Euroopan komissio > EOV > Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet > Portugali

Uusin päivitys: 15-12-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Portugali

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Minkälaisia väliaikaistoimia ja turvaamistoimia on käytettävissä? 1.
2. Millä edellytyksillä näitä toimia voidaan määrätä? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Mitkä ovat aineelliset edellytykset? 2.2.
3. Kyseisten toimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla toimien kohteena (pankkitilit, irtain omaisuus, rekisteröidyt ajoneuvot, kiinteä omaisuus, muu)? 3.1.
3.2. Mitä ovat näiden toimien vaikutus? 3.2.
3.3. Mikä on näiden toimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko tällaista tointa koskevasta päätöksestä valittaa? 4.

 

1. Minkälaisia väliaikaistoimia ja turvaamistoimia on käytettävissä?

Seuraavat tiedot koskevat turvaamistoimia eli Portugalin siviiliprosessilain mukaan oikeustoimen tehokkuuden turvaamiseksi välttämättömiä menettelykeinoja (Código de Processo Civil, 2 §:n 2 momentti). Kyse on tuomioistuimelle esitetyistä ja sen määräämistä toimista, joilla varmistetaan pääasiaa koskevan päätöksen täytäntöönpano sekä kanteen nostaneen ja asian voittaneen osapuolen tavoitteleman käytännön päämäärän saavuttaminen.

Näitä toimia toteutetaan, jos on todennäköistä, että oikeus, johon tuomioistuimessa on vedottu tai vedotaan, on todella olemassa, ja jos vaarana on, että kyseistä oikeutta loukataan. Toimet määrätään toteutettaviksi näytön ja todennäköisyyden tai uskottavuuden arvioinnin perusteella. Toimilla pyritään välttämään peruuttamaton menetys poistamalla menettelyjen pituuteen liittyvä riski (ts. riski aikaviiveen aiheuttamista olosuhteiden muutoksista).

Toimien tarkoitus voi olla säilyttävä tai väliaikainen. Niillä siis pyritään säilyttämään vallitseva tilanne, jotta pääasiaa koskevan päätöksen täytäntöönpano olisi käytännössä mahdollista (esim. jatkossa täytäntöönpanopäätöksen kohteena mahdollisesti olevan varallisuuden hukkaamiskielto). Niillä voidaan pyrkiä myös ennakoimaan tuomioistuimen päätöstä riita-asiassa ennen lopullista tuomiota (esim. toimi, jolla elatusavun hakijalle annetaan väliaikaisesti taloudellista tukea toimeentuloon, asumiseen ja vaatetukseen).

Sivun alkuunSivun alkuun

Turvaamistoimet voivat olla valinnaisia tai lakisääteisiä.

Ensimmäisessä tapauksessa toimet eivät perustu lakisääteiseen menettelyyn, vaan tuomioistuin valitsee tarkoituksenmukaisen toimen "uhattuna olevan oikeuden turvaamiseksi" (Portugalin siviiliprosessilainsäädännön 381 § 1 momentti). Turvaamistoimia ei sovelleta, jos menetyksen uhka on torjuttu jollakin erityistoimella. Toimet perustuvat niihin menettelysääntöihin, joita sovelletaan yksipuolisesti lakisääteisiin toimiin.

Lakisääteisissä toimissa noudatetaan prosessioikeudessa vahvistettua mallia ja niitä koskevat tietyt vaatimukset ja olettamukset sekä tietyt päätöstä koskevat sisältöedellytykset.

Portugalin siviiliprosessilaissa säädetään seuraavista turvaamistoimista:

  1. omistusoikeuden väliaikainen palauttaminen
  2. yhteisön päätösten lykkääminen
  3. väliaikainen elatusapu
  4. ennakkomaksu
  5. vakuustakavarikko
  6. uutta työtä koskeva kielto
  7. takavarikko.

Omistusoikeuden väliaikaista palauttamista käytetään turvaamistoimena, kun omistajalta on viety omaisuutta vastoin tämän tahtoa käyttämällä fyysistä tai psyykkistä pakkoa ja kun omistaja toivoo omistusoikeuden väliaikaista palauttamista.

Yhteisön päätösten lykkäämistä voidaan käyttää turvaamistoimena kaikentyyppisissä yhteisöissä, kun yhtiökumppanit tai osakkaat haluavat lykätä lainsäädännön, yhtiösäännön tai peruskirjan vastaisia päätöksiä, joista todennäköisesti aiheutuisi "tuntuvia menetyksiä" (siviiliprosessilain 396 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Väliaikainen elatusapu on kuukausittainen rahamäärä, jolla varmistetaan ennen ensimmäistä virallista maksua, että hakijalla on toimeentulosta, asumisesta ja vaatetuksesta aiheutuvien kulujen sekä oikeudenkäyntikulujen maksamiseen (jos hakija ei saa oikeusapua) tarvittava vähimmäismäärä.

Ennakkomaksua voivat turvaamistoimena käyttää vahinkoa kärsineet ja kolmannet osapuolet, joilla on oikeus korvaukseen tai elatusapuun ja jotka vaativat tiettyä kuukausittaista rahamäärää tapauksissa, joissa kanne koskee kuolemaan tai henkilövahinkoon perustuvaa korvausta. Tätä tointa voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa "todennäköisesti asetetaan vahinkoa kärsineen osapuolen toimeentulo tai asuminen suureen vaaraan" (siviiliprosessilain 403 §:n 1 momentissa tarkoitettujen ennakkomaksusääntöjen mukaisesti.

Vakuustakavarikkomenettelyllä mahdollistetaan se, että "velkoja, joka aiheellisesti pelkää menettävänsä saatavansa takaavat varat" saa "omaisuuden oikeusteitse haltuunsa" siviiliprosessilain 406 §:n mukaisesti.

Uutta työtä koskevaa kieltoa voidaan käyttää katsottaessa, että "oikeutta yksin- tai yhteisomistukseen tai mitä tahansa muuta esinekohtaista tai henkilökohtaista käyttö- tai omistusoikeutta loukataan sellaisen uuden työn tai uuden palvelun johdosta, joka aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa menetyksiä". Tällöin on mahdollista "vaatia … työn tai palvelun keskeyttämistä välittömästi" (siviiliprosessilain 412 §:n 1 momentti). Saarrosta voidaan määrätä myös tuomioistuimen ulkopuolisessa menettelyssä, kunhan tuomioistuin vahvistaa saarron myöhemmin. Vahvistuspyyntö on tehtävä viiden päivän kuluessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Takavarikointia koskeva turvaamistoimi on aloitettava, jos on olemassa "aiheellinen pelko irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai asiakirjojen menettämisestä, kätkemisestä tai tuhlaamisesta". Kyseessä oleva omaisuus kirjataan oikeuden pöytäkirjaan (johon merkitään myös asiantuntijan antama rahamääräinen arvio) ja luovutetaan edunvalvojalle siviiliprosessilain 421 ja 424 §:n mukaisesti.

2. Millä edellytyksillä näitä toimia voidaan määrätä?

Ks. vastaus edelliseen kysymykseen.

2.1. Menettely

Turvaamistoimissa poikkeuksena on uutta työtä koskeva kielto, jonka osalta alustaviin toimiin voidaan ryhtyä tuomioistuimen ulkopuolella ja hakea sen jälkeen päätökseen vahvistusta tuomioistuimesta. Kaikki muut turvaamistoimet perustuvat tuomioistuimelle esitettävään hakemukseen.

Toimivaltainen tuomioistuin määritetään siviiliprosessilain 83 §:ssä säädetyin seuraavin perustein:

  1. Vakuustakavarikkoa tai takavarikkoa haetaan tuomioistuimelta, jossa pääasia käsitellään (esim. käsittely, joissa päätetään oikeudesta turvaamistoimiin), tai sen paikan tuomioistuimelta, jossa varat sijaitsevat (tai jos varoja on useissa paikoissa, jossakin niistä paikoista).
  2. Uutta työtä koskevan kiellon osalta toimivalta on tuomioistuimella, jonka tuomiopiiriin kuuluvalla alueella työ on tarkoitus tehdä.
  3. Muissa turvaamistoimissa toimivaltainen tuomioistuin on se, jossa kyseinen kanne nostetaan.

Oikeudenkäyntiasiamiestä on käytettävä, jos turvaamistoimen arvo ylittää 3 740, 98 euroa tai jos muutoksenhakuoikeutta ei ole rajoitettu.

Sivun alkuunSivun alkuun

Toimen rahamääräinen arvo määritetään seuraavien kriteerien perusteella (siviiliprosessilain  313 §):

  1. tilapäisessä elatusavussa ja ennakkomaksuissa vaadittu kuukausimaksu kahdellatoista kerrottuna
  2. omistusoikeuden tilapäisessä palauttamisessa omistajan hallusta otetun esineen arvo
  3. yhteisön päätöksen lykkäämisessä menetyksen arvo
  4. uutta työtä koskevassa kiellossa ja valinnaisissa turvaamistoimissa estettävän menetyksen arvo
  5. vakuustakavarikossa taattavan saatavan arvo
  6. takavarikossa takavarikoidun omaisuuden arvo.

Portugalissa täytäntöönpanoviranomaisen tehtävistä vastaavat haastemiehet ja ulosottomiehet. Näiden viranomaisten tehtäviin kuuluvat haasteet sekä takavarikointi- ja kieltopäätösten täytäntöönpano.

Näiden toimien tuomioistuinkäsittelystä johtuvat maksut maksetaan kertasummana toimea haettaessa. Maksut on esitetty seuraavassa taulukossa:

Turvaamistoimen arvoKunkin osapuolen / kaikkien osapuolten maksut (laskentayksikköä)
enintään 500 euroa
0,5
500,01-1 875 euroa
0,75
1 875,01-3 750 euroa
1
3 750,01-7 500 euroa
1,25
7 500,01-15 000 euroa
1,5
15 000,01-25 000 euroa
2
25 000,01-40 000 euroa
2,75
40 000,01-70 000 euroa
3,5
70 000,01-100 000 euroa
5
100 000,01-135 000 euroa
6,5
135 000,01-170 000 euroa
8
170 000,01-210 000 euroa
9,75
210 000,01-250 000 euroa
12

Yli 250 000 euron ylittävissä rahamäärissä maksut nousevat 2,5 laskentayksikköä jokaista 25 000 euroa tai sen osaa kohti.

Laskentayksikkö oli 89 euroa vuosina 2004-2006.

Oikeudenkäyntikuluja koskevan lain (Código das Custas Judiciais) 32 §:n mukaisesti näihin kuluihin sisältyvät seuraavat:

  1. aiheutuneiden kulujen korvaaminen
  2. maksut, jotka on maksettu tai maksetaan viranomaisille asiakirjoista, lausunnoista, suunnitelmista, muusta tiedosta tai näytöstä ja palveluista, joita tuomioistuin on pyytänyt (lukuun ottamatta tuomioistuimen aloitteesta hankittuja todistuksia)
  3. korvaus vahingon kautta menettelyyn osallisiksi joutuneille (lakisääteinen korvaus mukaan luettuna)
  4. matkakustannukset ja kulukorvaukset
  5. oikeusavusta aiheutuneiden kulujen korvaaminen valtiolle (oikeudenkäyntiedustajien palkkiot mukaan luettuna)
  6. haastemiehen toimittamaa haastetta koskeva maksu, jos hakija sitä vaatii.
2.2. Mitkä ovat aineelliset edellytykset?

Kun tuomioistuin arvioi perusteita turvaamistoimien määräämiselle, se tutkii, onko turvaamistoimien tarve perusteltu ja miten vaikeaa olisi korvata kyseessä olevan oikeuden mahdollinen loukkaus. Tuomioistuin arvioi myös, olisiko säilyttävä tai väliaikainen toimi sopiva käsiteltävänä olevassa tapauksessa kyseessä olevan oikeuden turvaamiseksi. Tuomioistuimen on myös vahvistettava, että viivästyksiin liittyvä riski on olemassa.

Tuomioistuin tutkii myös sitä, riippuuko käsittely tosiasiallisesti tai mahdollisesti turvattavan oikeuden perustana olevasta nostetusta tai nostettavasta kanteesta.

Tällaisessa käsittelyssä tuomioistuimen on hankittava näyttöä (tässä riittää vähäisempi näyttö kuin pääasiassa) siitä, että turvattava oikeus on todennäköisesti olemassa ja että vaara kyseisen oikeuden loukkaamisesta on riittävän perusteltu.

Muista turvaamistoimia koskevista ehdoista, ks. vastaus kysymykseen 1.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi kieltää turvaamistoimet, jos vastaajalle aiheutuva vahinko olisi huomattavasti suurempi kuin menetys, jonka hakija haluaa välttää (siviiliprosessilain 387 §:n 2 momentti).

Turvaamistoimien kohteena oleva oikeus voi olla jo olemassa tai olla seurausta päätöksestä, jota ollaan tekemässä.

Velallisen tilanne

Kaikki velallista koskevat väliaikais- ja turvaamistoimet katsotaan kiireellisiksi. Ne ovat "aina kiireellisiä ja niillä on etusija verrattuna kaikkiin sellaisiin prosessitoimiin, jotka eivät ole kiireellisiä" ja "toimivaltaisessa tuomioistuimessa vireille pannusta asiasta on annettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio kahden kuukauden kuluessa tai, jos vastaajaa ei tarvitse haastaa oikeuteen, 15 päivän kuluessa" (siviiliprosessilain 382 §).

Onko näytettävä toteen, että päätöstä ei voida panna täytäntöön velallisen varojen luovutuksen tai katoamisen vuoksi?

Kyllä, vakuustakavarikon ja takavarikon tapauksessa.

3. Kyseisten toimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla toimien kohteena (pankkitilit, irtain omaisuus, rekisteröidyt ajoneuvot, kiinteä omaisuus, muu)?

Toimien kohteena voi olla kaikentyyppinen varallisuus.

3.2. Mitä ovat näiden toimien vaikutus?

Koska toimet ovat tuomioistuinten määräämiä, ne sitovat Portugalin perustuslain mukaan "kaikkia julkisia ja yksityisiä toimijoita ja ovat ensisijaisia muiden viranomaisten toteuttamiin toimiin nähden" (Constituição da República Portuguesa, 205 §:n 2 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos velallinen ei noudata päätöstä:
Onko varojen luovutusta koskeva oikeustoimi pätevä?

Jos velallinen on vakuustakavarikko- ja takavarikkomenettelyissä omaisuudesta vastaava edunvalvoja ja hän luovuttaa omaisuuden, hän rikkoo yleistä oikeusjärjestystä. Portugalin siviililain (Código Civil) 281 §:n mukaan tällainen oikeustoimi mitätöidään, jos sen osapuolet pyrkivät kiertämään määrättyä tointa.

Vaikka oikeustoimi on muuten pätevä, se on mitätön suhteessa osapuoleen, joka hakee omaisuutta takavarikoitavaksi (siviililain 622 §:n 1 momentti).

Aiheutuuko tästä seuraamuksia?

Kyllä. Tästä aiheutuu rikosoikeudellisia seuraamuksia, joilla on yksityisoikeudellisia vaikutuksia. Velalliselta takavarikoidaan rahamääräiseltä arvoltaan tälle uskottuja varoja vastaavat varat sekä luovuttamattomat varat, ja tähän summaan lisätään aiheutuneet kulut ja maksettavat korvaukset.

Kolmannet:
Mitkä ovat pankkien velvollisuudet antaa tietoja ja jäädyttää tilejä?

Vakuustakavarikko- ja takavarikkomenettelyissä pankkien on "ilmoitettava haastemiehelle tilien saldot tai siitä, että tiliä tai saldoa ei ole" 15 päivän kuluessa. Tämän jälkeen pankkien on ilmoitettava vastaajalle tilien jäädyttämisestä. Pankki "on vastuussa tiedoksiantopäivänä hallussaan olevista talletuksista ja sen on toimitettava tuomioistuimelle tiliote, jossa esitetään kaikki takavarikon täytäntöönpanon jälkeen talletuksiin vaikuttavat toimenpiteet" (siviiliprosessilain 861 A §:n 7 ja 9 momentti, joita sovelletaan 406 §:n 2 momentin mukaisesti).

Mitä seuraamuksia on päätöksen noudattamatta jättämisestä? 

Jos edellä tarkoitettuja tietoja ei toimiteta, voi seurauksena olla sakkorangaistus. Pankki voi myös joutua siviilioikeudelliseen vastuuseen, joten siltä saatetaan vaatia korvausta.

Sivun alkuunSivun alkuun

3.3. Mikä on näiden toimien voimassaoloaika?
Onko lailla tai tuomioistuimen päätöksellä määrättyä vanhentumisaikaa? Toimille on määrätty vanhentumisaika, ja siitä säädetään väliaikais- ja turvaamistoimia koskevassa lainsäädännössä.
Ovatko toimet voimassa tuomion antamiseen tai muuhun päätökseen asti?

Toimet ovat voimassa, kunnes pääasiaa koskeva päätös voidaan panna täytäntöön. Esimerkiksi väliaikaista elatusapua tai ennakkomaksuja koskevissa menettelyissä tässä vaiheessa suoritetaan ensimmäinen maksu ja takavarikkomenettelyissä tässä vaiheessa toteutetaan takavarikointi.

Jos alustava päätös tehdään yksipuolisesti, onko olemassa määräaikaa, jonka kuluessa osapuolia on kuultava?

Jos vastaajaa ei ole kuultu ennen turvaamistoimien määräämistä, hänelle ilmoitetaan päätöksestä määrätä turvaamistoimia. Jos vastaaja haluaa vastustaa päätöstä ja "esittää tosiseikkoja ja todisteita, joita tuomioistuin ei ole ottanut huomioon ja joiden vuoksi perusteet turvaamistoimien toteuttamiselle saattavat muuttua tai heiketä" (siviiliprosessilain 388 §:n 1 momentin b alakohta), se on tehtävä kymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta.

Jos tämän määräajan jälkeen on tarpeen, "tuomioistuimen vaatimat tai määräämät todisteet" esitetään siviiliprosessilain 386 §:n 1 momentin mukaisesti.

4. Voiko tällaista tointa koskevasta päätöksestä valittaa?

Tällaista tointa koskevasta päätöksestä voi valittaa kanteissa, joiden rahamääräinen arvo ylittää 3 740, 98 euroa. Tällöin edellytetään, että kyseinen päätös aiheuttaa muutosta hakevalle osapuolelle haittaa, jonka suuruus on yli puolet kyseisestä rahamääräisestä arvosta. Valittaa voi rahamääräisestä arvosta riippumatta, kun muutoksenhaku "perustuu asiallista tai asteellista toimivaltaa tai teon luonnetta koskevien lainvalintasääntöjen rikkomiseen muutoksenhaun kohteena olevassa asiassa". "Turvaamistoimien määräämisestä tehdyistä päätöksistä voi aina valittaa myös sillä perusteella, että rahamääräinen arvo ylittää kyseisen päätöksen tehneen tuomioistuimen toimivallan" (siviiliprosessilain 678 §).

Turvaamistoimien määräämisestä tehdyistä päätöksistä ei voi valittaa korkeimpaan oikeusasteeseen (Supremo Tribunal de Justiça). Tämä ei kuitenkaan koske asioita, joissa muutoksenhaku on aina mahdollista.

Kuka voi hakea muutosta?

Turvaamistoimia koskevan päätöksen voi riitauttaa hävinnyt osapuoli ja kuka tahansa henkilö, joka ei ole menettelyn osapuoli mutta jolle aiheutuu toimen seurauksena suoraa ja tosiasiallista haittaa.

Mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Muutoksenhakua koskevassa asiassa toimivaltainen on se tuomioistuin, joka on ylemmän oikeusasteen tuomioistuin siinä tuomiopiirissä, jossa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tehnyt tuomioistuin sijaitsee.

Mikä on muutoksenhaun määräaika?

Muutoksenhaun määräaika on 10 päivää päätöksen tiedoksiantamispäivästä.

Mikä vaikutus muutoksenhaulla on?

Muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus muutoksenhaun kohteena olevaan päätökseen, jonka nojalla turvaamistointa koskeva alkuperäinen hakemus on kokonaan hylätty tai toimen toteuttaminen on evätty.

Turvaamistoimen määräämisestä tehtyyn päätökseen haetulla muutoksella ei ole lykkäävää vaikutusta.

« Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Yleistä | Portugali - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 15-12-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta