Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Kreikka

	SISÄLLYSLUETTELO
1.	Minkälaisia toimia on käytettävissä?
2.	Millä edellytyksillä toimia voidaan määrätä?
	2.1.	Menettely
	2.2.	Aineelliset edellytykset
3.	Toimien tarkoitus ja luonne
	3.1.	Minkä tyyppinen varallisuus voi olla toimien kohteena?
	3.2.	Mikä on näiden toimien vaikutus?
	3.3.	Mikä on toimien voimassaoloaika?
4.	Voiko tointa koskevasta päätöksestä valittaa?

1. Minkälaisia toimia on käytettävissä?

Antakaa kyseisten toimien määritelmä ja luetelkaa ne

Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet ovat oikeuden määräämiä väliaikaisia suojatoimia, jotka liittyvät pääoikeudenkäyntiin, jossa suojattavaksi haetun oikeuden käsittely on meneillään tai alkaa pian. Oikeuden myöntämän väliaikaisen suojan tarkoituksena on varmistaa, että vaateiden käsittely oikeudessa menestyneen kanteen kannalta tyydyttävään tulokseen. Näitä toimia ovat seuraavat: takaus, vakuuden kirjaaminen, takavarikko, luovutus- ja hukkaamiskielto, väliaikainen turvaamispäätös, asian alustava sääntely oikeuden määräyksellä, sinetöinti, sinetöinnin purku, omaisuuden luettelointi ja tallettaminen.

2. Millä edellytyksillä toimia voidaan määrätä?

2.1. Menettely

Edellä mainitut toimet määrää tuomioistuin.

Yleinen asiallinen toimivalta edellä mainittujen toimien määräämiseen on yhden tuomarin kokoonpanossa toimivalla alioikeudella (yhden tuomarin alioikeudella). Rauhantuomioistuin on kuitenkin yhden tuomarin alioikeuden sijasta asiallisesti toimivaltainen väliaikaisessa hallinta- tai pidätysoikeuden määrittämisessä, jos se siviiliprosessilain yleisten määräysten mukaan on toimivaltainen pääasiassa. Lisäksi pääasiaa käsittelevä usean tuomarin alioikeus on yhden tuomarin alioikeuden kanssa yhdessä toimivaltainen määräämään kyseisiä toimia. Alueellinen toimivalta on periaatteessa sillä tuomioistuimella, joka tutkii pääasiaa, mutta näitä toimia voi kuitenkin määrätä myös se tuomioistuin, joka sijaitsee lähimpänä paikkakuntaa, jossa toimet on toteuttava. Edellä mainittuja toimia koskeva päätös annetaan tiedoksi velalliselle, ja sen panee täytäntöön ulosottomies. Täytäntöönpanoon voi tarvittaessa käyttää poliisin virka-apua. Kuluja ei ole helppo arvioida, sillä asianajajien ja ulosottomiesten palkkiot vaihtelevat suuresti. Määrä voi olla noin 250 euroa.

Sivun alkuun

2.2. Aineelliset edellytykset

Tuomioistuin määrää turvaamistoimia, jos

kiireellisen tapauksen tai välittömän vaaran vuoksi on syytä varmistaa tai säilyttää tietyn oikeuden turvaaminen tai säännellä tiettyä tilannetta ja
jos oikeus, jonka suojaamiseen toimenpide on tarkoitettu, on todennäköisesti oikeutettu.

Vaateen perusteeksi on esitettävä alustavia todisteita ja on oltava todennäköistä, että se on oikeutettu; toisin sanoen ei tarvitse esittää täydellisiä todisteita. Epätäydelliset, vähemmän vakuuttavat todisteet todistettavista seikoista tulevat kyseeseen, kunhan tuomari katsoo niiden riittävän pyydetyn suojaamistoimen määräämiseksi. Jotta suoja voidaan myöntää, tapauksen on oltava kiireellinen tai on oltava välitön vaara, että velallinen hukkaa ulosmittauskelpoista omaisuuttaan siten, ettei ulosmittaus ole myöhemmin mahdollinen, kun velkojalle on pääasiassa toimitetun oikeudenkäynnin päätteeksi myönnetty ulosmittausmääräys.

3. Toimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla toimien kohteena?

Näiden toimien kohteena voi olla yleisesti kaikki velallisen sekä hänen hallussaan että kolmannen osapuolen hallussa oleva omaisuus, kunhan se on siirtokelpoista siviilioikeuden sääntöjen mukaan eikä kuulu minkään laissa määrätyn poikkeuksen soveltamisalaan. Toimien kohteena voivat olla erityisesti velallisen kiinteä omaisuus, ulosmittauskelpoinen irtain omaisuus, laivat, ilma-alukset, maaliikennevälineet, pankkitalletukset sekä arvo-osuudet.

Sivun alkuun

3.2. Mikä on näiden toimien vaikutus?

Velallinen ei voi päätöksen jälkeen määrätä omaisuudestaan, jos on määrätty sellainen turvaamistoimi, joka sitoo omaisuuden, esimerkiksi omaisuuden takavarikko tai kiinteää omaisuutta koskeva vakuusmerkintä. Jos velallinen ei noudata oikeuden päätöstä, hänet voidaan tuomita rikoslain 232^Α pykälän mukaan enintään vuoden vankeusrangaistukseen.

Asetuksella nro 1059/1971 säädetään pankkitalletusten salassapidosta. Asetuksen mukaan seuraa vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus, jos pankin hallintoneuvoston jäsenet, johtajat tai virkailijat rikkovat pankkisalaisuuden. Tämä ei kuitenkaan merkitse estettä talletusten takavarikolle, sillä turvaamistoimista määräävässä oikeuden päätöksessä ei tarvitse täsmentää, mitkä pankkitalletukset tai arvo-osuudet kyseisellä päätöksellä on väliaikaisesti sidottava. Myöskään tuomioistuimen päätökseen sisältyvä talletusten käyttöoikeutta rajoittava kielto ei riko pankkisalaisuutta, sillä pankkien ei tarvitse antaa tietoja talletusten olemassaolosta. Jos takavarikko kohdistuu muiden kolmansien osapuolten hallussa olevaan omaisuuteen, heidän on ilmoitettava, onko takavarikoitava saatava tai oikeus olemassa ja onko heillä hallussaan muuta takavarikoitua omaisuutta ja kuinka paljon.

3.3. Mikä on toimien voimassaoloaika?

Toimet ovat voimassa lain mukaan

siihen asti, kun oikeus on antanut pääasiassa lopullisen päätöksen, joka on kielteinen henkilölle, joka suojaavaa toimenpidettä pyysi, eikö päätökseen voi enää hakea muutosta,
siihen asti, kun on annettu hakijalle myönteinen päätös, joka on pantu täytäntöön,
jos pääasiassa on päästy sovintoratkaisuun,
kun on kulunut 30 päivää siitä, kun oikeudenkäynti on tullut muulla tavalla päätökseen tai päättynyt ilman asiaratkaisua,
jos suojaavan toimen kumoaa tai sitä muuttaa päätöksen tehnyt tuomioistuin, saatuaan uusia aineellisia todisteita, tai pääasiaa käsitellyt tuomioistuin, jonka ei tarvitse vaatia uusia todisteita,
jos päätöksessä itsessään annetaan määräaika pääasian käsittelylle eikä asiaa panna vireille määräajan kuluessa.

Jos toinen osapuolista, jotka on kutsuttu oikeuteen lakisääteisessä määräajassa lain määräysten mukaisesti, ei ole läsnä oikeudenkäynnissä, asia käsitellään hänen poissaollessaan. Tuomioistuin kuitenkin tutkii asian siten kuin kaikki osapuolet olisivat läsnä, sillä poissaolo ei suojaamistoimenpiteitä koskevassa asiassa merkitse niiden aineellisten seikkojen tunnustamista, jotka esitetään alkuperäisessä vaateessa. Tuomioistuin voi tutkia asian uudestaan ainoastaan, jos poissa ollut osapuoli vaatii päätöksen kumoamista tai muuttamista ja esittää tällöin uusia aineellisia todisteita, jotka olisivat johtaneet toisenlaiseen päätökseen, jos ne olisivat olleet tuomioistuimen tiedossa.

4. Voiko tointa koskevasta päätöksestä valittaa?

Suojaamistoimia koskevista päätöksistä ei voi valittaa. Ainoa poikkeus on hallinta- ja pidätysoikeutta koskeva välipäätös. Laissa säädetään nimenomaan, että muutosta tällaiseen päätökseen voi hakea toimivaltaisesta usean tuomarin alioikeudesta 10 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Tämä tuomioistuin tutkii asian ja joko vahvistaa tai kumoaa päätöksen, josta on valitettu. Päätös on voimassa väliaikaisesti. Asianosainen voi siis hakea päätöksen kumoamista tai muutosta, kuten edellä on mainittu, ja myös kolmas osapuoli voi hakea päätöksen kumoamista tai muutosta (väliintulo), vaikka hän ei ole ollut kutsuttuna oikeuteen eikä ole ollut läsnä oikeudenkäynnissä, mikäli hänellä on oikeutettu etu asiassa.

« Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Yleistä | Kreikka - Yleistä »

Sivun alkuun

Uusin päivitys: 14-11-2006