Euroopan komissio > EOV > Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet > Unkari

Uusin päivitys: 13-03-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Unkari

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Minkälaisia toimia on käytettävissä? 1.
2. Millä edellytyksillä toimia voidaan määrätä? 2.
2.1. Kuvaus menettelystä. 2.1.
2.2. Millä edellytyksillä edellä mainittuja toimia voidaan toteuttaa? 2.2.
3. Toimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla tällaisten toimien kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia tällaisilla toimilla on? 3.2.
3.3. Mikä on tällaisten toimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko toimesta annettuun määräykseen hakea muutosta? 4.

 

1. Minkälaisia toimia on käytettävissä?

Siviiliprosessista vuonna 1952 annetussa laissa III (Polgári peres eljárást szabályozó 1952. évi III. törvény) säädetään kahdesta oikeudellisesta toimesta, joilla voidaan turvata kiistetyn vaatimuksen täyttäminen. Näitä toimia ovat väliaikaistoimi ja väliaikainen täytäntöönpano, jotka tarjoavat suojaa ennen lainvoimaisen päätöksen saamista. Näiden toimien lisäksi täytäntöönpanosta vuonna 1994 annetussa laissa LIII (Végrehajtásról szóló 1994. évi LIII törvény) säädetään turvaamistoimesta.

2. Millä edellytyksillä toimia voidaan määrätä?

2.1. Kuvaus menettelystä.
Väliaikaistoimi:

Siviiliprosessilain 156 §:ssä säädetään väliaikaistoimesta, jonka tavoitteena on oikeudenloukkauksen ehkäisemiseksi viipymättä turvata oikeudet, joita myöhemmin ei enää voitaisi varmistaa. Väliaikaistoimi on vastaajaa velvoittava määräys, jonka tuomioistuin antaa ennen kuin se on tehnyt asiaratkaisun asianosaisten välisessä riita-asiassa. Yleisestä säännöstä poiketen tuomioistuin käsittelee hakemuksen ennen kuin riita-asiassa tehdään ratkaisu ja väliaikaistoimi voidaan panna ennakolta täytäntöön riippumatta muutoksenhakumenettelystä.

Väliaikaistoimesta on yleensä esitettävä hakemus, sillä tuomioistuin voi määrätä tällaisesta toimesta omasta aloitteestaan vain tietyissä laissa erikseen säädetyissä tapauksissa. Tällaisia tapauksia ovat lapsen elatusapu, jos asian käsittely on keskeytyksissä (siviiliprosessilain 153 §:n 3 momentti), ja avioliittoasiain käsittelyssä lapsen asumisjärjestelyt, elatus, vanhempien huolto-oikeuden laajentaminen tai kaventaminen sekä lapsen tapaamisoikeus (siviiliprosessilain 287 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Hakemus voidaan esittää ainoastaan oikeudenkäynnin yhteydessä ja aikaisintaan sinä päivänä, jona varsinainen haastehakemus esitetään.

Hakemuksesta on käytävä ilmi, että hakemuksessa esitetty todennäköinen tilanne liittyy määrättyyn välitöntä oikeussuojaa vaativaan tilanteeseen (vahingon uhka tai oikeussuojan tarve riita-asian muuttuneiden olosuhteiden vuoksi tai erityisen tilanteen tunnustamiseksi) ja että toimilla, joiden toteuttamista on haettu, voidaan ehkäistä oikeuksien loukkaaminen. Hakijan ei tarvitse osoittaa esittämiensä tietojen ehdotonta todenmukaisuutta vaan ainoastaan niiden todennäköisyys. Koska tietojen todentamiseen on vain rajalliset mahdollisuudet toimien soveltamisen aikana, toimista päätetään vain, jos itse riita-asiassa ei voida muuten antaa ratkaisua. Rajoitus johtuu väliaikaistoimien tavoitteesta, ja siitä seikasta, että asianosaisen ei tarvitse osoittaa hakemukseen liittyvien perusedellytysten ehdotonta olemassaoloa vain ainoastaan todennäköisyys.

Riita-asiaa käsittelevän ensimmäisen asteen tuomioistuimen on väliaikaistoimesta päättäessään harkittava, onko asianosainen osoittanut, että toimen määräämistä koskevat oikeudelliset edellytykset todennäköisesti täyttyvät. Tuomioistuin voi myös vapaasti päättää, minkäasteisen todennäköisyyden osoittamista se edellyttää asianosaiselta. Jos hakemus täyttää edellytykset, tuomioistuimen on verrattava väliaikaistoimesta aiheutuvia haittoja sillä saavutettaviin etuihin. Vaikka lainsäädännössä puhutaan aiheutuneista haitoista, todellisuudessa ei kuitenkaan tarkoiteta jo aiheutuneita haittoja vaan niitä haittoja, joita väliaikaistoimesta ja sen toteuttamisesta saattaa aiheutua. Jos arvioinnista käy ilmi, että haitat ovat suuremmat kuin edut, hakemus on hylättävä. Väliaikaistoimea arvioidessaan tuomioistuin päättää samalla, vaatiiko se vakuuden asettamista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin antaa väliaikaistoimesta määräyksen, jonka se voi myöhemmin kumota pääasiassa tekemässään ratkaisussa.

Tuomioistuin voi tehdä hakemusta koskevan päätöksen itse oikeudenkäynnin yhteydessä tai siitä erillään.

Määräys on voimassa siihen saakka, kun se kumotaan, tai siihen saakka, kun menettelyn päättävästä ratkaisusta eli ensimmäisen oikeusasteen antamasta ratkaisusta tulee lainvoimainen.

Kumpi tahansa asianosaisista voi hakea määräyksen kumoamista.

Väliaikainen täytäntöönpano:

Siviiliprosessilain 231 §:ssä säädetään väliaikaisen täytäntöönpanon mahdollisuudesta. Kyseisten säännösten mukaan päätöksillä voi joissakin tapauksissa olla oikeusvaikutuksia ja ne voidaan panna täytäntöön jo ennen kuin niistä tulee lainvoimaisia. Siviiliprosessilain 231 §:ssä luetelluissa asioissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on määrättävä tekemänsä päätöksen väliaikaisesta täytäntöönpanosta omasta aloitteestaan, jos kyseisessä pykälässä säädetyt edellytykset täyttyvät. Jos muutoksenhakua koskeva käsittely lykkääntyy, toisen oikeusasteen tuomioistuin voi myös päättää väliaikaisesta täytäntöönpanosta asianomaisen pyynnöstä otettuaan huomioon asiaa koskevat seikat.

Siviiliprosessilaki sisältää tältä osin tyhjentävän luettelon, jota ei voida tulkita laajentavasti. Väliaikaista täytäntöönpanoa ei siis voida määrätä muista syistä.

Seuraavat päätökset on näin ollen julistettava täytäntöönpanokelpoisiksi riippumatta siitä, onko muutosta haettu:

  • elatusapua, lapsenhoitoavustusta tai muuta samantapaista määräaikaista elatusta koskeva päätös
  • oikeudenloukkauksen kieltävä päätös
  • päätös, jolla vastaaja velvoitetaan täyttämään tunnustamansa vaatimus
  • virallisessa asiakirjassa tai vakuuttavan näytön antavassa yksityisessä asiakirjassa (195 ja 196 §) annettuun sitoumukseen perustuvan maksun vahvistava päätös, jos kaikki päätöksen perusteena olevat seikat on osoitettu toteen tällaisella asiakirjalla
  • muun kuin rahallisen toimen määräävä päätös, jos kantajalle aiheutuisi täytäntöönpanon lykkäämisestä suhteettoman vakavaa vahinkoa tai jos on vaikea määrittää, millaista vahinkoa lykkäämisestä aiheutuisi, ja jos kantaja esittää riittävän vakuuden.

Jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin julistaa päätöksen siviiliprosessilain 231 ja 232 §:stä huolimatta väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, toisen oikeusasteen tuomioistuimena toimivan jaoston puheenjohtaja voi määrätä menettelyn keskeyttämisestä ennen istuntoa, mutta toisen oikeusasteen tuomioistuimen harkinnan mukaan täytäntöönpanosta voidaan määrätä asianomaisen pyynnöstä, kun kaikki asiaan liittyvät seikat on tutkittu, vaikka muutoksenhakua koskeva käsittely lykkääntyisikin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi evätä väliaikaista täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen, jos väliaikaista täytäntöönpanoa koskeva päätös aiheuttaisi vastaajalle suhteellisesti raskaamman taakan kuin hakemuksen epäämisestä aiheutuu kantajalle. Tällaisessa tapauksessa vastaajan on aina haettava tuomioistuimelta väliaikaisen täytäntöönpanon epäämistä, sillä tuomioistuin ei voi luetelluissa tapauksissa tehdä tällaista päätöstä omasta aloitteestaan.

Turvaamistoimen täytäntöönpano:

Unkarin lainsäädännön mukaan täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä vasta, kun tuomioistuin on vahvistanut täytäntöönpanoperusteen. Täytäntöönpanoperuste voidaan vahvistaa, jos täytäntöönpantava päätös sisältää velvoitteen (määräyksen tehdä jotain), on lainvoimainen tai väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen ja asetettu määräaika on päättynyt. Jos nämä kolme edellytystä eivät täyty samanaikaisesti, täytäntöönpanoperustetta ei voida vahvistaa eikä täytäntöönpanoa aloittaa. Suoritukseen oikeutetun henkilön etujen turvaamiseksi voidaan kuitenkin määrätä turvaamistoimesta.

Jos täytäntöönpanoperustetta vaatimuksen täyttämiseksi ei voida vielä vahvistaa, mutta täytäntöönpanoa hakeva osapuoli voi osoittaa, että vaatimuksen täyttäminen myöhemmin vaarantuu, tuomioistuin voi näin ollen kyseisen osapuolen hakemuksesta määrätä turvaamistoimesta. Turvaamistoimia ovat:

  1. rahasaatavan turvaaminen ja
  2. tietyn esineen myymis- ja hukkaamiskielto.

Turvaamistoimesta voidaan määrätä vain lainsäädännössä määritellyissä tapauksissa. Vaatimuksen perusteena voi esimerkiksi olla päätös, jonka nojalla täytäntöönpanoperuste voitaisiin vahvistaa mutta tätä ei vielä voida tehdä, koska päätös ei ole vielä lainvoimainen tai edes väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen tai koska asetettu määräaika ei ole vielä päättynyt, vaikka päätös on lainvoimainen. Vaatimus voi myös liittyä unkarilaisessa tuomioistuimessa esimerkiksi aviovarallisuussuhteista nostettuun kanteeseen, kun vaatimuksen pätevyys, määrä ja erääntyminen on osoitettu oikeaksi virallisella asiakirjalla tai vakuuttavan näytön antavalla yksityisellä asiakirjalla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Turvaamistoimesta määrää ensiksi mainitussa tapauksessa se tuomioistuin, joka vahvistaa täytäntöönpanoperusteen, ja toiseksi mainitussa tapauksessa se tuomioistuin, jossa asia on vireillä.

Tuomioistuimen on määrättävä turvaamistoimesta kiireellisesti ja viimeistään 8 päivän kuluessa ja toimitettava turvaamistoimea koskeva määräys viipymättä ulosottomiehelle.

Jos turvaamistoimeen haetaan muutosta, tällä ei ole lykkäävää vaikutusta.

Turvaamistoimea koskevan määräyksen vastaanotettuaan ulosottomies viipymättä pyytää täytäntöönpanoa hakevaa osapuolta maksamaan pikaisesti ennakkomaksun, joka on täytäntöönpanon edellytyksenä, ja ennakkomaksun saatuaan ryhtyy viipymättä turvaamistoimen täytäntöönpanoon.

2.2. Millä edellytyksillä edellä mainittuja toimia voidaan toteuttaa?

Tuomioistuinten soveltamat perusteet heijastavat ennen kaikkea tarvetta varmistaa vaatimuksen myöhempi täytäntöönpano. Väliaikaistoimien perusedellytyksenä on, että täytäntöönpano on tarpeen välittömän vahingonuhan ehkäisemiseksi, riita-asian aiheuttaneen tilanteen ylläpitämiseksi ennallaan tai hakijan erityisen oikeuden suojelemiseksi ja ettei väliaikaistoimesta aiheudu enemmän haittaa kuin siitä on etua. Kun on kyse väliaikaisesta täytäntöönpanosta, tuomioistuimen velvollisuus on täytäntöönpanon määrääminen. Harkintaa käytetään ainoastaan, jos vastaaja pyytää, ettei väliaikaiseen täytäntöönpanoon ryhdytä. Turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä on, että esitetään todisteet vaatimuksen myöhemmän täyttymisen vaarantumisesta. Vaatimusta on täytynyt vastustaa kaikissa kolmessa tapauksessa, ja väliaikaistoimien ja turvaamistoimien ollessa kyseessä vaatimuksen täytyy olla uhattuna. Väliaikaisessa täytäntöönpanossa perusteena on suoritukseen oikeutetun henkilön etujen turvaaminen.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Toimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla tällaisten toimien kohteena?

Tuomioistuin määrää väliaikaistoimesta niiden seikkojen perusteella, jotka sille on esitetty haastehakemuksen vaatimusosassa tai väliaikaistoimesta tehdyssä hakemuksessa Väliaikaistoimi voi koskea mitä tahansa hakemuksessa esitettyä vaatimusta.

Väliaikainen täytäntöönpano merkitsee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemän, lainvoimaa vailla olevan päätöksen täytäntöönpanoa. Myös tällöin kyseessä voivat olla useanlaiset velvoitteet.

Kun kyseessä on turvaamistoimi, tuomioistuin voi määrätä tietyn esineen myymis- ja hukkaamiskiellosta tai rahasumman perimisen turvaamisesta. Jos tuomioistuin määrää rahasaatavan turvaamisesta, ulosottomies antaa asiaa koskevan määräyksen paikalla tiedoksi velalliselle. Samanaikaisesti hän kehottaa velallista maksamaan turvattavan määrän viipymättä suoraan ulosottomiehelle. Jos velallinen ei noudata kehotusta, ulosottomies voi ulosmitata mitä tahansa velallisen omaisuutta. Kiinteän omaisuuden ulosmittaamiseksi ulosottomies ottaa viipymättä yhteyttä maanmittaustoimistoon, jotta täytäntöönpano-oikeus merkittäisiin kiinteistörekisteriin rahasaatavan turvaamiseksi.

Kun kyseessä on rahasumman perimisen turvaaminen, ulosottomies toimittaa velallisen rahoituslaitokselle kehotuksen olla vastedes maksamatta turvattavaa määrää ja oikeudenkäyntikulut kattavaa summaa velalliselle tai kenellekään muulle ja jos tilillä ei ole tarpeeksi rahaa, toimimaan velalliselle tulevien rahasuoritusten osalta vastaavalla tavalla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Myymis- ja hukkaamiskielto voi koskea mitä tahansa irtainta aineellista arvokasta omaisuutta.

3.2. Mitä vaikutuksia tällaisilla toimilla on?

Väliaikaistoimen ja väliaikaisen täytäntöönpanon ollessa kyseessä velallisen on noudatettava tuomioistuimen päätöstä. Päätöksen nojalla voidaan aloittaa täytäntöönpanomenettely.

Turvaamistoimia on kahdentyyppisiä, ja niillä on erilaiset vaikutukset. Jos toimen tarkoituksena on rahasaatavan turvaaminen, velallisen on annettava ulosottomiehelle tietty rahasumma. Jos velallisen varat ovat rahoituslaitoksessa, ulosottomies toimittaa rahoituslaitokselle kehotuksen olla vastedes maksamatta turvattavaa määrää ja oikeudenkäyntikulut kattavaa summaa velalliselle tai kenellekään muulle ja jos tilillä ei ole tarpeeksi rahaa, toimimaan velalliselle tulevien rahasuoritusten osalta vastaavalla tavalla. Ulosottomiehen kehotuksen saatuaan rahoituslaitos ilmoittaa ulosottomiehelle 8 päivän kuluessa, millainen summa on voitu turvata, minkä jälkeen velallisen omaisuutta voidaan ulosmitata vain jäljelle jäävään määrään saakka. Jos velallisella ei ole asianomaista rahasummaa, rahasaatavan perimisen turvaamiseksi voidaan ulosmitata muuta omaisuutta.

Jos tietty esine asetetaan myymis- ja hukkaamiskieltoon, velallinen voi edelleen käyttää esinettä - jollei kyseessä ole fyysinen takavarikko - muttei voi määrätä omaisuudestaan. Jos esine asetetaan fyysiseen takavarikkoon, on kiellettyä avata tila, jossa esinettä säilytetään, rikkoa takavarikkoa osoittava sinetti, luovuttaa takavarikoitu esine tai käyttää sitä, ja kiellon rikkomisesta joutuu rikosoikeudelliseen vastuuseen (sinettien rikkominen).

Sivun alkuunSivun alkuun

3.3. Mikä on tällaisten toimien voimassaoloaika?

Tuomioistuin antaa väliaikaistoimesta määräyksen, joka on voimassa siihen saakka, kun se kumotaan, tai siihen saakka, kun menettelyn päättävästä ratkaisusta eli ensimmäisen oikeusasteen antamasta ratkaisusta tulee lainvoimainen.

Turvaamistoimi on voimassa siihen saakka, kun täytäntöönpanomääräys on annettu tai tuomioistuin lopettaa turvaamistoimen.

Väliaikainen täytäntöönpano merkitsee päätöksessä vahvistetun velvoitteen täytäntöönpanoa ennen kuin päätöksestä tulee lainvoimainen riippumatta siitä, haetaanko muutosta vai ei. Näin ollen mitään määräaikaa ei ole.

4. Voiko toimesta annettuun määräykseen hakea muutosta?

Väliaikaistoimea koskevaan määräykseen voi hakea muutosta. Muutoksenhakuun sovelletaan yleisiä sääntöjä. Määräaika on 15 päivää. Muutosta on haettava määräyksen antaneelta tuomioistuimelta. Jos hakemus on aiheellinen, tuomioistuin kumoaa väliaikaistoimen. Tuomioistuin voi myös hakemuksesta - tai omasta aloitteestaan, jos kantaja luopuu kanteesta - muuttaa itse määräystä.

Tuomioistuin on velvollinen määräämään väliaikaisesta täytäntöönpanosta lainsäädännössä luetelluissa tapauksissa. Vastaaja voi kuitenkin pyytää tuomioistuinta luopumaan väliaikaisesta täytäntöönpanosta, jos se aiheuttaisi hänelle kohtuuttoman taakan. Hakemus on osoitettava tuomioistuimelle, jossa pääasia on vireillä.

Turvaamistoimeen voidaan hakea muutosta tuomioistuimelta, jossa asia on vireillä, mutta muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta. Asianomaiset voivat hakea muutosta 15 päivän kuluessa määräyksen antamisesta.

« Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Yleistä | Unkari - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 13-03-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta