Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Saksa

Uusin päivitys: 20-04-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Saksa

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Huom: seuraavat kysymykset koskevat ainoastaan kansallisia riita-asioita



 

SISÄLLYSLUETTELO

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen? A.
B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani? B.
B.I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani? B.I.
B.II. Alueellinen toimivalta B.II.
B.II.1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö B.II.1.
B.II.2. Poikkeuksia pääsäännöstä B.II.2.
B.II.2.a) Missä tapauksissa voin valita vastaajan kotipaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä? B.II.2.a)
B.II.2.b) Missä tapauksissa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin? B.II.2.b)
B.II.2.c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen? B.II.2.c)
C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä? C.

 

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen?

Saksassa yksityisoikeudelliset riita-asiat käsitellään kahdessa eri tuomioistuintyypissä:  siviilituomioistuimissa (Zivilgericht) ja työtuomioistuimissa (Arbeitsgericht). Siviilituomioistuimet ovat osa yleistä tuomioistuinjärjestelmää (ordentliche Gerichtsbarkeit).

Työtuomioistuimet ovat toimivaltaisia ainoastaan sellaisissa yksityisoikeudellisissa riita-asioissa, jotka liittyvät niin tiiviisti työsuhteeseen, että työsuhde määrittelee niitä hyvin pitkälle. Saksan työtuomioistuinlain 2, 2a ja 3 § sisältävät enumeratiivisen luettelon työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvista asioista.

Kaikki muut yksityisoikeudelliset riita-asiat kuuluvat siviilituomioistuinten toimivaltaan.

B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani?

B.I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani?

Ensimmäisen asteen siviilituomioistuimia ovat käräjäoikeudet (Amtsgericht) ja osavaltion oikeudet (Landgericht).

1. Käräjäoikeudet ovat periaatteessa toimivaltaisia yksityisoikeudellisissa riita-asioissa, kun riita-asian kohteen arvo ei ylitä 5 000:ta euroa ja kun osavaltion oikeudella ei ole yksinomaista toimivaltaa (Gerichtsverfassungsgesetz – GVG:n 23 §:n 1 kohta).

Sivun alkuunSivun alkuun

Riita-asian kohteen arvosta riippumatta käräjäoikeuksilla on lisäksi yksinomaista toimivaltaa seuraavasti (GVG:n 23 ja 23 a §):

Käräjäoikeudet ovat toimivaltaisia riita-asioissa, jotka koskevat asuinhuoneistojen vuokraamiseen tai tällaisen vuokrasuhteen voimassaoloon perustuvia vaateita (GVG:n 23 §:n 2 a kohta).

Lisäksi käräjäoikeudet ovat ensimmäisen asteen siviilituomioistuimina toimivaltaisia perheoikeudellisissa asioissa (GVG:n 23 a §), joita ovat

  • vanhemmuusasiat
  • sukulaisuuteen tai avioliittoon perustuva lakisääteinen elatusvelvollisuus
  • äidin elatusvaateet lapsen syntymän yhteydessä
  • avioliittoasiat
  • riita-asiat, jotka koskevat aviovarallisuussuhteeseen perustuvia vaateita, myös silloin, kun menettelyyn osallistuu kolmansia osapuolia.

Käräjäoikeuden yksinomainen toimivalta sisältyy GVG:n 23 §:n 2 kohdan b–h alakohtaan.

2. Osavaltion oikeudet ovat toimivaltaisia kaikissa sellaisissa yksityisoikeudellisissa riita-asioissa, joita ei ole ohjattu käräjäoikeuksiin, ja erityisesti, kun riita-asian kohteen arvo ylittää 5 000 euroa.

Osavaltion oikeudella on yksinomaista toimivaltaa varsinkin virkamieslakeihin perustuvissa tapauksissa ja virkavastuuta koskevien vaateiden osalta.

Osavaltion oikeuksilla voi olla kauppa-asioita käsitteleviä jaostoja. Jaostot ovat toimivaltaisia muun muassa liikkeenharjoittajia vastaan esitetyissä yksityisoikeudellisissa vaateissa sekä vekseli- ja sekkilainsäädäntöön liittyvissä riita-asioissa. GVG:n 95 § sisältää tyhjentävän luettelon jaostojen toimivallasta. Jos kantaja haluaa, että hänen asiansa viedään kauppa-asioita käsittelevään jaostoon, hänen on esitettävä kannekirjelmässään vastaava anomus.

Sivun alkuunSivun alkuun

B.II. Alueellinen toimivalta
B.II.1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö

Saksassa sovelletaan siviiliprosessilakiin (Zivilprozessordnung – ZPO) sisältyvien toimivaltaa koskevien säännösten mukaisesti periaatetta, jonka mukaan alueellinen toimivalta määräytyy vastaajan kotipaikan mukaan. Sellaisen henkilön osalta, jolla ei ole kotipaikkaa, alueellinen toimivalta määräytyy Saksassa olevan oleskelupaikan mukaan, tai jos sellaista ei ole, viimeisimmän kotipaikan mukaan. Oikeushenkilön osalta se määräytyy toimipaikan mukaan.

B.II.2. Poikkeuksia pääsäännöstä
B.II.2.a) Missä tapauksissa voin valita vastaajan kotipaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä?

Tietyissä kannetyypeissä kantaja voi valita toimivaltaiseksi tuomioistuimeksi muun kuin vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (erityinen, ei-yksinomainen toimivalta). Esimerkkejä:

  • Sopimussuhdetta ja sen voimassaoloa koskevissa riita-asioissa voidaan toimivaltaiseksi valita myös sen paikan tuomioistuin, jossa riita-asian kohteena oleva velvoite on suoritettava (ZPO:n 29 §:n 1 jakso). Suorituspaikkaa koskeva sopimus on prosessin kannalta olennainen ainoastaan, kun osapuolet kuuluvat henkilöryhmään, jolla ZPO:n 38 b §:n 1 jakson mukaan on valtuudet tehdä toimivaltaa koskevia sopimuksia (vrt. jäljempänä kohta c). Sopimussuhteen käsitteen piiriin kuuluvat velvoitteen tyypistä riippumatta kaikki velvoiteoikeudelliset sopimukset. Tätä sovelletaan myös tapauksiin, joissa työtuomioistuin on toimivaltainen.
  • Vahinkovastuukanteissa on toimivaltainen myös se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä asianomainen vahinko on tapahtunut.
  • Rikoksen uhri voi rikosoikeudellisen menettelyn aikana esittää tuomioistuimelle, jossa kanne on nostettu, hakemuksia vedotakseen rikokseen liittyviin varallisuusoikeudellisiin seikkoihin.
  • Avioeroa koskevissa menettelyissä asiallinen toimivalta on yksinomaisesti sillä perheasioita käsittelevällä tuomioistuimella (Familiengericht) (käräjäoikeuden yhteyteen perustetulla jaostolla), jonka tuomiopiirissä aviopuolisoilla on yhteinen tavanomainen oleskelupaikka (jolla tarkoitetaan tosiasiallista asuinpaikkaa). Jos aviopuolisoilla ei ole tällaista kotipaikkaa Saksassa asian vireilletulon hetkellä (millä tarkoitetaan hakemuksen tai kannekirjelmän tiedoksiantamista), asiassa on yksinomaisesti toimivaltainen se perheasioita käsittelevä tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä toisella aviopuolisoista on yhteisten alaikäisten lasten kanssa tavanomainen oleskelupaikka. Jos toimivaltaa ei voida määrittää edellä mainitulla perusteella, yksinomaisesti toimivaltainen on se perheasioita käsittelevä tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä aviopuolisoilla on ollut tavanomainen yhteinen oleskelupaikka, edellyttäen että toisella aviopuolisoista on asian vireilletulon hetkellä (ks. edellä) siellä edelleen tavanomainen oleskelupaikka. Jos näin ei ole, ratkaiseva peruste on vastaajan tavanomainen oleskelupaikka, jos hänellä sellainen on Saksassa; jos ei ole, ratkaiseva peruste on kantajan tavanomainen oleskelupaikka. Jos toimivaltaa ei voida määrittää vielä tälläkään perusteella, yksinomaisesti toimivaltainen on Berlin–Schönebergin käräjäoikeuteen kuuluva perheasioita käsittelevä tuomioistuin.
  • Elatusta koskevissa menettelyissä eli aviopuolisoiden ja lasten elatusavun osalta – jos avioero on tai on ollut vireillä ensimmäisessä oikeusasteessa – tämä tuomioistuin on yksinomaisesti toimivaltainen. Lasten elatusavun osalta toimivalta koskee ainoastaan tapauksia, joihin elatusapu liittyy olennaisilta osin. Jos elatusasiamenettelyt käsitellään erikseen, sovelletaan yleisiä säännöksiä, eli ratkaiseva peruste on vastaajan kotipaikka.
  • Sama pätee myös vanhempainvastuuta koskeviin menettelyihin, eli jos avioero on vireillä, tämä tuomioistuin on edelleen toimivaltainen tapauksissa, joihin avioero liittyy olennaisilta osin. Jos menettelyt pannaan vireille erikseen, ratkaiseva peruste on lapsen kotipaikka. Jos tällaista ei ole, ratkaiseva peruste on tosiasiallinen oleskelupaikka (Saksassa). Toimivalta määräytyy ensi sijassa sen päivän mukaan, jona asia viedään oikeuteen.
B.II.2.b) Missä tapauksissa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin?

Jos laissa säädetään nimenomaisesti, että jokin tuomioistuin on yksinomaisesti toimivaltainen, kyseisellä tuomioistuimella on etusija kaikkiin muihin tuomioistuimiin nähden, eli kanne voidaan (hyväksyttävästi) nostaa ainoastaan yksinomaisesti toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Yksinomaisista toimivaltaisista tuomioistuimista säädetään varsinkin erityislaeissa:

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos kanne koskee kiinteistöä tai kiinteistöön verrattavaa oikeutta (esimerkiksi perittyä rakennusoikeutta), tietyissä tapauksissa toimivalta on tuomioistuimella, jonka tuomiopiirissä riita-asian kohde sijaitsee: tämä koskee omaisuuskanteita ja kanteita, jotka perustuvat kiinteistöihin liittyviin rasitteisiin, riita-asioita, jotka koskevat kiinteistöihin liittyvistä rasitteista vapautumista, omistusoikeuskanteita, kanteita rajankäynnin toimittamiseksi sekä jakokanteita (ZPO:n 24 §).

Tilojen vuokrasuhteeseen tai vuokrasuhteen voimassaoloon perustuvissa riita-asioissa yksinomainen toimivalta on tuomioistuimella, jonka tuomiopiirissä vuokratut tilat sijaitsevat (ZPO:n 29a §:n 1 jakso). Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta tilapäiseen käyttöön tarkoitettuihin vuokra-asuintiloihin (loma-asuntoihin, hotellihuoneisiin jne.), yksittäisille vuokralaisille tarkoitettuihin kalustettuihin tiloihin eikä virkatoimintaan tarkoitettuihin taloihin ja tiloihin (ZPO:n 29 a §:n 2 jakso). Saksassa sijaitsevan laitoksen omistajaa vastaan nostetuissa kanteissa, joissa haetaan korvausta ympäristövaikutuksesta johtuvasta vahingosta, on yksinomaisesti toimivaltainen tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä laitokseen liittyvä ympäristövaikutus tapahtui (ZPO:n 32 a §).

Maksusuoritusmääräystä koskevassa menettelyssä yksinomaisesti toimivaltainen on käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä kantajalla on yleinen oikeuspaikka eli tavanomainen asuin- tai toimipaikka (ZPO:n 689 §:n 2 jakso).

Pakkotäytäntöönpanomenettelyissä yksinomaisesti toimivaltainen on täytäntöönpanevana tuomioistuimena käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä täytäntöönpanon on määrä tapahtua tai se on tapahtunut (ZPO:n 764 §:n 2 jakso ja 802 §). Kiinteän omaisuuden pakkohuutokaupan tai pakkohallinnon osalta yksinomaisesti alueellisesti toimivaltainen on täytäntöönpanevana tuomioistuimena käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä kiinteistö sijaitsee (Saksan pakkohuutokauppalain 1 §:n 1 jakso, ZPO:n 802 ja 869 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

B.II.2.c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen?

aa) Sopimukset

Saksan prosessioikeuteen sisältyy mahdollisuus tehdä toimivaltaa koskevia sopimuksia. ZPO:n 38 §:n 1 jakson mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimesta, jolla sinänsä ei ole toimivaltaa, voidaan tehdä toimivaltainen osapuolten nimenomaisella tai hiljaisella sopimuksella. Tällainen sopimus voidaan tehdä vain, kun osapuolet ovat liikkeenharjoittajia, julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä tai julkisoikeudellisia erityisrahastoja. Näin ollen nimenomaisen tai hiljaisen toimivaltaa koskevan sopimuksen tuloksena voidaan tehdä toimivaltaiseksi ensimmäisen asteen tuomioistuin, jolla muutoin ei olisi toimivaltaa.

Ensimmäisen asteen tuomioistuimen toimivallasta voidaan sopia myös, kun vähintään yhdellä osapuolista ei ole yleistä oikeuspaikkaa Saksassa (ZPO:n 38 §:n 2 jakso). Tällöin sopimus on tehtävä kirjallisesti tai – jos se tehdään suullisesti – vahvistettava kirjallisesti. Jos yhdellä osapuolista on yleinen oikeuspaikka Saksassa, voidaan Saksassa valita tuomioistuimeksi vain sellainen, jonka tuomiopiirissä kyseisellä osapuolella on yleinen oikeuspaikka tai jonka tuomiopiiriin on perustettu erityinen oikeuspaikka.

ZPO:n 38 §:n 3 jakson mukaan toimivaltaa koskeva sopimus voidaan hyväksyä vain, jos se tehdään nimenomaisesti ja kirjallisesti riita-asian syntymisen jälkeen tai kattamaan mahdollisuuden, jossa tuleva vastaaja sopimuksen tekemisen jälkeen siirtää kotipaikkansa tai tavanomaisen oleskelupaikkansa ulkomaille tai jossa tulevan vastaajan kotipaikka tai tavanomainen oleskelupaikka kanteen nostamisen ajankohtana ei ole tiedossa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Toimivaltaa koskeva sopimus edellyttää aina, että se koskee tiettyä oikeussuhdetta ja siihen perustuvia riita-asioita; muutoin sopimus on mitätön (ZPO:n 40 §:n 1 jakso). Toimivaltaa koskevaa sopimusta ei hyväksytä myöskään, jos kyseessä on muu kuin varallisuusoikeudellinen vaade, joka on tuotu käräjäoikeuteen ottamatta huomioon riita-asian kohteen arvoa. Toimivaltaa koskevaa sopimusta ei voida tehdä myöskään, kun lain mukaan on voimassa yksinomainen toimivalta (ZPO:n 40 §:n 2 jakso).

Jos toimivaltaa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti, se voidaan tehdä myös yleisin sopimusehdoin ja vakiosopimuksin.

Validoitu toimivaltaa koskeva sopimus on tuomioistuimia sitova; sopimuksen sisällöstä riippuu, onko tuomioistuimen toimivalta yksinomainen.

bb) Riitauttamaton kuuleminen

Ensimmäisen asteen tuomioistuimen toimivalta voidaan perustaa myös siten, että vastaaja esittää suullisia näkökantoja pääasiassa ottamatta esille kysymystä toimivallan puuttumisesta (ZPO:n 39 §). Käräjäoikeudessa nostetuissa kanteissa tämän oikeusvaikutus saadaan ainoastaan, jos tuomioistuin on antanut tästä osoituksen.

Toimivaltaa ei kuitenkaan voida perustaa siten, että näkökantoja esitetään riitauttamatta pääasiassa, jonka osalta toimivaltaa koskevaa sopimusta ei voitaisi hyväksyä (ks. edellä; tämä koskee muita kuin varallisuusoikeudellisia riita-asioita ja yksinomaista toimivaltaa).

C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä?

Työtuomioistuimilla on erityistä toimivaltaa ainoastaan asiallisen toimivallan osalta. Alueelliseen toimivaltaan ja mahdollisuuteen tehdä toimivaltaa koskeva sopimus sovelletaan yleisiä sääntöjä, kuten edellä kohdassa B on kuvattu.

« Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Saksa - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 20-04-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta