rauhantuomarilla on asian rahallisen arvon perusteella toimivalta seuraavissa tapauksissa:

  1. asia koskee enintään 2 582,28 euron arvoista irtaimistoa, ellei toimivalta lain mukaan kuulu jollekin muulle tuomioistuimelle;
  2. maantie- tai vesiliikenteessä aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevat asiat, kun korvaussumma on enintään 15 493,71 euroa.

Yleinen siviilituomioistuin on toimivaltainen asioissa, jotka eivät kuulu minkään muun tuomioistuimen toimivaltaan. Sillä on yksinomainen toimivalta veroasioissa, henkilön oikeudellista asemaa, oikeuskelpoisuutta ja oikeustoimikelpoisuutta koskevissa asioissa, erioikeuksia koskevissa asioissa, väärennösasioissa, pakkotäytäntöönpanoasioissa ja yleensä asioissa, joiden rahallista arvoa ei ole määritelty.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lisäksi yleinen siviilituomioistuin on toimivaltainen ulosottoasioissa ja yleensä turvaamismenettelyissä, vaikka pääasia luonteensa puolesta kuuluisi rauhantuomarin toimivaltaan (siviiliprosessikoodeksin 669 ter ja 669 quater §).

II. Alueellinen toimivalta

1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö

Yleinen määräytymisperuste on, että asianosaisen luonnollisen tai oikeushenkilön kotipaikan tuomioistuin on toimivaltainen (siviiliprosessikoodeksin 18 ja 19 §).

Ellei laissa toisin säädetä, toimivaltainen on vastaajan kotipaikan tai asuinpaikan tuomioistuin tai, jos se ei ole tiedossa, vastaajan olinpaikan tuomioistuin.

Jos vastaajan koti- ja asuinpaikka ei ole Italiassa eikä hän oleskele siellä tai jos hänen olinpaikkansa ei ole tiedossa, on vastaajan kotipaikan tuomioistuin toimivaltainen.

Kun on kyse oikeushenkilöistä, toimivalta on sen paikan tuomioistuimella, jossa sillä on kotipaikka tai (kantajan niin halutessa) toimipaikka ja edustaja, jolla on valtuudet edustaa sitä oikeudessa. Yhtiöiden, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, seurojen ja yhdistysten kotipaikka on paikka, jossa niillä on jatkuvasti toimintaa.

2. Poikkeuksia pääsäännöstä
a) Missä tapauksissa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä?

Velvoitteita koskevissa asioissa (velvoiteoikeudelliset kanteet) luonnollisen tai oikeushenkilön yleisen oikeuspaikan lisäksi on säädetty vaihtoehtoisesta erityisestä oikeuspaikasta. Näissä asioissa kantaja voi valita yleisen oikeuspaikan tai sen paikan tuomioistuimen, jossa velvoite on syntynyt (joko sopimuksen perusteella tai muutoin) tai jossa velvoite tulisi täyttää (siviiliprosessikoodeksin 20 §). Nämä siviiliprosessikoodeksin 20 §:ssä säädetyt erityiset oikeuspaikat ovat toistensa ja yleisen oikeuspaikan vaihtoehtoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevissa asioissa "paikka, jossa velvoite syntyy" on oikeuskäytännön mukaan paikka, jossa vahingon aiheuttanut teko on tapahtunut. Sopimuksen rikkomista koskevissa asioissa "velvoitteella, jota kanne koskee" tarkoitetaan alkuperäistä velvoitetta eikä syntynyttä korvausvelvoitetta.

Myös sovittu oikeuspaikka eli oikeuspaikka, josta asianosaiset ovat sopineet, on vaihtoehto yleiselle oikeuspaikalle ja siviiliprosessikoodeksin 20 artiklassa tarkoitetulle vaihtoehtoiselle oikeuspaikalle, elleivät he ole nimenomaan määränneet, että se on yksinomainen oikeuspaikka.

Siviilikanteen nostaminen. Rikoksen uhri tai hänen perillisensä (yleisseuraajansa) voivat nostaa rikosoikeudellisessa menettelyssä kanteen vastaajaa ja vahingosta vastuussa olevaa osapuolta vastaan (rikosprosessikoodeksin 74 § ja sitä seuraavat). Siviilituomioistuimessa vireille pantu kanne voidaan siirtää rikostuomioistuimeen.

b) Missä tapauksissa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin?
  • Kantajan on pantava asia vireille muussa kuin yleisessä oikeuspaikassa, jos laissa on säädetty tai asianomaiset ovat sopineet yksinomaisesta oikeuspaikasta.

    Yksinomainen oikeuspaikka estää asian vireillepanon muissa laissa säädetyissä oikeuspaikoissa. Yksinomaisen oikeuspaikan perusteella määräytyvä toimivalta ei ole kuitenkaan ehdoton, vaan siitä voidaan poiketa, jos toisiinsa yhteydessä olevat asiat halutaan käsitellä yhdessä.

    Laissa on säädetty yksinomainen oikeuspaikka seuraaville: esineoikeuksia koskevat asiat ja hallintakanteet (kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuin, siviiliprosessikoodeksin 21 §), jäämistöasiat (vainajan viimeinen kotipaikka, siviiliprosessikoodeksin 22 §), yhtiökumppaneiden ja yhteisomistajien väliset asiat (yhtiön kotipaikka tai yhteisen omaisuuden sijaintipaikka, siviiliprosessikoodeksin 23 §), holhottavalle kuuluvan tai muun omaisuuden hoitoa koskevat asiat (paikka, jossa omaisuutta hoidetaan, siviiliprosessikoodeksin 24 §).

    Sivun alkuunSivun alkuun

  • Yleisen edun nimissä on myös säädetty erityisistä oikeuspaikoista, joista ei voida poiketa. Tällaista toimivaltaa ei voida siirtää kanteiden yhdistämistä koskevien sääntöjen perusteella (siviiliprosessikoodeksin 33 § ja sitä seuraavat yhdistämisen esteitä ja edellytyksiä sekä subjektiivista prosessinyhteyttä koskevat säännökset).

    Oikeuspaikasta ei voida poiketa, kun on kyseessä: valtiota koskevien asioiden oikeuspaikka (kun asianosaisena on valtion viranomainen, toimivaltainen on sen paikan tuomioistuin, jossa virallisen syyttäjän virasto sijaitsee, siviiliprosessikoodeksin 25 §), pakkotäytäntöönpanon oikeuspaikka (siviiliprosessikoodeksin 26 §), täytäntöönpanon riitauttamisen oikeuspaikka (siviiliprosessikoodeksin 27 §), turvaamismenettelyjen oikeuspaikka (siviiliprosessikoodeksin 669 ter ja 669 quater §), omistusoikeuksia ja uusien rakennushankkeiden ilmoittamista koskevien menettelyjen oikeuspaikka.

    Toimivalta on ehdoton myös asioissa, joissa yleinen syyttäjä on mukana (asiat, jotka yleinen syyttäjä voi panna vireille, avioliittoasiat, henkilön oikeudellista asemaa, oikeuskelpoisuutta ja oikeustoimikelpoisuutta koskevat asiat, muut laissa säädetyt asiat, siviiliprosessikoodeksin 70 §), eikä asioissa, joissa ehdottomasta toimivallasta on nimenomaisesti säädetty laissa (siviiliprosessikoodeksin 28 §), kuten työriidoissa (siviiliprosessikoodeksin 413 §) ja häädön vahvistamismenettelyssä (siviiliprosessikoodeksin 661 §).

  • Erityiset oikeuspaikat, joista ei voi poiketa

    Yksittäisiä työsopimuksia koskevissa riita-asioissa toimivalta on työtuomioistuimena toimivalla yleisellä siviilituomioistuimella. Alueellinen toimivalta on sillä tuomioistuimella, jonka alueella työsuhde on solmittu tai jonka alueella yritys tai toimipaikka, jossa työntekijä työskentelee tai työskenteli työsuhteen päättyessä, sijaitsee (siviiliprosessikoodeksin 413 §). Edellä esitetystä poikkeavat lausekkeet ovat pätemättömiä. Vastaaja voi vedota tuomioistuimen toimivallan puuttumiseen ainoastaan siviiliprosessikoodeksin 416 §:ssä tarkoitetussa vastineessa, tai tuomari voi todeta toimivallan puuttumisen viran puolesta viimeistään suullisessa pääkäsittelyssä (siviiliprosessikoodeksin 428 §).

    Sivun alkuunSivun alkuun

    Agenttisuhteita, kaupallisia edustussuhteita ja muita jatkuvia yhteistyösuhteita koskevissa asioissa toimivalta on sillä tuomioistuimella, jonka tuomiopiirissä agentin, edustajan tai muun yhteistyökumppanin kotipaikka on (siviiliprosessikoodeksin 413 §).

    Avioeroasioissa toimivalta on sen paikan tuomioistuimella, jossa vastaajana olevalla puolisolla on asuinpaikka tai kotipaikka tai, jos hän on tavoittamattomissa tai asuu ulkomailla, sen paikan tuomioistuin, jossa hakijan asuinpaikka tai kotipaikka on. Jos molemmat puolisot asuvat ulkomailla, mikä tahansa Italian tuomioistuin on toimivaltainen. Yhteisen avioerohakemuksen voi jättää kumman tahansa puolison asuin- tai kotipaikan tuomioistuimeen.

    Asumuserohakemus jätetään vastaajan asuin- tai kotipaikan tuomioistuimeen (siviiliprosessikoodeksin 706 §), eivätkä osapuolet voi valita yhteisellä päätöksellä muuta oikeuspaikkaa. Jos vastaajan asuin- tai kotipaikkaa ei voida määrittää, hakemus voidaan jättää myös kantajan oikeuspaikkaan.

    Kun haetaan muutosta täytäntöönpanoon, aineellinen toimivalta ja vaateen rahallisen arvon mukainen toimivalta määräytyy yleissääntöjen perusteella. Alueellinen toimivalta taas on poikkeuksetta täytäntöönpanopaikan tuomioistuimella eli sen paikan tuomioistuimella, jossa täytäntöönpano on suoritettava.

  • Mitä seuraa, jos aineellista, vaateen arvon perusteella määräytyvää ja alueellista toimivaltaa koskevia sääntöjä ei noudateta?

    Vuoden 1990 uudistuksessa sääntöjä yksinkertaistettiin niin, että alueellisen toimivallan puuttumiseen voi vedota ainoastaan vastaaja vastineessaan (ellei kyseessä ole ehdoton toimivalta). Muissa tapauksissa (aineellisen toimivallan tai vaateen rahalliseen arvoon perustuvan toimivallan puuttuminen, ehdoton alueellinen toimivalta muualla) toimivallan puuttumisen voi todeta myös tuomari viran puolesta viimeistään ensimmäisessä oikeuden istunnossa. Jos siis toimivaltaa ei kiistetä tai se kiistetään laissa säädetyn määräajan jälkeen, toimivalta säilyy sillä tuomioistuimella, jossa asia on pantu vireille (siviiliprosessikoodeksin 38 §).

    Sivun alkuunSivun alkuun

c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen?
  • Asianosaiset voivat muuttaa toimivaltasääntöjä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa laissa on säädetty ehdottomasta alueellisesta toimivallasta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja sen on koskettava tiettyjä asioita.

    Muut oikeuspaikat ovat sopimuksessa määritetyn oikeuspaikan vaihtoehtoja, ellei sitä ole nimenomaan määrätty yksinomaiseksi oikeuspaikaksi. Jos kyseessä ei ole ehdoton toimivalta, sovitusta toimivallasta (vaikka se olisi yksinomainen) voidaan poiketa toisiinsa yhteydessä olevien asioiden yhdistämiseksi.

    Jos lomakkeen allekirjoituksella vahvistettavaan vakiosopimukseen sisältyy lauseke, joka koskee poikkeamista alueellisesta toimivallasta, se on hyväksyttävä erikseen kirjallisesti. Lauseketta ei tarvitse erikseen hyväksyä, jos sopimus on syntynyt osapuolten vapaasti neuvottelemana.

    Kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa lauseketta, jossa oikeuspaikaksi määrätään jokin muu kuin kuluttajan asuin- tai kotipaikka, pidetään kohtuuttomana, ellei muuta näytetä toteen (siviilikoodeksin 1469 bis §).

  • Oikeuspaikan valinta voi käydä ilmi epäsuorasti myös prosessiosoitteesta (prosessiosoitteen mukainen oikeuspaikka).

C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä?

Toimivalta määräytyy riita-asian luonteen perusteella, ja laissa on säädetty alueellisen toimivallan määräytymisestä.

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Maatalousriitoja koskevissa asioissa toimivaltaisia ovat yleisten siviilituomioistuinten erityiset maatalousjaostot. Kyse on yksinomaisesta ja ehdottomasta toimivallasta, myös alueellisesti, ja toimivalta on tilan sijaintipaikan tuomioistuimella (laki 1990/29).
  • Vanhempien vastuuta koskevissa asioissa toimivalta on holhoustuomioistuimella, kun on kyse jommankumman vanhemman lapselle vahingollisesta käytöksestä (siviilikoodeksin 330 § ja sitä seuraavat). Alueellisesti tuomioistuin määräytyy sen perustella, missä lapsi tosiasiallisesti asuu ja siis tavanomaisesti oleskelee, kun asia pannaan vireille, tai jos asia on pantu vireille viran puolesta, kun menettely alkaa. Kyseessä on ehdoton toimivalta.
  • Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa (kansalliset, kansainväliset ja yhteisön tavaramerkit, patentit ja kasvinjalostajanoikeudet, mallioikeudet, tekijänoikeudet ja immateriaalioikeuksien suojaa rikkova vilpillinen kilpailu) toimivalta on asetuksella 2003/168 perustetuilla erityisjaostoilla. Kahteentoista tuomioistuimeen (ja ylioikeuteen) on perustettu erityisjaostot, käsittelemään riita-asioita, jotka olisi tavanomaisten toimivaltaperusteiden mukaan vietävä lain 2003/168 4 §:ssä tarkoitettuihin tuomioistuimiin. Näin ollen esimerkiksi riita-asioissa, jotka olisi käsiteltävä jossakin Milanon tai Brescian ylioikeuksien alueen tuomioistuimista, toimivalta on Milanon erityisjaostoilla.

Hyödyllinen linkki: www.giustizia.it English - français - italiano

Päivitetty 30.4.2007

« Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Italia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 09-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta