Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Kansainvälinen oikeus

Uusin päivitys: 19-08-2004
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Kansainvälinen oikeus

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


Yhteisön tuomioistuinten toimivaltaa koskevia säädöksiä voidaan soveltaa myös jäsenvaltioiden ja eräiden Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden välillä.

Kun unionin kansalainen riitaantuu unionin ulkopuolelta kotoisin olevan yrityksen, ammatinharjoittajan, työnantajan tai muun henkilön kanssa, hänen on selvitettävä, minkä valtion tuomioistuimet ovat asiassa toimivaltaisia. Tällä seikalla saattaa olla merkittäviä seurauksia. Ulkomailla käytävään oikeudenkäyntiin saattaa liittyä ylimääräisiä vaikeuksia ja kustannuksia esimerkiksi siksi, että kirjelmät on käännettävä, oikeudenkäyntivaltiosta on hankittava asianajaja tai on matkustettava asian käsittelyyn.

Luganon yleissopimus

Vuonna 1988 Euroopan unionin jäsenvaltiot ja eräät muut valtiot solmivat keskenään tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskevan Luganon yleissopimuksen (en - fr). Tällä hetkellä sopimuksen osapuolia ovat EU:n jäsenvaltioiden lisäksi Sveitsi, Norja, Islanti ja Puola. Luganon sopimuksella jäsenvaltioiden välistä tuomioistuinten toimivallan jakautumista koskevat määräykset, jotka säädettiin vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksessa tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla, ulotettiin Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle. Maaliskuussa 2002 vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksen korvasi neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Asetus muutti joitakin tuomioistuinten toimivaltaa koskevia määräyksiä. Tämän vuoksi Luganon yleissopimusta tullaan pian muuttamaan, jotta se vastaisi Euroopan unionissa sisäisesti voimassa olevia säädöksiä.

Mitkä ovat tuomioistuimen toimivaltaa koskevat pääperiaatteet Luganon yleissopimuksessa?

Yleensä tuomioistuimen toimivalta määräytyy vastaajan kotipaikan perusteella. Henkilö, jonka kotipaikka on jossakin sopimusvaltiossa, on kansalaisuudestaan riippumatta haastettava oikeuteen juuri siinä valtiossa. Yleissopimus sisältää kuitenkin useita tästä periaatteesta poikkeavia säännöksiä, jotka sallivat oikeudenkäynnin muussa sopimusvaltiossa, kuin missä vastaajalla on kotipaikka. Seuraavassa esitetään lyhyesti esimerkkejä tärkeimmistä erityissäännöksistä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sopimusvelvoitteeseen liittyvissä asioissa henkilö voidaan haastaa oikeuteen sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa velvoite on täytetty tai täytettävä. Esimerkiksi ranskalainen kuorma-autokauppias voidaan haastaa Norjassa, jos ajoneuvo piti luovuttaa siellä.
Vahingonkorvausoikeudenkäynnissä toimivaltaisia ovat sen paikan tuomioistuimet, jossa vahinkoa aiheuttanut tapahtuma sattui. Jos siis Sveitsissä sattuu liikenneonnettomuus englantilaisen matkailijan ja paikallisen asukkaan välillä, sveitsiläinen kantaja voi vedota Sveitsin tuomioistuimiin. Joskus vahingonkorvausvastuun aiheuttavan seikan tapahtumapaikka (esim. Puolassa pääsee myrkyllisiä aineita jokeen) ja paikka, jossa vahinko ilmenee (esim. saastuneen joen vedellä kastellaan kasveja Saksassa, ja ne vahingoittuvat), eivät ole samassa sopimusvaltiossa. Tällöin kantaja saa vapaasti valita kumman tahansa sopimusvaltion tuomioistuimen.
Elatusapua koskevissa asioissa elatusapuun oikeutettu voi vedota sen sopimusvaltion tuomioistuimiin, jossa hänellä itsellään on kotipaikka.
Eräissä sopimussuhteissa, joille on tyypillistä osapuolten välisten voimasuhteiden huomattava epätasapaino, kuten kuluttaja- ja vakuutussopimuksissa, heikomman osapuolen katsotaan olevan erityisen suojelun tarpeessa. Yleisen säännön mukaan heikompi osapuoli (kuluttaja, vakuutettu) voidaan haastaa vain sen sopimusvaltion tuomioistuimeen, jossa hänellä on kotipaikka. Toisaalta myös vahvempi osapuoli (myyjä, vakuutuksenantaja) voidaan - joskus tietyin edellytyksin - haastaa siinä sopimusvaltiossa, jossa heikommalla osapuolella on kotipaikka.
Edellä luetellut tuomioistuimen erityistä toimivaltaa koskevat säännökset muodostavat ylimääräisen vaihtoehdon kantajalle, joka voi nostaa kanteen myös sen sopimusvaltion tuomioistuimessa, jossa vastaajalla on kotipaikka. On kuitenkin olemassa joitakin tapauksia, joissa tuomioistuimilla on niin kutsuttu yksinomainen toimivalta. Kyseessä ei ole vaihtoehto vastaajan kotipaikan perusteella määräytyvälle toimivallalle, vaan muut tuomioistuimet poissulkeva säännös. Esimerkkeinä voidaan mainita:
Kiinteän omaisuuden vuokra- tai omistusoikeutta koskevissa asioissa ovat toimivaltaisia vain sen sopimusvaltion tuomioistuimet, jossa omaisuus sijaitsee.
Rekisteröintiä edellyttäviä oikeuksia kuten patentteja tai tavaramerkkejä koskevissa asioissa ovat toimivaltaisia yksinomaan sen sopimusvaltion tuomioistuimet, jossa rekisteröinti on tapahtunut.
Osapuolilla on eräin edellytyksin mahdollisuus valita vapaasti sopimusvaltio, jonka tuomioistuimille he haluavat toimivallan antaa. Tällainen oikeuspaikan valintaa koskeva sopimus merkitsee tavallisesti sitä, että valitun sopimusvaltion tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta, elleivät osapuolet muuta sovi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta jo pelkästään se, että vastaaja vastaa tuomioistuimessa johtaa kyseisen sopimusvaltion tuomioistuinten toimivaltaisuuteen, vaikka toimivaltaisuus tavallisesti puuttuisikin.

Huom. Tämä kuvaus yleissopimukseen sisältyvistä tuomioistuinten toimivaltaisuutta koskevista säännöksistä ei ole tyhjentävä eikä riittävän yksityiskohtainen, jotta sen perusteella voitaisiin luotettavasti arvioida toimivaltaisuuskysymystä yksittäisissä tapauksissa.

Mitä tapahtuu, jos samaa riitaa koskeva kanne nostetaan kahdessa sopimusvaltiossa?

On mahdollista, että molemmat riidan osapuolet nostavat kanteen samasta asiasta eri sopimusvaltioissa. Jos esimerkiksi Islannissa ja Suomessa asuvien henkilöiden välillä sattuisi liikenneonnettomuus, he saattaisivat molemmat nostaa toisiaan vastaan vahingonkorvauskanteen vastapuolen kotipaikan tuomioistuimessa. Sellaisessa tilanteessa yleissopimus antaa lähtökohtaisesti etusijan ensin nostetulle kanteelle. Sen tuomioistuimen, jossa kanne nostettiin myöhemmin, on keskeytettävä asian käsittely ja odotettava, että ensimmäinen tuomioistuin ratkaisee toimivaltaansa koskevan kysymyksen. Jos se tuomioistuin, jossa kanne nostettiin ensin, katsoo olevansa toimivaltainen, toisen tuomioistuimen on jätettävä kanne tutkimatta. Ainoastaan silloin, kun ensimmäinen tuomioistuin katsoo, ettei se ole asiassa toimivaltainen, voi toinen tuomioistuin jatkaa oikeudenkäyntiään.

Miten tuomioistuinten kansainvälinen toimivalta määräytyy, jos tapaukseen liittyy Euroopan unionin jäsenvaltio ja sellainen unionin ulkopuolinen valtio, joka ei ole liittynyt Luganon yleissopimukseen?

Jos vastaajalla on kotipaikka Euroopan unionin jäsenvaltiossa, mutta kantajan kotipaikka on jossakin muualla kuin toisessa jäsenvaltiossa tai Luganon yleissopimukseen liittyneessä valtiossa, jäsenvaltioiden tuomioistuimet arvioivat kansainvälisen toimivaltansa tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 määräysten nojalla.

Jos taas vastaajan kotipaikka on mainitun asetuksen ja Luganon yleissopimuksen soveltamisalueen ulkopuolella, jäsenvaltion tuomioistuinten toimivaltaedellytykset määräytyvät kunkin jäsenvaltion kansallisen prosessioikeuden sääntöjen perusteella. Napsauttamalla jäsenvaltion lippua saat tietoa kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevasta tuomioistuinten kansainvälistä toimivaltaa koskevasta lainsäädännöstä.

Kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevä Haagin konferenssi (en - fr), joka on kansainvälinen järjestö, pyrkii parhaillaan edistämään neuvotteluja maailmanlaajuisen tuomioistuinten kansainvälistä toimivaltaa ja ulkomaisia tuomioita koskevan yleissopimuksen aikaan saamiseksi siviili- ja kauppaoikeuden alalla.

Lähdeasiakirjat

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta