Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Belgia

Uusin päivitys: 03-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Belgia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


Ennen kanteen nostamista kantajan on tiedettävä mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään asiaa. Jos kantaja valitsee väärän tuomioistuimen tai tuomioistuimen toimivallasta syntyy riita, kantajan asian käsittely saattaa viivästyä tai kanne saatetaan jopa hylätä toimivallan puuttumisen vuoksi.



 

SISÄLLYSLUETTELO

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen? A.
B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani? B.
I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani? I.
II. Alueellinen toimivalta (Onko A vai B kaupungin tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?) II.
1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö 1.
2. Poikkeuksia pääsäännöstä 2.
a) Missä tapauksessa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä? a)
b) Missä tapauksessa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin? b)
c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen? c)
C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä? C.

 

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen?

Ei sovelleta.

B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani?

I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani?

Johdanto

Kun otetaan huomioon Belgian oikeusjärjestelmän erityispiirteet, on selkeyden vuoksi käsiteltävä kysymyksiä A ja B.I yhdessä.

Ensinnäkin on erotettava toisistaan täydellinen toimivaltaisuus (jota kutsutaan joskus myös aineelliseksi toimivaltaisuudeksi) ja alueellinen toimivaltaisuus.

Jokaisella kanteella on kohde ja usein myös rahamääräinen arvo. Lainsäädännössä määritellään täydellisen toimivaltaisuuden laajuus erittelemällä niiden vaatimusten luonne ja arvo, jotka tuomioistuin voi ottaa tutkittavaksi.

Täydellinen toimivalta selostetaan tässä tietopaketissa kysymyksiin A ja B.I annetussa vastauksessa .

Millään tuomioistuimella ei ole toimivaltaa koko Belgian valtion alueella. Valtio on jaettu laissa oikeudellisiin alueisiin (piirit, alueet jne.). Jokainen tuomioistuin on toimivaltainen vain omalla alueellaan. Tätä tarkoitetaan alueellisella toimivallalla. Sen kuvaus löytyy kysymykseen B.II annetusta vastauksesta.

Täydellinen toimivalta: ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella on täydellinen toimivalta. Se tarkoittaa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet, toisin kuin muut tuomioistuimet, voivat tutkia kaikki asiat, myös ne jotka kuuluvat toisten tuomioistuinten toimivaltaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Prosessilain 568 §:ssä säädetään, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin käsittelee kaikki kanteet lukuun ottamatta Cour d'appel -tuomioistuimessa tai kassaatiotuomioistuimessa suoraan nostettuja kanteita. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen täydellinen toimivalta on näin ollen ehdollinen; vastaaja voi vedota toimivallan puutteeseen, koska jollakin toisella tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta. Sen lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella on lukuisia valtuuksia, joita muilla tuomioistuimilla ei ole. Tietyt riita-asiat on osoitettava kyseiselle tuomioistuimelle, vaikka vaatimuksen arvo olisi alle 1 860 euroa, esimerkiksi vaateet jotka koskevat henkilön asemaa tai kelpoisuutta.

Muut tuomioistuimet

Luettelo muista tuomioistuimista ja lyhyt kuvaus niiden täydellisestä toimivallasta on seuraava:

  1. Rauhantuomioistuin

    Prosessilain 590 §:n mukaan kaikki alle 1 860 euron suuruiset vaateet kuuluvat rauhatuomioistuimen toimivaltaan, paitsi silloin jos laissa nimenomaisesti säädetään asia toisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvaksi. Tämän yleisen toimivallan lisäksi rauhantuomioistuimelle on säädetty lukuisia erityisvaltuuksia (katso prosessilain 591, 593 ja 594 §) ja yksinomaisia valtuuksia (prosessilain 595 ja 597 §), jotka eivät ole riippuvaisia vaatimuksen määrästä. Esimerkkejä näistä erityisvaltuuksista ovat vuokrasta, yhteisomistajuudesta, rasitteista ja elatusmaksuista johtuvat riita-asiat. Rauhantuomioistuin voi myös laatia adoptioasiakirjat ja antaa todistuksia. Kiireelliset häädöt ja sopimusten sinetöinnit kuuluvat rauhantuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan.

  2. Poliisituomioistuin (Tribunal de police)

    Prosessilain 601 a §:n mukaan poliisituomioistuin käsittelee kaikki liikenneonnettomuuksista johtuvat vahingonkorvausvaateet niiden määrästä riippumatta. Kyseessä on yksinomainen toimivalta.

    Sivun alkuunSivun alkuun

  3. Kauppatuomioistuin

    Prosessilain 573 §:ssä säädetään, että kauppatuomioistuin tutkii ensimmäisenä oikeusasteena elinkeinonharjoittajien väliset riita-asiat, joissa on kyse toimista, jotka laissa määritellään elinkeinotoiminnaksi ja jotka eivät kuulu rauhantuomioistuinten tai poliisituomioistuinten yleiseen toimivaltaan. Kantajana toimiva muu kuin elinkeinonharjoittaja voi haastaa elinkeinonharjoittajan kauppatuomioistuimeen, mutta elinkeinonharjoittaja ei voi haastaa muita kuin toisen elinkeinonharjoittajan. Sen lisäksi kauppatuomioistuin käsittelee riita-asiat, jotka koskevat vekseleitä ja juoksevia velkakirjoja, jos vaateen määrä on yli 1 860 euroa.

    Näiden yleisten toimivaltuuksien lisäksi kauppatuomioistuimella on lukuisia erityisiä ja yksinomaisia toimivaltuuksia. Erityiset toimivaltuuden on lueteltu prosessilain 574 §:ssä. Niihin kuuluvat rajavastuuyhtiöitä koskevat riita-asiat ja merikuljetuksista johtuvat vaatimukset (merenkulku ja sisävesiliikenne). Kauppatuomioistuimen yksinomainen toimivalta säädetään prosessilain 574 §:n 2 momentissa seuraavasti: vaateet ja riita-asiat, jotka johtuvat suoraan konkurssista tai akordista konkurssia ja akordia koskevien säännösten mukaan silloin, kun järjestelyn yksityiskohdat ovat erityislaissa, jota sovelletaan konkurssiin ja akordiin.

  4. Työtuomioistuin

    Työtuomioistuin on suurin erityistuomioistuin, ja suurin osa sen toimivaltuuksista on erityisiä. Sen toimivaltuudet määritellään prosessilain 578 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä, ja ne koskevat riita-asioita seuraavilla aloilla:

    • työllisyys,
    • työtapaturmat ja ammattitaudit sekä
    • sosiaaliturva.

    Työtuomioistuimella on yksinomainen toimivalta määrätä hallinnollisia seuraamuksia, joista säädetään prosessilain 578–582 §:ssä tarkoitetuissa laeissa ja asetuksissa sekä sosiaalilainsäädännön alaan kuuluvien säännösten rikkomisesta asetettavia hallinnollisia sakkoja koskevassa laissa.

    Sivun alkuunSivun alkuun

  5. Tuomioistuinten istuvat tuomarit ja kielto- tai muut määräykset

    Prosessilain 584–589 §:ssä säädetään, että kiireellisissä tapauksissa tuomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen, kauppa- ja työtuomioistuinten) istuvat tuomarit voivat antaa kielto- tai muita määräyksiä tuomioistuimensa toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Ehtona on, että asialla on oltava kiire, ja että määräys on vain tilapäinen eikä se vaikuta itse pääasiaan. Esimerkkeinä mainittakoon asiantuntijan kuulustelu, todistajankuulemisesta määrääminen ja niin edelleen.

  6. Takavarikkotuomioistuin (katso prosessilain 1395 §)

    Kaikki ennen tuomion antamista tehtävää takavarikkoa, täytäntöönpanokeinoja ja velkojen kokonaisjärjestelyä koskevat vaateet käsitellään takavarikkotuomioistuimessa.

  7. Nuorisotuomioistuin

    Vaikka yhteisöt (Belgian liittovaltion muodostavat yhteisöt) ovatkin toimivaltaisia nuorten suojeluasioissa, nuorisotuomioistuimista päättäminen kuuluu aina liittovaltion määräysvaltaan. Asiaa säätelee nuorison suojelua koskeva laki, joka on säädetty 8. huhtikuuta 1965. Nuorisotuomioistuin on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen osasto, joka on keskittynyt nuorison suojelutoimiin. Sen lisäksi nuorisotuomioistuin on toimivaltainen erilaisissa siviiliasioissa, kuten adoption hyväksyminen, vanhempien väliset huoltajuus- ja tapaamisoikeusriidat jne.

II. Alueellinen toimivalta (Onko A vai B kaupungin tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?)

1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö

Belgian oikeusjärjestelmä perustuu kantajan valinnanvapauteen. Pääsääntö on vahvistettu prosessilain 624 §:n 1 momentissa. Yleensä kantaja nostaa kanteen vastaajan kotipaikassa, tai jos vastaajia on useita, yhden vastaajan kotipaikassa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Mitä jos vastaaja on oikeushenkilö? Oikeushenkilön kotipaikka on siellä missä se pääasiallisesti harjoittaa liiketoimintaa, eli hallinnollinen päämaja, josta yritystä johdetaan.

2. Poikkeuksia pääsäännöstä

a) Missä tapauksessa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä?

Useissa tapauksissa kantaja voi siirtää asian toisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tätä käsitellään muun muassa prosessilain 624 §:n 2–4 momentissa. Sen lisäksi, että kantaja nostaa kanteen vastaajan kotipaikassa, tai jos vastaajia on useita, yhden vastaajan kotipaikassa, hän voi valita jonkun seuraavista:

  • sen paikan tuomioistuin, jossa riidanalaiset velvoitteet, tai yksi niistä, ovat ilmenneet, tai jossa niitä toteutetaan, jossa ne toteutettiin tai jossa ne olisi pitänyt toteuttaa,
  • sen paikan tuomioistuin, joka on valittu liiketoimen toteutuspaikaksi, tai
  • sen paikan tuomioistuin, jossa kantaja keskusteli henkilökohtaisesti vastaajan kanssa, jos vastaajalla, tai jos vastaajia on useampia, kenelläkään vastaajista, ei ole kotipaikkaa Belgiassa tai ulkomailla.

Lisäksi oikeuskäytännön mukaan katsotaan kielto- tai muita määräyksiä koskevissa menettelyissä, että päätöksen täytäntöönpanopaikan tuomioistuimella on alueellinen toimivalta.

Elatusmaksujen osalta prosessilain 626 §:ssä säädetään, että 591 §:n 7 momentissa määritellyt elatusvaateet voidaan esittää kantajan kotipaikan tuomioistuimessa.

On kuitenkin huomattava, että 624 ja 626 § eivät sisällä pakottavia lain säännöksiä, ja osapuolet voivat menetellä toisin. Osapuolet voivat tehdä oikeuspaikkasopimuksen tapauskohtaisesti. Tällöin riita-asia voidaan käsitellä vain tietyssä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tähän valinnanvapauden perusperiaatteeseen on muutama poikkeus.

Lainsäädännössä on lukuisia tilanteita, joissa kantaja ei voi tehdä valintaa. Nämä tilanteet on säädelty prosessilain 627–629 §:ssä. Esimerkkejä tästä ovat:

  • työsopimuksista johtuvat riita-asiat (627 §:n 9 momentti): toimivaltainen tuomioistuin on kaivoksen, tehtaan, työpaikan, kaupan tai toimiston ja yleisesti yrityksen toiminnan, ammatin harjoittamisen tai yrityksen, yhdistyksen tai ryhmittymän liiketoiminnan sijaintipaikan tuomioistuin tai;
  • kun kyse on tiettyjen tosiseikkojen perusteella haetusta avioerosta tai asumuserosta, tai asumuseron muuntamisesta avioeroksi (628 §:n 1 momentti): toimivaltainen tuomioistuin on viimeisen yhteisen kodin sijaintipaikan tai vastaajan kotipaikan tuomioistuin.

Edes näissä tapauksissa valinnanvapautta ei ole kokonaan poistettu. Prosessilain 630 §:ssä annetaan osapuolille mahdollisuus riidan syntymisen jälkeen sopia, että he toimivat toisin kuin pakottavassa säännöksessä säädetään. Riidan syntymistä edeltävät sopimukset ovat kuitenkin mitättömiä.

    b) Missä tapauksessa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin? 

    Prosessilain 631–633 §:ssä säädetyissä tapauksissa vain yhdellä tuomioistuimella on alueellinen toimivalta. Kantaja ei voi siksi valita toisin, eikä oikeuspaikasta voida tehdä sopimusta, ei ennen riidan syntymistä eikä sen jälkeen. Näihin tapauksiin kuuluvat muun muassa seuraavat:

    Sivun alkuunSivun alkuun

    • Konkurssi (631 §): sen paikan kauppatuomioistuin, jossa elinkeinonharjoittajalla oli pääasiallinen liiketoimipaikka, tai jos kyse on oikeushenkilöstä, pääkonttori konkurssin hakupäivänä tai kanteen nostamispäivänä. Sekundäärikonkurssit: sen tuomiopiirin kauppatuomioistuin, johon konkurssivelallinen on olennaisesti sijoittunut. Jos sijoittautumispaikkoja on useampia, se tuomioistuin on toimivaltainen, johon asia ensimmäisenä viedään.
    • Akordi (631 §): sen paikan kauppatuomioistuin, jossa velallisella oli pääasiallinen liiketoimipaikka, tai jos kyse on oikeushenkilöstä, pääkonttori akordin vahvistamispäivänä.
    • Verolain soveltamista koskevat riidat (prosessilain 632 §): nämä kuuluvat sen tuomarin toimivaltaan, joka istuu sen muutoksenhakutuomioistuimen rakennuksen tiloissa, jonka tuomiopiirissä sijaitsee se verotoimisto, jolle vero maksetaan tai se pitää maksaa. Jos veron kantaminen ei liity riita-asiaan, tuomiopiirinä on se alue, jolla riidanalaisen päätöksen antanut verotoimisto osasto on toimivaltainen.
    • Ennen tuomion antamista tehtävää takavarikkoa ja täytäntöönpanokeinoja koskevat vaatimukset (633 §): takavarikkopaikan tuomioistuin on toimivaltainen, jollei laissa säädetä muuta. Ulosmittausta varten ulosmittausvelallisen kotipaikan tuomioistuin on toimivaltainen. Jos ulosmittausvelallisen kotipaikka on ulkomailla tai sitä ei tiedetä, takavarikon täytäntöönpanopaikan tuomioistuin on toimivaltainen (katso myös tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22. joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 22 artiklan 5 kohta).
    c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen?

     Kuten edellä on todettu, 624 ja 626 § eivät sisällä pakottavia lain säännöksiä, ja osapuolet voivat menetellä toisin. Osapuolet voivat tehdä oikeuspaikkasopimuksen tapauskohtaisesti. Tällöin riita-asia voidaan käsitellä vain tietyssä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

    Prosessilain 627–629 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa ei voida tehdä oikeuspaikkasopimusta ennen riidan syntymistä. Kuitenkin 630 §:stä voidaan päätellä, että riidan syntymisen jälkeen sellainen sopimus voidaan tehdä.

    Prosessilain 631–633 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa oikeuspaikasta ei voida tehdä sopimusta.

    C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä?

    Vastaus tähän kysymykseen on esitetty kysymyksiin A ja B annetussa vastauksessa.

    Lisätietoja

    • Prosessilain olennaiset kohdat: Service public fédéral Justice Deutsch- français- Nederlands
      • valitse ”Législation consolidée”
      • valitse kohdassa ”Nature juridique”: “code judiciaire”
      • valitse kohdassa ”Mot(s)”: ”624”
      • valitse ”Recherche”
      • valitse ”Liste”
      • valitse ”Justice de A à Z”
      • valitse ”Cours : compétence des cours”
    • Väline alueellisen toimivallan omaavan tuomioistuimen löytämiseksi: Service public fédéral Justice Deutsch - français - Nederlands
      • valitse ”Compétence territoriale”

    « Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Belgia - Yleistä »

    Sivun alkuunSivun alkuun

    Uusin päivitys: 03-08-2007

     
    • Yhteisön oikeus
    • Kansainvälinen oikeus

    • Belgia
    • Bulgaria
    • Tšekki
    • Tanska
    • Saksa
    • Viro
    • Irlanti
    • Kreikka
    • Espanja
    • Ranska
    • Italia
    • Kypros
    • Latvia
    • Liettua
    • Luxemburg
    • Unkari
    • Malta
    • Alankomaat
    • Itävalta
    • Puola
    • Portugali
    • Romania
    • Slovenia
    • Slovakia
    • Suomi
    • Ruotsi
    • Yhdistynyt kuningaskunta