Euroopan komissio > EOV > Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet > Luxemburg

Uusin päivitys: 29-03-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Luxemburg

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä? 1.
2. Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.1.1. Onko turvaamistoimien oltava tuomarin määräämiä? 2.1.1.
2.1.2. Toimivaltainen tuomioistuin 2.1.2.
2.1.3. Onko asianajajaan turvautuminen pakollista? 2.1.3.
2.1.4. Haastemiehet ja muut oikeutta avustavat virkamiehet 2.1.4.
2.1.5. Kustannukset 2.1.5.
2.2. Pääasialle asetetut edellytykset 2.2.
3. Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena? 3.1.
3.2. Mitkä ovat turvaamistoimien vaikutukset? 3.2.
4. Voiko turvaamistointa koskevasta päätöksestä valittaa? 4.

 

Väliaikaistoimista on kyse silloin, kun laki antaa tuomarille oikeuden ratkaista väliaikaisesti usean osapuolen välinen kiistatilanne, ennen kuin oikeudenkäynti on päättynyt ja asia lopullisesti ratkaistu.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen luoman määritelmän mukaan kyse on toimenpiteistä, joihin ryhdytään niiden oikeuksien turvaamiseksi, joiden tunnustamista pääasiaa käsittelevältä tuomarilta on pyydetty, samalla kun säilytetään olemassaoleva tosiasiallinen ja oikeustilanne.

Väliaikaistoimet voivat olla myös toimenpiteitä, joihin ryhdytään tilanteen heikkenemisen estämiseksi.

Käytännössä toimet auttavat velkojaa suojautumaan ennalta maksamattomuusriskiltä turvautumalla kahteen tekniikkaan: joko velallista estetään määräämästä omaisuudestaan tai omaisuuteen kohdistetaan vakuustoimenpide, joka antaa velkojalle oikeuden vaatia saamistaan omaisuusesineistä niiden vaihtaessa omistajaa.

Esimerkkejä turvaamistoimista:

  • velallisen irtaimeen omaisuuteen tai rahavaroihin kohdistuva vakuustakavarikko;
  • kiistanalaisten omaisuusesineiden konfiskoiminen, kun ne on säilytettävä sellaisinaan lopulliseen tuomioon asti;
  • turvaava vakuus, joka kohdistuu kiinteään omaisuuteen (kiinnitys), liikevarallisuuteen tai irtaimiin esineisiin; julkisuudelle on asetettu tiettyjä edellytyksiä;
  • väliaikaisen pesänhoitajan määrääminen hoitamaan huolellisen miehen tavoin sellaisen yrityksen asioita, jolla ei ole enää toimivaa johtoa;
  • jne.

1. Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Luxemburgin laissa tunnetaan erityyppisiä väliaikaistoimia, joiden avulla pyritään turvaamaan osapuolten oikeudet ennen sen pääasiakäsittelyn päättymistä, jossa asianosaisten vaateet lopullisesti ratkaistaan.

Seuraavat toimet erotetaan toisistaan:

  • Toimet, joista tuomari määrää ilman vastapuolen kuulemista. Tässä tapauksessa väliaikaistoimen määräämistä pyytävä asianosainen jättää tuomarille yksipuolisen hakemuksen, ja tuomari päättää asiasta ainoastaan yhden osapuolen toimittamien tietojen perusteella.
  • Toimet, joista tuomari määrää vastapuolta kuultuaan. Tässä tapauksessa tuomari päättää asiasta vasta julkisen kuulemistilaisuuden jälkeen (tai joskus jaostossa pidetyn kuulemisen jälkeen), ja kuulemisen aikana asianosaisilla on mahdollisuus tuoda esille oma kantansa asiassa. Asianosaiset kutsutaan paikalle (haastemiehen tiedoksiantamalla) haasteella tai oikeuden kanslian toimittamalla kutsulla laissa säädettyjä muotomääräyksiä noudattaen.

2. Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1. Menettely
2.1.1. Onko turvaamistoimien oltava tuomarin määräämiä?

Useimmissa tapauksissa edellä kuvattujen väliaikaistoimien on oltava tuomarin, useimmiten piirioikeuden presidentin tai hänen sijaisenaan toimivan tuomarin määräämiä.

Asianosainen voi poikkeuksellisesti ryhtyä turvaamistoimiin edellyttäen, että hän kääntyy välittömästi tuomarin puoleen niiden hyväksyttämiseksi. Velkoja, jolla on laissa tarkoitettu saamistodistus (esim. notaarin vahvistama asiakirja) voi myös hakea velallisen omaisuuden takavarikointia, vaikka se olisi kolmannen henkilön hallussa. Kolmannen henkilön hallussa olevat takavarikoidut varat jäädytetään, eikä tämä saa luovuttaa niitä. Pakkohuutokauppaa ei kuitenkaan voida toimittaa ennen tuomarin antamaa hyväksyntää.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuten jo todettiin, tuomarin hyväksyntä voidaan tietyissä tapauksissa hankkia pelkästään tuomarille osoitetulla yksipuolisella hakemuksella, johon on liitetty hakemusta tukeva aineisto ja muu selvitys. Tuomari määrää väliaikaistoimen saamansa yksipuolisen tiedon perusteella.

2.1.2. Toimivaltainen tuomioistuin

Toimivaltasäännöt ovat yleensä johdettavissa nimenomaisesti siitä laista, joka oikeuttaa tuomarin määräämään väliaikaistoimen. Yleistä toimivaltasääntöä ei ole, tosin oikeus myöntää väliaikaistoimia kuuluu tavan mukaan sen tuomioistuimen presidentille, joka tulee käsittelemään pääasian.

On olemassa lukuisia erityisiä oikeussäännöksiä, joiden nojalla säännellään määrätyissä (esim. huoneenvuokraa, jakamatonta pesää, yhteisomistusta, perintöä, aviovarallisuutta jne. koskevissa) asioissa sovellettavia väliaikaistoimia.

Jos erityisestä menettelystä ei ole säädetty, väliaikaistoimen määräämistä hakevan asianosaisen on käännyttävä väliaikaisia määräyksiä kiireellisissä asioissa antavan tuomioistuimen puoleen. Edun suuruudesta riippuen on käännyttävä rauhantuomarin (enintään 10 000 euroa) tai piirioikeudessa kiireellisiä asioita käsittelevän tuomarin puoleen. Näillä tuomareilla on yleinen toimivalta määrätä turvaamistoimia tai panna täytäntöön välttämättömiä toimia, joiden avulla estetään ilmeiset vahingot tai lopetetaan selvästi laiton häiriön aiheuttaminen (uuden siviiliprosessilain Nouveau Code de procédure civil 933 §).

2.1.3. Onko asianajajaan turvautuminen pakollista?

Asianajajan apuun turvautuminen ei ole yleensä pakollista. Kyse on kuitenkin poikkeustoimista, jotka vaativat usein sen asteista teknistä tietämystä, että on turvauduttava oikeusalan ammattilaisen apuun.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.1.4. Haastemiehet ja muut oikeutta avustavat virkamiehet

Oikeuden määräämän väliaikaistoimen täytäntöönpano edellyttää varsin usein kääntymistä oikeutta avustavan virkamiehen puoleen. Tuomarin määräämä takavarikko on tehokas vasta sitten, kun haastemies on pannut sen täytäntöön.

Tietyissä väliaikaistoimissa on kyse kiistanalaisen esineen uskomisesta kolmannen henkilön huostaan. Tuomioistuin voi esimerkiksi nimetä uskotun miehen, jonka tehtävänä on säilyttää esine, jonka omistusoikeudesta useat henkilöt kiistelevät, tai nimetä väliaikaisen pesänhoitajan, jonka tehtävänä on johtaa sellaista yritystä, jonka toiminnan osakasriita on lamaannuttanut.

2.1.5. Kustannukset

Väliaikaistoimien kustannukset vaihtelevat huomattavasti toimenpiteestä toiseen.

Esimerkiksi takavarikkotoimitus ei sinänsä maksa kuin noin sata euroa. Sen kustannuksiin on kuitenkin lisättävä oheiskulut (esim. haastemiehen suorittamat selvitykset), säilytyskulut, jos takavarikoitu esine on varastoitava, käännös- ja tiedoksiantokulut, jos velallinen asuu ulkomailla, ja hyväksyttämismenettelyn kulut. Käytännössä ei ole harvinaista, että takavarikkomenettelystä aiheutuvat haastemiehen kulut ovat 700–800 euroa.

Kun tuomioistuin nimeää uskotun miehen tai väliaikaisen pesänhoitajan, se valitsee tavallisesti tehtävään erittäin päteviä henkilöitä, joiden palkkiot voivat olla huomattavia.

Väliaikaistoimen kulut maksaa tavallisesti sitä hakenut asianosainen.

Säilytyskuluja pidetään oikeudenkäyntikuluina, joista oikeudenkäynnin hävinnyt osapuoli vastaa. Ennen kuin riita-asia on lopullisesti ratkaistu, väliaikaistointa hakeneen asianosaisen on kuitenkin katettava kulut.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.2. Pääasialle asetetut edellytykset

Tuomarin määräämien väliaikaistoimien edellytyksenä on yleensä tuomarin harkitsema välttämättömyys- tai kiireellisyysperuste. Väliaikaistoimet, joita voidaan hakea niiden perusteena olevia syitä selvittämättä, ovat harvinaisia (esim. hakemukset, joissa pyydetään sinetillä sulkemista henkilön kuoltua).

Kun velkoja hakee takavarikon myöntämistä, tuomarin on tutkittava esitetyn aineiston ja muun selvityksen perusteella, näyttääkö siltä, että saatava on perusteiltaan ilmeisen oikea.

3. Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Väliaikaistoimet voivat kohdistua henkilön kaikkiin irtaimiin omaisuusesineisiin. Ainoastaan tiettyjä esineitä, joita pidetään jokapäiväisen elämän kannalta välttämättöminä, ei voida lain mukaan takavarikoida.

Luxemburgin laissa sallitaan henkilön palkan ja palkkioiden sekä niiden sijaan saatujen tulojen (eläkkeet, työttömyyskorvaukset jne.) vakuustakavarikko. Tulojen osaa, joka katsotaan välttämättömäksi elinkustannusten kattamiseksi, ei voida kuitenkaan takavarikoida.

Sen sijaan ei ole mahdollista hakea turvaamistointa kiinteän omaisuuden suhteen. Kiinteän omaisuuden takavarikointi on mahdollista ainoastaan tuomiostuimen lainvoimaisella päätöksellä.

3.2. Mitkä ovat turvaamistoimien vaikutukset?

Useimmissa asioissa tuomarin itsensä kuuluu vahvistaa sen toimen vaikutukset, jonka määräämistä haetaan. Tuomari voikin rajata määräyksensä ajallisen vaikutuksen tai kohdistaa sen tiettyihin omaisuusesineisiin tai tekoihin.

Takavarikoissa, jotka tuomari on määrännyt yhden osapuolen yksipuolisesta hakemuksesta, laissa asetetaan määräajat, joiden kuluessa vahvistamishakemus on esitettävä tuomarille. Jos vahvistamista ei pyydetä mainitussa määräajassa, takavarikko on kaikilta osiltaan mitätön.

4. Voiko turvaamistointa koskevasta päätöksestä valittaa?

Kiireellisiä asioita käsittelevän tuomarin määräyksiin, jotka on annettu vastaajan kuulemisen jälkeen, voidaan hakea muutosta. Valitusaika on kuitenkin vain 15 päivää siitä kun päätös on annettu tiedoksi.

Tuomarin yksipuolisesta hakemuksesta tekemiin päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla. Asianosaisella, joka katsoo tällaisen toimen perusteetta määrätyksi, on kuitenkin uuden siviiliprosessilain 66 §:än perustuva muutoksenhakuoikeus. Hän voi kääntyä kiireellisiä asioita käsittelevän tuomarin puoleen ja pyytää uuden turvaamistoimen määräämistä, jolloin edellisen tuomarin määräämän toimen, joka on myönnetty pelkästään yhden asianosaisen tietojen perusteella, vaikutukset keskeytyvät.

« Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Yleistä | Luxemburg - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 29-03-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta