Euroopan komissio > EOV > Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet > Slovakia

Uusin päivitys: 04-09-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Slovakia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä? 1.
2. Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä? 2.
3. Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne 3.

 

1. Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Slovakian oikeusjärjestyksessä tehdään ero väliaikaistoimien ja todisteiden turvaamisen välillä.

Siviiliprosessissa väliaikaistoimet ovat järjestely, jolla muutetaan asianosaisten oikeussuhteita väliaikaisesti, jotta pääasiaa koskeva oikeuskäsittely voi jatkua. Väliaikaistoimella voidaan myös taata tuomioistuimen asiassa antaman päätöksen tehokas täytäntöönpano. Väliaikaistoimi on väliaikaisena tehty päätös, joka rajoittuu väliaikaisiin tarkoituksiin eikä rajoita oikeuskäsittelyn tulosta. Väliaikaistoimen vaikutukset suoritusvelvollisen oikeudelliseen asemaan on minimoitava säilyttäen kuitenkin väliaikaistoimen turvaava luonne.

Ennen oikeuskäsittelyn käynnistämistä voidaan myös turvata todisteet (esim. kuulla todistajaa tai pyytää asiantuntijalausunto). Tämä tehdään aina hakemuksesta, ei tuomioistuimen omasta aloitteesta. Oikeus hakemuksen tekemiseen on sillä, jolla on oikeus viedä tuomioistuimeen asia, jossa todisteiden turvaamisen tuloksia voitaisiin käyttää.

2. Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

Tuomioistuin voi ennen oikeuskäsittelyn aloittamista päättää väliaikaistoimista, jos osapuolten välisiä oikeussuhteita on muutettava väliaikaisesti tai jos oikeuden päätöksen täytäntöönpano uhkaa vaarantua. Väliaikaistoimet määrää se tuomioistuin, jolla on tuomiovalta pääasian oikeudenkäynnissä. Alaikäiseen kohdistuvan uhan tapauksessa pätee, että jos toimivaltaista tuomioistuinta ei voida määrittää tai jos toimivaltainen tuomioistuin ei voi toimia ajoissa, väliaikaistoimet määrää siviiliprosessilain 75 a §:n nojalla tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä alaikäisen kotiosoite on. Sen on kuitenkin siirrettävä asia toimivaltaiselle tuomioistuimelle heti kun se on mahdollista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin määrää väliaikaistoimet hakemuksesta. Väliaikaistoimet eivät kuitenkaan edellytä hakemusta prosesseissa, jotka tuomioistuin voi käynnistää omasta aloitteestaan myös ilman kannetta.

Asianajajaedustus ei ole lain mukaan pakollinen.

Väliaikaistoimen määräämistä tai lopettamista koskevasta hakemuksesta peritään lakisääteinen oikeudenkäyntimaksu, jonka suuruus on 500 SKK.

Ennen pääasiaa koskevan oikeuskäsittelyn käynnistämistä voidaan hakemuksesta turvata todisteet, jos on syytä epäillä, että todisteita on myöhemmin mahdoton tai hyvin vaikea hankkia. Todisteiden turvaamisesta huolehtii se tuomioistuin, joka olisi tuomiovaltainen pääasian oikeudenkäynnissä, tai tuomioistuin, jonka lainkäyttöalueella uhanalainen todistusaineisto on. Laki ei myöskään tässä tapauksessa määrää pakollista asianajajaedustusta.

Todisteiden turvaamisesta ei peritä maksua; jos todisteiden esittämiselle ei ole määrätty ennakkomaksua, kustannukset maksaa valtio. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä asianosaisen, jota ei ole vapautettu oikeudenkäyntimaksuista, maksamaan ennakkomaksun todisteiden esittämisen kustannuksista; asianosainen ei kuitenkaan tämän vuoksi menetä oikeutta saada nämä kustannukset myöhemmin korvatuiksi.

Väliaikaistoimen perusteena on oltava, että asianosaisten välisiä oikeussuhteita on muutettava väliaikaisesti tai että oikeuden päätöksen täytäntöönpano uhkaa vaarantua. Tämä pätee sekä riita-asioissa että muissa asioissa.

Niin ikään todisteiden turvaaminen voidaan määrätä sekä riita-asioissa että muissa asioissa.

3. Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

Tuomioistuin voi väliaikaistoimella määrätä asianosaisen:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. maksamaan elatusavun vaadittuun määrään;
  2. luovuttamaan lapsen toisen vanhemman tai tuomioistuimen määräämän muun osapuolen huostaan;
  3. maksamaan vähintään osan palkasta, jos voimassa on työsopimus ja kantaja ei painavista syistä kykene työskentelemään;
  4. luovuttamaan rahasumman tai esineen tuomioistuimen huostaan;
  5. pidättymään kaikista toimenpiteistä tietyn omaisuuden suhteen tai olemaan käyttämättä tiettyjä oikeuksia;
  6. tekemään jotakin, olemaan tekemättä jotakin tai sallimaan, että toinen tekee jotakin;
  7. pysymään väliaikaisesti poissa asianosaisen elatuksessa tai huollossa olevan omaisen tai muun henkilön asunnosta, jos asianosaisen perustellusti epäillään pahoinpidelleen kyseistä henkilöä.

Mainitut väliaikaistoimet ovat vain esimerkkejä. Tuomioistuin voi määrätä myös muuntyyppisiä väliaikaistoimia tai yhdistää erityyppisiä väliaikaistoimia väliaikaisen suojelun varmistamiseksi.

Suoritusvelvolliselta voidaan kieltää kaikki toimenpiteet tiettyjen omaisuuserien tai oikeuksien suhteen esimerkiksi hukkaamisvaaran vuoksi (siirtäminen toiselle henkilölle, tuhoaminen, turmeleminen tms.).

Tuomioistuin voi tehdä päätöksen väliaikaistoimesta myös asianosaisia kuulematta. Asianosaisia ei siis tarvitse kuulla oikeudessa ennen väliaikaistoimen määräämistä. Tämä sääntö liittyy siihen, että väliaikaistoimen tarkoitus voisi estyä kuulemisen vuoksi, sekä siihen, että väliaikaistoimen määräämiseen ei pääsääntöisesti liity todisteiden vastaanottoa. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että asianosaisia kuullaan, jolloin sen on noudatettava kaikkia todisteiden esittämiseen liittyviä prosessisääntöjä. Jos tuomioistuimelle esitetään vain kirjallisia todisteita, niitä ei vastaanoteta julkisessa suullisessa käsittelyssä, vaan tuomioistuin tekee tarvittavat päätelmät ilman asianosaisten mukanaoloa.

Väliaikaistoimi lakkaa olemasta voimassa:

  1. jos kantaja ei tuomioistuimen asettamassa määräajassa esitä sille hakemusta oikeuskäsittelyn käynnistämisestä;
  2. jos pääasiaa koskeva kanne hylätään;
  3. jos pääasiaa koskeva kanne hyväksytään ja on kulunut 15 päivää siitä, kun siitä tehty päätös tuli täytäntöönpanokelpoiseksi;
  4. kun väliaikaistoimelle määrätty kesto päättyy.

Tuomioistuin lakkauttaa väliaikaistoimen, jos syitä, joiden vuoksi se määrättiin, ei enää ole.

Jos asianosainen vastustaa väliaikaistoimea, hän voi valittaa väliaikaistoimen määräämistä koskevasta päätöksestä. Samoin jos tuomioistuin hylkää väliaikaistoimen määräämistä koskevan hakemuksen, hakija voi valittaa päätöksestä. Valituksen käsittelee toimivaltainen muutoksenhakutuomioistuin eli se toisen oikeusasteen tuomioistuin, joka toimii ylemmän portaan tuomioistuimena väliaikaistoimen määränneelle ensimmäisen asteen tuomioistuimelle.

Valitus jätetään sille tuomioistuimelle, joka on tehnyt muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen. Muutosta on haettava viidentoista päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta. Muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta.

« Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Yleistä | Slovakia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-09-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta