Euroopan komissio > EOV > Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet > Slovenia

Uusin päivitys: 24-05-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Slovenia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Minkälaisia toimia on käytettävissä? 1.
2. Millä edellytyksillä toimia voidaan määrätä? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Aineelliset edellytykset 2.2.
3. Toimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla toimien kohteena? 3.1.
3.2. Mikä on näiden toimien vaikutus? 3.2.
3.3. Mikä on toimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko tointa koskevasta päätöksestä valittaa? 4.

 

1. Minkälaisia toimia on käytettävissä?

Väliaikaistoimet ovat ajallisesti rajattuja toimia, joilla on tarkoitus joko säilyttää vallitseva tilanne tai luoda väliaikainen tilanne, jotta velkojan saamisten tehokas perintä olisi myöhemmin mahdollista (turvaavat toimet) , tai estää pahemmat vahingolliset seuraukset ja väkivallan uhka (sääntelevät toimet).

Siviiliasioissa annettujen tuomioiden äytäntöönpanosta ja vaateiden turvaamisesta annetun lain (Zakon o izvršbi in zavarovanju – Slovenian tasavallan virallinen lehti, nro 51/98 ja seuraavat) mukaan väliaikaistoimet voidaan jakaa rahamääräisiä vaateita turvaaviin toimenpiteisiin ja muita kuin rahamääräisiä vaateita turvaaviin toimenpiteisiin.

Rahamääräisiä vaateita turvaaviin väliaikaistoimiin kuuluvat kaikki toimet, joilla turvaamistavoite on mahdollista saavuttaa ja joilla pyritään pelkästään vaateiden turvaamiseen. Laissa mainitaan esimerkkinä rahamääräisten vaateiden turvaamiseksi seuraavat väliaikaistoimet:

  1. Velallinen ei saa käyttää vapaasti irtainta omaisuuttaan, ja kyseinen omaisuus takavarikoidaan.
  2. Velallinen ei saa luovuttaa tai antaa vakuudeksi kiinteää omaisuuttaan tai aineellisia oikeuksia, jotka on kirjattu velallisen eduksi kiinteään omaisuuteen. Tämä kielto merkitään rekisteriin.
  3. Velallisen velallinen ei saa maksaa saatavia tai luovuttaa omaisuutta velalliselle eikä velallinen saa ottaa vastaan omaisuutta, periä saatavia tai käyttää niitä vapaasti.
  4. Maksuliikennettä hoitava organisaatio ei saa maksaa velallisen tililtä velalliselle tai tämän lukuun toimivalle rahasummaa, joka on väliaikaistoimen kohteena.

Muita kuin rahamääräisiä vaateita turvaaviin toimiin kuuluvat kaikki toimet, joilla turvaamistavoite on mahdollista saavuttaa ja joilla pyritään turvaamiseen tai sääntelyyn. Laissa mainitaan esimerkkinä muiden kuin rahamääräisten vaateiden turvaamiseksi seuraavat välitoimet:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Irtainta omaisuutta, joka on vaateen kohteena, ei saa luovuttaa eikä antaa vakuudeksi, ja omaisuus takavarikoidaan.
  2. Kiinteää omaisuutta, joka on vaateen kohteena, ei saa luovuttaa eikä kiinnittää, ja omaisuus takavarikoidaan. Tämä kielto merkitään rekisteriin.
  3. Velallinen ei saa tehdä mitään sellaista, mikä voisi aiheuttaa velkojalle vahinkoa, eikä myöskään tehdä vaateen kohteena olevaan omaisuuteen mitään muutoksia. Kiellon rikkomisesta määrätään sakko.
  4. Velallisen velallinen ei saa luovuttaa vaateen kohteena olevaa omaisuutta ensin mainitulle.
  5. Työntekijälle maksetaan korvausta ansionmenetyksestä, kunnes työsuhteen päättämisen laillisuutta koskeva riita on ratkaistu, jos se on tarpeen työntekijän ja lain mukaan hänen huolettavakseen kuuluvien henkilöiden elättämiseksi.

2. Millä edellytyksillä toimia voidaan määrätä?

2.1. Menettely
Edellyttävätkö väliaikaistoimet aina tuomioistuimen päätöstä?

Vain tuomioistuimet voivat määrätä väliaikaistoimia.

Millä tuomioistuimella on toimivalta määrätä väliaikaistoimia?

Jos väliaikaistoimia esitetään käynnissä olevan tuomioistuinmenettelyn yhteydessä, päätöksen toimien määräämisestä tekee se paikallinen tuomioistuin, jossa menettely on pantu vireille.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos taas väliaikaistoimia esitetään ennen tuomioistuinmenettelyn aloittamista, päätöksen tekee se paikallinen tuomioistuin, joka on toimivaltainen päättämään täytäntöönpanoa koskevasta hakemuksesta. Näin ollen tässä tapauksessa väliaikaistoimien määräämiseen toimivaltainen tuomioistuin määräytyy turvattavan kohteen perusteella. Jos kyseessä on irtain omaisuus, toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka alueella omaisuus on tai jonka alueella velallisella on pysyvästi tai tilapäisesti kotipaikka. Jos tarkoituksena on turvata rahamääräisiä vaateita, arvopapereita tai muita velallisen omistusoikeuksia, toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka alueella velallisella on pysyvä kotipaikka. Jos tarkoituksena on turvata yrityksen osakkaan osakkeita, toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka alueella yrityksellä on kotipaikka. Jos tarkoituksena on turvata kiinteää omaisuutta, toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka alueella omaisuus on.

Onko väliaikaistoimien esittäjän oltava lakimies?

Ei.

Mikä on väliaikaistoimien täytäntöönpanijan rooli?

Täytäntöönpanija (izvršitelj) toteuttaa välittömiä turvaamistoimia, jotka koskevat irtainta omaisuutta (esim. omaisuuden takavarikointi ja inventointi) , tai huolehtii, että velallinen suorittaa tietyt toimenpiteet.

Väliaikaistoimenpiteistä aiheutuvat kulut

Väliaikaistoimien kulut koostuvat tuomioistuinmaksuista sekä täytäntöönpanijan palkkiosta (jos väliaikaistoimet kohdistuvat irtaimeen omaisuuteen tai edellyttävät velalliselta tiettyjä toimenpiteitä tai niistä pidättäytymistä).

Tuomioistuinmaksut ovat seuraavat:

- väliaikaistoimia koskevan hakemuksen jättäminen 1 900 Slovenian tolaria,

Sivun alkuunSivun alkuun

- väliaikaistoimia koskevan päätöksen tekeminen 1 900 Slovenian tolaria.

Täytäntöönpanijalle maksettava korvaus riippuu joko siitä, minkälaisia tehtäviä tämän on väliaikaistoimien yhteydessä suoritettava, tai turvattavien vaateiden suuruudesta. Täytäntöönpanijalle maksetaan kiinteä 12 500 Slovenian tolarin korvaus tapauksissa, joissa velallisen edellytetään toteuttavan tai sallivan tiettyjä toimia tai pidättäytyvän tietyistä toimista. Jos täytäntöönpanijan työ kestää kauemmin kuin yhden tunnin, jokaisesta ylimenevästä puolesta tunnista maksetaan 2 500 Slovenian tolaria. Irtaimen omaisuuden inventoinnista maksettava korvaus riippuu vaateen suuruudesta. Jos vaade on suuruudeltaan 150 000–1 000 000 tolaria, korvaus on 40 000 tolaria. Jos vaade on suuruudeltaan 1 000 000–25 000 000 tolaria, korvaus on 75 000 tolaria. Korvaus irtaimen omaisuuden takavarikoimisesta riippuu omaisuuden painosta ja säilytysajasta. Esimerkiksi korvaus tavaran pitämisestä suljetussa tilassa on 100 tolaria kultakin alkaneelta seitsemän päivän jaksolta sataa tavarakiloa kohti.

2.2. Aineelliset edellytykset

Tuomioistuin määrää väliaikaistoimia rahamääräisten vaateiden turvaamiseksi seuraavien edellytysten täyttyessä:

  1. velkoja osoittaa todennäköiseksi, että velalliseen kohdistuva vaade on olemassa tai että vaade syntyy; ja
  2. velkoja osoittaa todennäköiseksi vaaran, että vaateen täytäntöönpano on mahdotonta tai hyvin vaikeaa sen vuoksi, että velallinen luovuttaa omaisuutta, kätkee sitä tai muulla tavoin luopuu siitä (subjektiivinen riski).

Tuomioistuin määrää väliaikaistoimia muiden kuin rahamääräisten vaateiden turvaamiseksi seuraavien edellytysten täyttyessä:

Sivun alkuunSivun alkuun

1. velkoja osoittaa todennäköiseksi, että velalliseen kohdistuva vaade on olemassa tai että vaade syntyy; ja

2. velkoja osoittaa todennäköiseksi, että kyseessä on jokin seuraavista tilanteista:

  • vaara, että vaateen täytäntöönpano on mahdotonta tai hyvin vaikeaa (objektiivinen riski) ;
  • toimenpide on tarpeen, jotta voidaan estää väkivaltaa tai vakavia vahinkoja, jotka on korvattava;
  • jos väliaikaistoimet osoittautuvat menettelyn kuluessa perusteettomiksi, velalliselle ei aiheudu suurempaa vahinkoa kuin olisi aiheutunut velkojalle, ellei väliaikaistoimia olisi määrätty.

Velkojan ei kummassakaan edellä mainitussa tapauksessa (rahamääräinen tai muu kuin rahamääräinen vaade) tarvitse osoittaa vaaraa, jos hän voi osoittaa todennäköiseksi, että velalliselle aiheutuisi ehdotetusta toimenpiteestä vain vähäistä vahinkoa. Kummassakin tapauksessa katsotaan, että vaara on olemassa, jos vaade on pantava täytäntöön ulkomailla.

Tuomioistuin voi määrätä väliaikaistoimia myös siinä tapauksessa, että velkoja ei ole osoittanut vaateita ja vaaroja todennäköiseksi, mutta velkoja asettaa määräajassa tuomioistuimen määräämän summan vakuudeksi vahingoille, joita velalliselle voi aiheutua väliaikaistoimen määräämisestä ja täytäntöönpanosta.

3. Toimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla toimien kohteena?

Mikä tahansa velallisen varallisuus voi olla väliaikaistoimien kohteena, esimerkiksi pankkitilillä olevat varat, irtain omaisuus, rekisteröidyt ajoneuvot, kiinteä omaisuus tai muut omistusoikeudet.

Sivun alkuunSivun alkuun

3.2. Mikä on näiden toimien vaikutus?

Tuomioistuimen päätös väliaikaistoimista on vaikutukseltaan täytäntöönpanomääräys. Sitä voidaan soveltaa vain velalliseen, ei kolmansiin osapuoliin. Väliaikaistoimen määrääminen ei siis synnytä panttioikeutta suojattavaan omaisuuteen.

Tästä seuraa, että väliaikaistoimi, jolla esimerkiksi kielletään velallista käyttämästä suojattavaa omaisuutta vapaasti, ei estä toista henkilöä käyttämästä kyseistä omaisuutta koskevia oikeuksiaan (esim. täytäntöönpanomenettelyt). Jos velallinen ei noudata väliaikaistoimea, ainoa seuraus on, että velkoja voi riitauttaa itselleen vahingolliset oikeustoimet velvoiteoikeuden yleisten määräysten mukaisesti. Sellaisen henkilön asema, joka hankkii omaisuutta, jota velallinen ei saa käyttää vapaasti, on turvattu, jos hän on toiminut hyvässä uskossa (eli ei tiennyt eikä olisi voinut tietää, että tästä voi aiheutua vahinkoa velkojalle). Jos omaisuutta hankkinut henkilö ei toiminut hyvässä uskossa, oikeustoimen vaikutus lakkaa ainoastaan suhteessa velkojaan (kantajaan) ja ainoastaan siinä määrin kuin on tarpeen velkojan saatavan perimiseksi.

Jos velallinen rikkoo väliaikaistoimeen liittyviä määräyksiä, hän joutuu rikosoikeudelliseen vastuuseen muiden henkilöiden oikeuksien loukkaamisesta. Tuomioistuin voi myös määrätä sakon velalliselle, joka rikkoo väliaikaistoimeen liittyviä määräyksiä. Toisaalta velallisella on oikeus vaatia velkojalta korvausta vahingosta, jota velalliselle on aiheutunut perusteettomasta väliaikaistoimesta, tai sellaisesta väliaikaistoimesta, jonka hakemiseen velkoja ei ollut oikeutettu.

Sivun alkuunSivun alkuun

Väliaikaistoimella voidaan asettaa myös velallisen velalliselle (esim. pankille) maksukielto. Tässä tapauksessa kielto tulee voimaan, kun se on annettu velallisen velalliselle tiedoksi. Kiellon saatuaan velallisen velallinen ei saa enää täyttää velvollisuuksiaan ensin mainittua kohtaan ja se voi myös joutua maksamaan korvausta velkojalle. Väliaikaistoimenpiteiden määräämistä koskevassa menettelyssä pankki saa ainoastaan tuomioistuimen pyynnöstä luovuttaa velallisen tilinumerot tai tiedon muiden saatavien olemassaolosta. Slovenian keskuspankin verkkosivuilla on kuitenkin julkisesti nähtävillä oikeushenkilöiden tilinumerot ja tieto siitä, onko tili suljettu (http://www.bsi.si).

3.3. Mikä on toimien voimassaoloaika?

Väliaikaistoimien voimassaoloaikaa ei ole säädetty laissa, vaan tuomioistuin määrää siitä väliaikaistoimea koskevassa päätöksessä. Jos väliaikaistoimi määrätään ennen kanteen nostamista tai ennen minkään muun menettelyn aloittamista tai jos se määrätään turvaamaan vaade, jota ei ole vielä esitetty, tuomioistuin asettaa määräajan, johon mennessä velkojan on pantava menettely vireille tai nostettava kanne. Jos velkoja ei nosta kannetta tai pane menettelyä vireille määräaikana, tuomioistuin päättää menettelyn.

Väliaikaistoimen voimassaolo voi alkaa myös sinä päivänä, jona tuomioistuin tekee sitä koskevan päätöksen.

Väliaikaistoimesta päätettäessä velalliselle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi väliaikaistoimia koskevasta hakemuksesta. Velallinen voi valittaa päätöksestä, mutta se ei estä päätöksen täytäntöönpanoa.

4. Voiko tointa koskevasta päätöksestä valittaa?

Velallinen voi valittaa hakemalla muutosta väliaikaistointa koskevaan päätökseen siinä tuomioistuimessa, joka päätöksen on tehnyt, kahdeksan päivän kuluessa tiedoksi saannista. Sama tuomioistuin ratkaisee asian.

Velallinen tai velkoja voi kahdeksan päivän kuluessa tiedoksi saannista valittaa muutoksenhakupäätöksestä tai päätöksestä hylätä väliaikaistointa koskeva hakemus siinä tuomioistuimessa, joka on päätöksen tehnyt. Asian ratkaisee toisen oikeusasteen tuomioistuin.

Valitus ja muutoksenhaku eivät yleensä keskeytä menettelyä.

Jos muutoksenhaun määräaika on kulunut umpeen, on myös mahdollista pyytää palautusta aiempaan oikeustilaan (restitutio in integrum).

Yleinen syyttäjä voi hakea poikkeuksellisesti muutosta lopulliseen päätökseen laillisuuden suojaamiseksi, jos menettelysäännöksiä on olennaisesti rikottu tai aineellisen oikeuden soveltamisessa on tehty virhe. Korkein oikeus ratkaisee laillisuuden suojaamista koskevan pyynnön.



« Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Yleistä | Slovenia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 24-05-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta