Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Unkari

Uusin päivitys: 23-10-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Unkari

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Jos haluaa viedä siviili- tai kauppaoikeudellisen riita-asian oikeuteen, on ensin tiedettävä, mikä tuomioistuin on toimivaltainen kyseisessä asiassa. Jos valittu tuomioistuin ei ole toimivaltainen tai jos toimivaltaisuudesta on erimielisyyttä, saattaa asian käsittely viivästyä huomattavasti tai kanne hylätään kokonaan.

Tuomioistuinten tuomiopiiriä ja toimivaltaa koskevat määräykset ovat voimassa kaikissa lain nojalla aloitetuissa oikeudenkäynneissä riippumatta siitä, ovatko asianosaiset unkarilaisia tai ulkomaalaisia luonnollisia tai oikeushenkilöitä, ellei kansainvälisessä sopimuksessa toisin määrätä.



 

SISÄLLYSLUETTELO

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen? A.
B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saa selville, minkä tuomioistuimen puoleen on käännyttävä? B.
I. Onko alempien ja ylempien yleisten siviilituomioistuinten välillä eroa? Jos on, mikä tuomioistuimista on milloinkin toimivaltainen? I.
II. Alueellinen toimivalta (Onko kaupungin A vai kaupungin B tuomioistuin toimivaltainen?) II.
1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö 1.
2. Poikkeuksia pääsäännöstä 2.
a) Missä tapauksissa voi valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvä tuomioistuin) ja jonkin muun tuomioistuimen välillä? a)
b) Milloin on valittava jokin muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin? b)
c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka ei normaalisti olisi toimivaltainen? c)
C. Silloin kun toimivaltaisia ovat erityistuomioistuimet, mistä voi tietää, minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä? C.

 

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen?

Tuomioistuinjärjestelmästä ja -hallinnosta vuonna 1997 annetun lain LXVI (A bíróságok szervezetéről és igazgatásáról szóló 1997. évi LXVI. törvény) 16 pykälän nojalla Unkarissa toimii vain yksi erityistuomioistuin eli työtuomioistuin, joka käsittelee etupäässä työriitoja.

Työtuomioistuin on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, jonka toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

  1. työsopimuksen solmimista edeltäviin neuvotteluihin ja työsuhteen päättymisen jälkeen työsuhteesta johtuviin oikeuksiin perustuvan vaatimuksen ajaminen,
  2. kollektiivisen sopimuksen solmimiseen oikeutettujen osapuolten - tai näiden ja kolmannen henkilön - välillä tehtyyn kollektiiviseen sopimukseen sekä kollektiivisesta sopimuksesta johtuviin oikeuksiin perustuvan vaatimuksen ajaminen,
  3. lakkoon, muuhun työtaisteluun tai järjestäytymisvapauteen liittyvään lainvastaiseen toimintaan perustuvan vaatimuksen ajaminen.

Työriitaoikeudenkäynnissä voidaan myös ajaa kanteita, jotka perustuvat työntekijän ja työnantajan välisestä työsuhteesta johtuviin oikeuksiin.

Työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluu työelämän valvonta sekä työsuojelun puitteissa tehtyjen hallinnollisten päätösten, läänin (tai Budapestin) työasiainkeskuksen työllistämisen edistämisestä ja työttömyysturvasta säädetyn lain perusteella tekemien hallinnollisten päätösten ja sosiaaliturvaa koskevien päätösten oikeudellinen valvonta. Näissä tapauksissa työtuomioistuin noudattaa hallinnollisten asioiden käsittelyä koskevia sääntöjä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Työriita-asiassa toimivalta on aina työnantajan kotipaikan tai sen työnantajan toimipaikan työtuomioistuimella, jossa työntekijä työsopimuksen mukaan työskentelee tai on työskennellyt.

Asevoimien kantahenkilöstön palvelussuhteeseen liittyvissä riita-asioissa on toimivalta riitautetun tuomion antaneen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimipaikan mukaisella työtuomioistuimella. Valtion turvallisuuspalvelun ja poliisilaitoksen palveluksessa olevien siviili- tai sotilasjäsenten oikeudenkäynneistä vastaa Budapestin työtuomioistuin.

Tuomiosta ei voi valittaa erityistuomioistuimeen vaan yleiseen tuomioistuimeen. Valituksen käsittelee työtuomioistuimen toimipaikassa toimivaltainen toisen oikeusasteen tuomioistuin eli läänin tuomioistuin.

B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saa selville, minkä tuomioistuimen puoleen on käännyttävä?

I. Onko alempien ja ylempien yleisten siviilituomioistuinten välillä eroa? Jos on, mikä tuomioistuimista on milloinkin toimivaltainen?

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia ovat:

  • paikalliset tuomioistuimet (alemman oikeusasteen tuomioistuimet) sekä
  • läänien tuomioistuimet ja Budapestin alueellinen tuomioistuin (városi Bíróság).

Toisen oikeusasteen tuomioistuimia ovat:

  • paikallisten tuomioistuinten tuomiovaltaan kuuluvissa asioissa joko läänien tuomioistuimet tai Budapestin alueellinen tuomioistuin,
  • läänien tuomioistuinten ja Budapestin alueellisen tuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvissa asioissa ylemmän oikeusasteen tuomioistuimet,
  • ylemmän oikeusasteen tuomioistuinten tuomiovaltaan kuuluvissa asioissa (233/A §) sekä 235 §:n 3 momentissa määrätyissä tapauksissa korkein oikeus.

Tuomioistuinvalvontaan (ylimääräiseen muutoksenhakuun) liittyvät asiat käsitellään korkeimmassa oikeudessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Paikallisten tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvat kaikki ne asiat, joiden käsittelyä laki ei erikseen määrää läänien tuomioistuimiin.

Työtuomioistuinten toimivaltaan kuuluvat edellä A kohdassa luetellut työriidat.

Läänien tuomioistuimet käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena seuraavia asioita:

  1. omaisuuslainsäädännön mukaiset kanteet, joissa vaateen määrä ylittää viisi miljoonaa Unkarin forinttia, paitsi jos kanne pannaan vireille samanaikaisesti avioero-oikeudenkäynnin kanssa tai avioero-oikeudenkäynnin aikana;
  2. kanteet, joissa haetaan korvausta vahingoista, jotka hallinnollisen toimivaltansa puitteissa toimineet henkilöt ovat aiheuttaneet virallisten menettelyjen yhteydessä;
  3. tekijänoikeuksia ja niihin liittyviä oikeuksia koskevat kanteet, kollektiivisesti hallinnoitavien oikeuksien täytäntöönpanoa ja palkkioiden maksua koskevat kanteet mukaan luettuina, sekä teollisoikeuksiin ja Unkarin siviililain 86 §:n 3-4 momentissa määriteltyihin oikeuksiin liittyvät kanteet;
  4. tavaroiden kuljettamisesta ja jälleenlähettämisestä tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät kanteet;
  5. yrityksiä koskevat seuraavat riita-asiat:
    1. kanteet yritysrekisterin tekemän hyväksyvän päätöksen kumoamiseksi;
    2. kanteet yrityksen perustamiskirjan tai sen muutosten mitätöimiseksi tai niiden voimaantulon estämiseksi;
    3. riita-asiat, jotka koskevat yritysten hallintoelinten tekemien päätösten oikeudellista valvontaa;
    4. yritysten ja niiden jäsenten (tai entisten jäsenten) väliset sekä jäsenten (tai entisten jäsenten) väliset riita-asiat, jotka liittyvät jäsenyyteen;
    5. riita-asiat, jotka liittyvät osakkuuden hankkimiseen liikeyrityksissä; sekä
    6. kanteet, jotka koskevat yrityksen veloista rajatusti vastuussa olevan jäsenen (osakkaan) vastuun muuttamista rajattomaksi;
  6. seuraavat riita-asiat, jotka koskevat sellaisia läänien tuomioistuinten rekisteröimiä organisaatioita, joita ei katsota yrityksiksi:
    1. kanteet, jotka laillisuusvalvontaa harjoittavat elimet nostavat kyseisiä organisaatioita vastaan,
    2. mainittujen organisaatioiden ja niiden jäsenten (tai entisten jäsenten) väliset sekä jäsenten (tai entisten jäsenten) väliset riita-asiat, jotka liittyvät jäsenyyteen;
  7. riita-asiat, jotka koskevat ihmisoikeusloukkauksien takia nostettujen siviilioikeudellisten kanteiden täytäntöönpanoa, ihmisoikeusloukkauksien takia käynnistetyt vahingonkorvausoikeudenkäynnit mukaan luettuina, jos niiden käsittely on aloitettu samanaikaisesti edellä mainittujen riita-asioiden kanssa tai riita-asioiden aikana;
  8. arvopapereihin perustuviin oikeussuhteisiin liittyvät kanteet;
  9. julkishallintoa koskevat riita-asiat, työtuomioistuimeen siirrettyjä tapauksia lukuun ottamatta;
  10. kanteet, jotka liittyvät lehdissä tehtäviin oikaisuihin;
  11. kanteet epäoikeudenmukaisten sopimusehtojen mitätöimiseksi (siviililain 209/A §:n 1 ja 2 momentti, 209/B §, 301/A §:n 4-6 momentti);
  12. tosiseikkojen määrittämistä koskevat oikeudenkäynnit, silloin kun vaateen määrä - jos tuomion langettamista voidaan pyytää - ylittää edellä a) kohdassa määrätyn arvon;
  13. vahingonkorvauskanteet, jotka on nostettu oikeudenkäynnin päättymisen viivästyttyä kohtuullisesta määräajasta;
  14. riita-asiat, jotka koskevat terveydenhoitopalvelujen tarjoajien kanssa tehtyjä rahoitussopimuksia (vuoden 1997 lain LXXXIII 30 §);
  15. riita-asiat, jotka kuuluvat lain mukaan läänien tuomioistuinten toimivaltaan.

Jos jompikumpi asianosaisista kuuluu läänin tuomioistuimen toimivallan piiriin, läänin tuomioistuin on asiassa toimivaltainen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Omaisuuslainsäädännön mukaisiin kanteisiin sovelletaan niin sanottua kynnysarvoa. Muissa edellä luetelluissa tapauksissa kanteen käsittely ensimmäisessä oikeusasteessa läänin tuomioistuimessa johtuu yleensä riita-asian luonteesta (yleensä on kyse monimutkaisemmista asioista).

II. Alueellinen toimivalta (Onko kaupungin A vai kaupungin B tuomioistuin toimivaltainen?)

1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö

Yleisesti voidaan todeta, että vastaajan asuinpaikan tuomioistuin on toimivaltainen kaikissa asioissa, jotka eivät kuulu jonkin toisen tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan (yleinen toimivalta).

Jos vastaajalla ei ole asuinpaikkaa Unkarissa, toimivaltaisuus määräytyy vastaajan oleskelupaikan mukaan. Jos vastaajan oleskelupaikka on tuntematon tai sijaitsee ulkomailla, määräytyy toimivaltaisuus sen mukaan, missä vastaajalla oli viimeksi asuinpaikka Unkarissa. Jos kyseistä paikkaa ei saada selville tai jos vastaajalla ei ole koskaan ollut asuinpaikkaa Unkarissa, määräytyy toimivaltaisuus kantajan asuinpaikan tai sen puuttuessa kantajan oleskelupaikan, tai jos kantaja ei ole luonnollinen henkilö, oikeushenkilön kotipaikan mukaan.

Kun on kyse kanteesta oikeushenkilöä vastaan, yleinen toimivaltaisuus määräytyy oikeushenkilön tai sen edustajana toimivan hallintoelimen kotipaikan mukaan. Jos asiasta on epäilystä, on kotipaikaksi katsottava oikeushenkilön hallintopaikka. Jos oikeushenkilön kotipaikka on Budapestissa, mutta sen toimialue ulottuu Pestin läänin alueelle, asian käsittelee Pestin läänissä toimivaltainen tuomioistuin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos oikeushenkilöllä ei ole kotipaikkaa Unkarissa ja kanteen on nostanut unkarilainen oikeushenkilö, toimivaltainen tuomioistuin määräytyy kantajan kotipaikan mukaan. Myös jos kantaja on unkarilainen luonnollinen henkilö, toimivaltainen tuomioistuin määräytyy kantajan asuinpaikan tai sen puuttuessa kantajan oleskelupaikan mukaan.

Kun on kyse sellaisia yrityksiä vastaan nostetuista kanteista, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, on toimivaltainen tuomioistuin määriteltävä oikeushenkilöitä koskevien sääntöjen mukaan.

2. Poikkeuksia pääsäännöstä
a) Missä tapauksissa voi valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvä tuomioistuin) ja jonkin muun tuomioistuimen välillä?

Kaikissa asioissa, joissa jonkin toisen tuomioistuimen toimivaltaisuutta ei ole erikseen määritelty, voi kantaja halutessaan ja tiettyjen ehtojen täyttyessä valita vastaajan mukaan määräytyvän yleisesti toimivaltaisen tuomioistuimen sijasta jonkin toisen laissa mainitun tuomioistuimen. Näin esimerkiksi omaisuuslainsäädäntöön liittyvissä riita-asioissa on toimivaltainen myös se tuomioistuin, jonka alueella vastaaja näyttää oleskelevan pysyvämmin (esim. työn tai opiskelun takia). Armeijan siviilivirkamiesten osalta tuomioistuimen toimivaltaisuus määräytyy heidän pysyvän palveluspaikkansa mukaan. Tätä toimivaltaperustetta ei voida soveltaa vajaavaltaisiin vastaajiin.

Sellaista vastaajaa vastaan, jolla ei ole Unkarissa asuin- tai oleskelupaikkaa, voidaan nostaa omaisuuslainsäädännön mukainen kanne myös siinä tuomioistuimessa, jonka alueella riita-asian kohde sijaitsee tai jonka alueella vastaajalla on takavarikoitavissa olevaa omaisuutta. Jos omaisuus koostuu saatavista, kanne voidaan nostaa vastaajan velallisen asuinpaikassa, tai jos saatavan vakuutena on jokin esine, kanne voidaan nostaa myös sillä alueella, missä kyseinen esine sijaitsee.

Sivun alkuunSivun alkuun

Omaisuuslainsäädännön mukainen kanne voidaan nostaa ulkomaalaista oikeushenkilöä vastaan edellä mainitun tuomioistuimen sijasta myös siinä tuomioistuimessa, jonka alueella ulkomaalaisen oikeushenkilön asioita hoitava henkilö asuu, tai myös ulkomaalaisen oikeushenkilön Unkarissa toimivan sivuliikkeen tai kaupallisen edustajan kotipaikan mukaisessa tuomioistuimessa.

Kanne elatusmaksujen, avustusten ja muiden samantyyppisten määräaikaisten maksujen perimiseksi voidaan nostaa myös kantajan asuinpaikan mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Lapsen huoltajuuskysymyksiin liittyvä kanne voidaan nostaa myös lapsen asuinpaikan mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Kanteet, jotka koskevat kiinteää omaisuutta tai kiinteään omaisuuteen liittyviä oikeuksia tai oikeudellisia suhteita, voidaan nostaa myös kiinteän omaisuuden sijainnin perusteella toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Kanteet, jotka perustuvat liikeyrityksen toiminta-alueella tehtyihin liiketoimiin, voidaan nostaa myös kaupanteko- tai täytäntöönpanopaikan tuomioistuimessa.

Vahingonkorvauskanne voidaan nostaa myös sen paikan tuomioistuimessa, jonka alueella vahinko on tapahtunut.

Vekseliä koskeva kanne voidaan nostaa myös vekselin maksupaikan toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

b) Milloin on valittava jokin muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin?

Jotta riita-asiat voidaan jakaa asianmukaisesti ryhmiin ja jotta taataan riittävä asiantuntemus, laissa voidaan säätää, että tietyt asiat käsitellään ensimmäisessä oikeusasteessa vain yhdessä ainoassa tuomioistuimessa, kuten Budapestin alueellisessa tuomioistuimessa. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa eräät teollisoikeuksia koskevat riidat. Tällainen yksinomainen toimivaltaisuus perustuu aika lakiin. Yleensä laissa erikseen mainittu tuomioistuin on Budapestin alueellinen tuomioistuin.

c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka ei normaalisti olisi toimivaltainen?

Omaisuutta koskevissa riita-asioissa asianosaiset voivat pyytää tiettyä tuomioistuinta ratkaisemaan välillään jo virinneen riita-asian tai tietystä oikeussuhteesta mahdollisesti tulevaisuudessa syntyvän riita-asian. Asianosaiset voivat esittää pyynnön:

  1. kirjallisesti;
  2. suullisesti, kirjallisesti vahvistettuna;
  3. muodossa, joka vastaa osapuolille yhteisiä liiketoimintatapoja; tai
  4. kansainvälisen liiketoiminnan osalta sellaisessa muodossa, joka vastaa osapuolille tuttuja ja tämäntyyppisten sopimusten sopimuspuolten liiketoiminta-alalla yleisesti tunnettuja ja käytettyjä liiketoimintatapoja.

Tuomioistuinta ei voi valita silloin, jos laissa säädetään tietyn tuomioistuimen yksinomaisesta toimivallasta.

Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, valitulla tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta.

Valinta sitoo myös oikeudellisia seuraajia.

C. Silloin kun toimivaltaisia ovat erityistuomioistuimet, mistä voi tietää, minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä?

Asiaa koskevissa säädöksissä määritellään tarkasti, minkä tuomioistuimen puoleen kussakin tapauksessa tulee tai voi kääntyä.

« Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Unkari - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 23-10-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta