Euroopan komissio > EOV > Tuomioistuinten toimivalta > Itävalta

Uusin päivitys: 15-02-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Tuomioistuinten toimivalta - Itävalta

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen? A.
B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani? B.
I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani? I.
II. Alueellinen toimivalta II.
1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö 1.
2. Poikkeuksia pääsäännöstä 2.
a) Missä tapauksissa voin valita vastaajan kotipaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä? a)
b) Missä tapauksissa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin? b)
c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen? c)
C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä? C.

 

A. Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen?

Siviiliasioissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia ovat Bezirksgericht- ja Landesgericht-tuomioistuimet. Wienin ulkopuolella nämä tuomioistuimet ratkaisevat myös kauppaoikeudelliset asiat ja Landesgericht-tuomioistuimet myös työ- ja sosiaalioikeuden piiriin kuuluvat asiat. Wienissä on erikseen kauppaoikeudellisia asioita käsittelevät tuomioistuimet Bezirksgericht, Handelsgericht (kauppatuomioistuin) ja Arbeits- und Sozialgericht (työ- ja sosiaalituomioistuin).

Bezirks- ja Landesgericht-tuomioistuinten, työ- ja sosiaalioikeuden piiriin kuuluvia asioita käsittelevien tuomioistuinten ja kauppaoikeudellisia asioita käsittelevien tuomioistuinten toimivalta on esitelty oikeuslaitosta käsittelevillä sivuilla.

B. Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen, miten saan selville, mikä tuomioistuimista on toimivaltainen juuri minun asiassani?

I. Onko olemassa alempia ja ylempiä ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimia? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani?

Toimivalta määräytyy ensi sijassa asian luonteen perusteella tai riidan kohteen arvon perusteella. Asian luonne on aina ratkaisevampi tekijä kuin riidan kohteen arvo.

Bezirksgericht-tuomioistuimet käsittelevät riita-asiat, joissa riidan kohteen arvo on enintään 10 000 euroa. Asiallinen toimivalta niillä on esimerkiksi useimmissa perheoikeudellisissa ja esineoikeudellisissa riita-asioissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Landesgericht-tuomioistuimet käsittelevät riita-asiat, joiden kohteen arvo on suurempi kuin 10 000 euroa. Asiallinen toimivalta niillä on riita-asioissa, jotka kuuluvat ydinvastuulain (Atomhaftpflichtgesetz), virkavastuulain (Amtshaftungsgesetz) tai tietosuojalain (Datenschutzgesetz) piiriin, sekä kilpailu- ja tekijänoikeusasioissa.

II. Alueellinen toimivalta

1. Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö

Yleisen oikeuspaikan määräytymisperusteena on henkilökohtainen suhde tuomiopiiriin. Pääsääntöisesti kanteet nostetaan vastaajan yleisessä oikeuspaikassa. Luonnollisten henkilöiden yleinen oikeuspaikka on yleensä hänen asuinpaikkansa tai paikka, jossa hän tavallisesti oleskelee. Samalla henkilöllä voi olla myös useita yleisiä oikeuspaikkoja. Oikeushenkilön yleinen oikeuspaikka on yleensä sen kotipaikka.

2. Poikkeuksia pääsäännöstä
a) Missä tapauksissa voin valita vastaajan kotipaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvän) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä?

Kanne voidaan monissa tapauksissa nostaa paitsi vastaajan yleisessä oikeuspaikassa myös jossakin muussa, valinnaisessa oikeuspaikassa. Itävallan tuomioistuinten toimivaltaa koskevissa säännöksissä tunnetaan yksistään siviiliasioissa yli 20 erilaista valinnaista oikeuspaikkaa sopimusperusteisten ja lakimääräisten velkasuhteiden ja erilaisten esineoikeudellisten vaatimusten käsittelyyn sekä luonteeltaan prosessuaalisia valinnaisia oikeuspaikkoja. Näitä ovat esim. suorituspaikka, laskutuspaikka, kohteen sijaintipaikka, vahingon tapahtumapaikka ja vastineen esittämispaikka. EU:n säännökset ja kansalliset säännökset voivat poiketa toisistaan merkittävästi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Itävallan lainsäädännön mukaan oikeuspaikka määräytyy seuraavasti:

Sopimusoikeuden piiriin kuuluvat asiat (ei kuitenkaan työsopimusasiat): Asiat, joissa on ratkaistava, onko sopimus olemassa, tai joissa vaaditaan sopimuksen täyttämistä tai purkamista tai korvausta siitä, että sopimusvelvoitteet on jätetty kokonaan tai osittain täyttämättä, voidaan panna vireille sen paikan tuomioistuimessa, jossa vastaajan on sopimuksen mukaan täytettävä sopimusvelvoitteet (toteutuspaikan oikeuspaikka). Toteutuspaikkaa koskevasta sopimuksesta on oltava kirjalliset todisteet.

Elatusasiat: Ks. Elatusapu - Itävalta.

Sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevat asiat: Riita-asiat, jotka koskevat korvausta vahingoista, jotka ovat syntyneet kuolemantuottamuksen tai vammautumisen, vapaudenriiston tai aineellisen omaisuuden vahingoittamisen seurauksena, voidaan panna vireille myös sen paikan tuomioistuimessa, jossa vahinko on aiheutettu.

Rikoksen perusteella nostettavat siviilioikeudelliset vahingonkorvauskanteet: Rikoksen perusteella nostettavat vahingonkorvauskanteet voidaan panna vireille sen paikan tuomioistuimessa, jossa rikosasia on vireillä.

Avioeroasiat: Ks. Avioero - Itävalta.

Huoltajuusasiat: Ks. Lapsen huolto - Itävalta.

b) Missä tapauksissa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin?

Joissakin tapauksissa asia on pantava vireille tietyssä tuomioistuimessa eikä vireillepano ole mahdollista yleisessä oikeuspaikassa eikä valinnaisessa oikeuspaikassa. Jos tällaisesta yksinomaisesta oikeuspaikasta ei voida poiketa edes sopimalla, mistä on laissa määrätty, kyseessä on pakollinen oikeuspaikka. Yksinomainen oikeuspaikka esiintyy ennen kaikkea, mutta ei pelkästään, avioliitto- ja perheoikeudessa. Yksinomainen oikeuspaikka koskee esim. aviosuhteeseen liittyviä riita-asioita ja perintöasioita, pakollinen oikeuspaikka taas joukkovelkakirjoja koskevia riita-asioita ja yhdistyksen suhteita koskevia riita-asioita. EU:n säännökset ja kansalliset säännökset voivat poiketa toisistaan merkittävästi.

Sivun alkuunSivun alkuun

c) Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen?

Jos pakollista oikeuspaikkaa ei ole, osapuolet voivat nimenomaisesti sopia yhdestä tai useammasta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimesta, jossa riidat ratkaistaan, tai sopia muuten toimivaltaisen tuomioistuimen poissulkemisesta. Sopimus voi koskea joko tiettyä riita-asiaa tai tietystä riita-asiasta tai oikeussuhteesta johtuvia riitoja. Oikeuspaikkaa koskevan sopimuksen muodosta ei ole säädetty, mutta se on voitava todistaa asiakirjoin, jos sen olemassaolo riitautetaan menettelyn kuluessa.

Osapuolet voivat tällä tavoin vaihtaa tuomioistuimen, jolla lain mukaan on (asiallinen ja/tai alueellinen) toimivalta. Oikeuspaikasta voidaan sopia ennen oikeudenkäyntiä, mutta myös vielä menettelyn alkaessa. Asiallisen toimivallan osalta voidaan sopia, että asia käsitellään ensimmäisessä oikeusasteessa Bezirksgericht-tuomioistuimessa, jos se on riidan kohteen arvon perusteella toimivaltainen. Tämä koskee sekä yleistä että kauppaoikeudellista toimivaltaa.

Alueellisen toimivallan muuttaminen on mahdollista, ellei sitä ole nimenomaan kielletty. Jos toimivallan muuttaminen on laissa kielletty, kyseessä on pakollinen oikeuspaikka. Alueellista toimivaltaa ei ole mahdollista muuttaa tai sen muuttamista on rajoitettu, jos toimivallasta säädetään esim. seuraavissa: kuluttajansuojalain (KSchG) 14 §, toimivaltasääntöjen (JN) 83a ja 83b §, vakuutussopimuslain 48 §, ydinvastuulain 42 § ja siviiliprosessilain (ZPO) 532 §.

C. Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä?

Ainoastaan Wienissä on siviiliasioiden erityistuomioistuimia kauppaoikeudellisissa asioissa (Bezirksgericht für Handelssachen, Handelsgericht Wien) ja työ- ja sosiaalioikeudellisissa asioissa (Arbeits- und Sozialgericht Wien). Kaikissa muissa tuomiopiireissä kauppaoikeudelliset ja työ- ja sosiaalioikeudelliset asiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa. Alueellinen toimivalta kauppaoikeudellisissa sekä työ- ja sosiaalioikeudellisissa asioissa määräytyy periaatteessa samoin säännöin kuin yleisissä riita-asioissa.

« Tuomioistuinten toimivalta - Yleistä | Itävalta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 15-02-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta