Euroopan komissio > EOV > Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet > Romania

Uusin päivitys: 30-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Romania

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä? 1.
2. Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä? 2.
2.1. Selvittäkää kyseinen menettely. 2.1.
2.2. Aineelliset edellytykset 2.2.
3. Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena? 3.1.
3.2. Mikä on näiden toimien vaikutus? 3.2.
3.3. Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko turvaamistointa koskevasta päätöksestä valittaa? 4.

 

1. Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

  • (Määritelkää erityyppiset toimet)
  • (Luetelkaa nykyiset toimet)

Turvaamistoimet ovat oikeudellisia toimenpiteitä, joita tuomioistuin voi kohdistaa velallisen omaisuuteen ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana tai tuomioistuimen päätöstä täytäntöön pantaessa tämän varmistamiseksi.

Turvaamistoimet ovat: vakuustakavarikko ja hukkaamiskielto sekä vakuudeksi toimitettava ulosmittaus.

2. Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1. Selvittäkää kyseinen menettely.
  • (Onko toimen suorittamiseksi aina saatava tuomioistuimen päätös?)
  • (Mikä tuomioistuin on toimivaltainen määräämään kyseisen toimen?)
  • (Onko asianajajan käyttö pakollista?)
  • (Mikä on välittävien henkilöiden kuten viranomaisten edustajien tai haastemiesten tehtävä?)
  • (Ilmoittakaa kustakin toimityypistä aiheutuvat kustannukset)
  • Turvaamistoimista voi päättää vain ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, joka on toimivaltainen käsittelemään kyseisen asian tai jonka tuomiopiirissä toimen kohteena oleva omaisuus sijaitsee.
  • Asianajajan käyttö ei ole pakollista kyseisissä erityismenettelyissä, sillä se ei ole pakollista missään Romanian siviiliprosessin vaiheessa.
  • Turvaamistoimia koskevien päätösten täytäntöönpanosta huolehtivat haastemiehet Romanian santarmiston tuella.
  • Ennakoitavia kustannuksia aiheutuu ainoastaan leimaverosta ja leimaveromerkin hankinnasta. Lain N:o 146/1997 3 §:n e ja p kohdan mukaan kyseiset kustannukset ovat 10 leuta turvaamistoimia koskevista pyynnöistä ja 388 leuta aluksia ja ilma-aluksia koskevista takavarikkopyynnöistä. Lakisääteisen takuun määrä on eräissä tapauksissa ennalta vahvistettu puoleen vaaditusta summasta.
2.2. Aineelliset edellytykset
  • (Millä perusteilla tuomioistuin voi antaa luvan ennakkoturvaamistoimenpiteeseen?
  • Suhteessa valitukseen: onko menettelyn oltava kontradiktorinen?
  • Suhteessa velalliseen:
    • Onko edellytyksenä se, että asia on kiireellinen?
    • Vaaditaanko osoitusta siitä, että päätöstä ei aiota panna täytäntöön velallisen omaisuuden siirtämisen tai häviämisen takia?)

Vakuustakavarikon ja vakuudeksi suoritettavan ulosmittauksen tapauksessa oikeudenkäynnin on oltava vireillä (siviiliprosessilain 591 ja 597 §), mutta hukkaamiskielto voidaan määrätä, vaikka oikeudenkäyntiä ei olisi vireillä (siviiliprosessilain 599 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Kiireellisyyttä koskevaa vaatimusta ei ole, mutta velkojalla on mahdollisuus, ei kuitenkaan velvollisuutta, osoittaa, että päätöstä ei aiota panna täytäntöön velallisen omaisuuden siirtämisen tai hävittämisen perusteella, vakuustakavarikon tai vakuudeksi toimitettavan ulosmittauksen tapauksessa, vaikka velkoja vaadetta ei voitaisikaan panna täytäntöön. Vakuus on kuitenkin asetettava.

3. Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?
  • pankkitalletukset?
  • irtain aineellinen omaisuus?
  • rekisteröidyt kulkuneuvot?
  • kiinteä omaisuus?
  • muu omaisuus?
  • pankkitalletukset vakuudeksi toimitettavassa ulosmittauksessa
  • irtain aineellinen omaisuus vakuustakavarikossa
  • rekisteröidyt kulkuneuvot vakuustakavarikossa
  • kiinteä omaisuus vakuustakavarikossa ja hukkaamiskiellossa
  • aineeton omaisuus ja arvopaperit ulosmittauksessa.
3.2. Mikä on näiden toimien vaikutus?
  • velalliseen, joka ei alistu ennaltaehkäiseviin toimiin:
    • Voiko hän edelleen käyttää omaisuuttaan?
    • Voidaanko hänelle määrätä seuraamuksia?
  • kolmansiin osapuoliin:
    • Mitä velvoitteita pankeilla on tietojen antamisessa esimerkiksi, jos tili määrätään takavarikkoon?
    • Mitä seuraamuksia on ennakkoturvaamistoimenpiteen noudattamatta jättämisestä?

Velallinen, joka ei alistu ennakoiviin turvaamistoimimääräyksiin, ei enää voi käyttää omaisuuttaan, jos kyse on yksinkertaisesta takavarikosta, joka on täytäntöönpanokelpoisen takavarikon laji. Kolmansiin osapuoliin nähden ei ole määräystä, jonka perusteella velalliselle voitaisiin tuomita seuraamus. Pankeilla on yleinen vaitiolovelvollisuus, joka koskee tietoja, henkilöitä, pankkitoimintaa jne. Vaitiolovelvollisuudesta on säädetty luottolaitoksia ja pääoman riittävyyttä koskevan hallituksen hätätilamääräyksen N:o 99/2006 111-116 §:ssä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sakkorangaistus voidaan määrätä vain, jos kantaja on saanut vilpillisesti aikaan vastaajalle vahinkoa aiheuttavan turvaamistoimenpiteen. Vastaajaa ja kantajaa voidaan rangaista rikosoikeudellisesti tuomioistuimen päätösten noudattamatta jättämisestä.

3.3. Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?
  • Onko määräajasta säädöstä laissa tai mainintaa tuomioistuimen määräyksessä?
  • Onko toimi voimassa tuomion tai lisätoimenpiteen antamiseen saakka?
  • Jos alkuperäisestä toimenpiteestä on määrätty yksipuolisesti, voidaanko jossain määräajassa päättää kuulemisesta osapuolten kesken?

Määräajaksi päätetään vahvistaa esimerkiksi päivä, jona velkojan viimeistään on annettava vakuus sillä uhalla, että lakisääteinen takavarikko kumotaan.

Toimi on voimassa, kunnes annetaan takavarikon kumoava päätös, jos pyyntö on hylätty, rauennut tai peruutettu. Jos hakemus hyväksytään, toimi on voimassa päätöksen täytäntöönpanoon asti tai kunnes velallinen tarjoaa riittävät vakuudet.

Jos turvaamistointa koskevasta pyynnöstä on päätetty osapuolia kuulematta, muutoksenhausta päätetään osapuolia kuullen.

4. Voiko turvaamistointa koskevasta päätöksestä valittaa?

  • kuka voi valittaa toimesta?
  • mikä on toimivaltainen tuomioistuin, jossa toimesta voidaan valittaa?
  • missä määräajassa toimesta on valitettava?
  • mikä on tällaisen valituksen vaikutus?

Turvaamistointa koskevaan päätökseen tyytymätön voi valittaa siitä vain hakemalla muutosta välittömästi sitä tuomioistuinta ylemmältä tuomioistuimelta, joka on päättänyt turvaamistoimen asettamispyynnön aiheellisuudesta.

Valitus on tehtävä viiden päivän kuluessa päätöksen tekemisestä tai sen tiedoksi saattamisesta sen mukaan, onko päätös tehty osapuolia kuullen vai kuulematta. Valituksen johdosta turvaamistoimi joko kumotaan tai pidetään voimassa.

« Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Yleistä | Romania - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 30-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta