Euroopan komissio > EOV > Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet > Saksa

Uusin päivitys: 28-12-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Saksa

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä? 1.
1.1. Vakuustakavarikko ja henkilöön kohdistuvat turvaamistoimet (siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung, ZPO) 916 ja sitä seuraavat pykälät) 1.1.
1.2. Väliaikainen turvaamistoimi (siviiliprosessilain 935 ja sitä seuraavat pykälät.) 1.2.
1.3. Ennakkoilmoitus ulosmittauksesta (siviiliprosessilain 845 §) 1.3.
1.4. Väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoisiksi julistettujen tuomioiden täytäntöönpano (siviiliprosessilain 708 ja sitä seuraavat pykälät) 1.4.
2. Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Aineelliset edellytykset 2.2.
3. Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena? 3.1.
3.2. Mikä on näiden toimien vaikutus? 3.2.
3.3. Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko turvaamistointa koskevasta päätöksestä valittaa? 4.

 

1. Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Toimenpiteiden tarkoituksena on suojella velkojaa takavarikoimalla velallisen omaisuutta väliaikaisesti tai järjestämällä väliaikainen oikeustila. Toimenpiteet eivät johda velkojan saatavien suorittamiseen.

Kyseeseen tulevat seuraavat toimenpiteet:

1.1. Vakuustakavarikko ja henkilöön kohdistuvat turvaamistoimet (siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung, ZPO) 916 ja sitä seuraavat pykälät)

Vakuustakavarikko toteutetaan velallisen omaisuuteen kohdistuvana ulosottona (siviiliprosessilain 928 §), henkilöön kohdistuvat turvaamistoimet taas joko vangitsemalla henkilö tai rajoittamalla tämän henkilökohtaista vapautta muulla tavalla, josta toimivaltainen tuomioistuin (Arrestgericht) määrää erikseen (siviiliprosessilain 933 §).

1.2. Väliaikainen turvaamistoimi (siviiliprosessilain 935 ja sitä seuraavat pykälät.)

Väliaikaisissa turvaamistoimissa on kyse tuomioistuimen väliaikaisesta määräyksestä, jonka tarkoituksena on turvata vaade tai taata oikeusrauha.

1.3. Ennakkoilmoitus ulosmittauksesta (siviiliprosessilain 845 §)

Ennakkoilmoitus ulosmittauksesta on velkojan yksityinen ulosottotoimenpide.

1.4. Väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoisiksi julistettujen tuomioiden täytäntöönpano (siviiliprosessilain 708 ja sitä seuraavat pykälät)

Kyseessä on sellaisten tuomioiden täytäntöönpano, joita ei ole vielä virallisesti annettu ja joilla ei näin ole muodollista lainvoimaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1. Menettely

Edellä mainituista toimenpiteistä on aina tehtävä hakemus tuomioistuimelle. Ainoastaan ulosmittauksesta annettavan ennakkoilmoituksen kohdalla velkoja (tai sen toimeksiannosta ulosottomies) voi toimia ilman tuomioistuimelle ennakkoon tehtyä hakemusta. Siinä tapauksessa tuomioistuimen on kuitenkin tehtävä kuukauden kuluessa päätös ulosmittauksesta, jotta ulosmittauksen voidaan katsoa tulleen suoritetuksi tiedoksiannon ajankohtana (siviiliprosessilain 845 §:n 2 momentti).

Takavarikko ja väliaikaiset turvaamistoimet edellyttävät tuomioistuimen määräystä ollakseen voimassa; sen mukaan, onko ennen tuomioistuimen ratkaisua pidetty suullinen käsittely vai ei, määräykset ovat tuomioita (Urteile) tai päätöksiä (Beschlüsse).

Ennakkoilmoitusta ulosmittauksesta (ks. edellä) ei tehdä tuomioistuimen määräyksellä. Siinä velkoja tekee itse täytäntöönpanoa koskevan aloitteen (yleensä antamalla asiasta toimeksiannon ulosottomiehelle) täytäntöönpanokelpoisen velkakirjan perusteella siten, että tämä osoittaa (tai antaa tehtäväksi osoittaa) saatavien tai muiden oikeuksien ulosmittauksen osalta kolmannelle ja velalliselle kirjallisen ilmoituksen, josta käy ilmi, että oikeuden tai saatavan ulosmittaukseen ollaan ryhtymässä (siviiliprosessilain 845 §:n 1 momentti). Siviiliprosessilain 930 §:n mukaan kolmannelle annettava tiedoksianto rinnastetaan takavarikkoon, jos saatavan ulosmittaus toteutetaan kuukauden kuluessa (siviiliprosessilain 845 §:n 2 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomion väliaikaisesta täytäntöönpanokelpoisuudesta määrää tuomioistuin hakemuksen perusteella itse tuomiossa. Väliaikaisen täytäntöönpanokelpoisuuden perusteella täytäntöönpano on mahdollinen jo ennen tuomion muodollista lainvoimaisuutta. Pelkästään väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi julistetun tuomion täytäntöönpanon edellytykseksi voidaan määrätä vakuuden antaminen (siviiliprosessilain 708–709 §).

Takavarikon määräämisestä vastaavat sekä pääasiaa käsittelevä tuomioistuin että alioikeus (Amtsgericht), jonka tuomiopiirissä takavarikoitava esine sijaitsee tai henkilökohtaisen vapauden rajoitusten kohteeksi joutuva henkilö oleskelee. Väliaikaisten turvaamistoimien määräämisestä vastaa ainoastaan pääasiaa käsittelevä tuomioistuin.

Asianajajan käyttäminen ei ole pakollista esitettäessä hakemusta takavarikosta tai väliaikaisten turvaamistoimenpiteiden määräämisestä.

Väliaikaisten turvaamistoimenpiteiden täytäntöönpano on pääasiassa ulosottomiehen tehtävä.

Kustannukset

Takavarikon tai väliaikaisten turvaamistoimenpiteiden määräämistä koskevasta hakemusmenettelystä peritään oikeudenkäyntikuluja koskevan lain (Gerichtskostengesetz, GKG) mukaan täysi maksu. Maksun suuruus määräytyy käsiteltävän asian arvon perusteella. Tuomioistuin arvioi sen tapauskohtaisesti sen mukaan, minkä suuruisen omaisuuden takavarikointi on hakemuksen tekijän edun mukaista. Enintään 500 000,00 euron arvoista riidan kohdetta koskeva maksutaulukko on esitetty liitteessä 1 PDF File (PDF File 9 KB). Jos hakemuksesta pidetään suullinen käsittely eikä menettelyä lopeteta ennen suullisen käsittelyn päättymistä tehdyn hakemuksen peruuttamisen vuoksi taikka velan tunnustamisen, vaateesta luopumisen tai sovinnon vuoksi, maksun suuruus kolminkertaistuu. Maksut peritään ensisijaisesti siltä osapuolelta, jolle tuomioistuin on päätöksessään määrännyt maksut. Tämän päätöksessä määritellyn maksajan lisäksi myös hakemuksen esittäjä on menettelyn käynnistäjän ominaisuudessa vastuussa maksuista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuimen määräyksen täytäntöönpano valtion käytettävissä olevin pakkokeinoin toteutetaan tuomioiden pakkotäytäntöönpanosta voimassa olevien määräysten mukaisesti.

Ulosmittauksesta annettavan ennakkoilmoituksen tiedoksisaattamisesta postin välityksellä velalliselle ja ilmoituksessa mainitulle kolmannelle ulosottomies perii kustakin lähetyksestä 2,50 euron maksun. Tähän lisätään postimaksut ja mahdollisesti tarvittavista todistuksista aiheutuvat maksut. Jos ulosottomies suorittaa tiedoksiannon henkilökohtaisesti, peritään 7,50 euron suuruinen maksu. Tällöin on korvattava lisäksi ulosottomiehen matkakulut, joiden suuruus vaihtelee tiedoksiannon toimittamismatkan mukaan 2,50 euron ja 10,00 euron välillä. Jos ulosottomies laatii ilmoituksen velkojan toimeksiannosta (siviiliprosessilain 845 §:n 1 momentin toinen virke), tästä virkatoimesta peritään 12,50 euron erityismaksu.

Väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi julistetun tuomion perusteella toteutettava ulosotto tapahtuu periaatteessa samalla tavoin kuin lainvoimaisen päätöksen pakkotäytäntöönpano. Laissa säädetään kuitenkin hyväksyttyjen vaateiden perusteella määräytyvistä eri ulosottotavoista:

Jos kyseessä on tietyn suuruinen rahasaaminen, velkoja pyytää usein ulosottomiestä suorittamaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanon. Ulosottomiehen toimittamasta irtaimen omaisuuden ulosmittauksesta on suoritettava 20,00 euron suuruinen maksu. Jos virkatoimi kestää yli kolme tuntia, on tämän jälkeen suoritettava 15,00 euron lisämaksu kultakin alkavalta tunnilta. Tähän on lisättävä myös ulosottomiehelle aiheutuvat välttämättömät kulut. Velkoja voi myös hakea maksumääräyksen perusteella velallisella olevan saamisen (esimerkiksi palkan) ulosmittausta (siviiliprosessilain 829 §). Hakemusmaksu on tällöin 10,00 euroa, mutta (erityisesti tuomioistuimen päätöksen tiedoksiannosta aiheutuvat) kulut veloitetaan erikseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velallisen kiinteän omaisuuden osalta täytäntöönpano suoritetaan vahvistamalla kiinnitys saamisen vakuudeksi, pakkohuutokaupalla tai pakkohallinnolla. Kiinteistörekisteriin merkittävien kiinnitysten osalta peritään turvattavan saamisen perusteella määräytyvä maksu tuomioistuinmaksuista annetun lain (Gesetz über die Kosten in Angelegenheiten der freiwilligen Gerichtsbarkeit, Kostenordnung – KostO) mukaan. Enintään miljoonan euron suuruisia saamisia koskeva maksutaulukko on esitetty liitteessä 2 PDF File (PDF File 11 KB). Kiinteistön pakkohuutokauppaa tai pakkohallintoa koskeva hakemusmaksu on 51,00 euroa.

Jos velallinen on velvoitettu tuomion perusteella luovuttamaan irtaimen esineen hallinta, ulosottomies suorittaa tuomion täytäntöönpanon velkojan hakemuksesta. Tästä virkatoimesta peritään 20,00 euron maksu. Jos velallisen on tuomion perusteella luovutettava kiinteistön tai asunnon hallinta, häädön suorittamisesta peritään 75,00 euron maksu. Tähän on lisättävä ulosottomiehen kulut, jotka aiheutuvat erityisesti sivullisten suorittamista tarpeellisista toimista (esimerkiksi kuljetukseen ja lukkosepän palveluihin liittyvät kustannukset). Jos virkatoimi kestää yli kolme tuntia, on tämän jälkeen suoritettava 15,00 euron lisämaksu kultakin alkavalta tunnilta.

2.2. Aineelliset edellytykset

Takavarikon määrääminen edellyttää rahallista vaadetta (takavarikkoa koskeva vaade) ja perustetta takavarikolle. Vakuustakavarikossa, jossa takavarikoidaan velallisen koko takavarikoitavissa oleva omaisuus, takavarikkoa koskeva peruste on olemassa silloin, kun on pelättävissä, että velallinen saattaisi estää tuomion täytäntöönpanon tai vaikeuttaa sitä huomattavasti epärehellisellä toiminnalla, esimerkiksi hukkaamalla tai salaamalla omaisuutta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Myös henkilöön kohdistuvien turvaamistoimien, toisin sanoen velallisen henkilöön kohdistuvan pakkokeinon tarkoituksena on estää velallista hukkaamasta takavarikoitavissa olevaa omaisuutta. Se voidaan kuitenkin määrätä vain siinä tapauksessa, jos velkojan kannalta välttämätöntä suojaa ei voida saavuttaa vakuustakavarikon avulla.

Väliaikaisten turvaamistoimien avulla järjestetään väliaikainen oikeustila. Tarkoituksena on torjua se, että muuttamalla määriteltyä oikeustilaa jotakin osapuolta estettäisiin käyttämästä oikeuksiaan tai tätä vaikeutettaisiin huomattavasti. Turvaamistoimilla säännellään luovuttamiseen, toimesta pidättymiseen tai jonkin toimen toteuttamiseen liittyviä vaateita (siviiliprosessilain 935, 938 ja 940 §). Väliaikaisiin turvaamistoimiin sovelletaan ensisijaisesti takavarikointia koskevia säännöksiä (siviiliprosessilain 936 §).

Takavarikon perustetta ja takavarikkoa koskevaa vaadetta ei tarvitse todistaa, niille on ainoastaan esitettävä perustelut (siviiliprosessilain 920 §:n 2 momentti). Sama koskee väliaikaisia turvaamistoimia (siviiliprosessilain 936 §).

Edellä mainittujen turvaamistoimien määräämisen ratkaiseva näkökohta on kiireellisyys. Velkojan on esitettävä perustelut sille, että turvaamistarkoitus saavutetaan vain toimimalla nopeasti, sillä olemassa on välitön oikeudenmenetyksen vaara.

3. Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Turvaamistoimet ulottuvat kaikenlaiseen omaisuuteen, joka kuuluu täytäntöönpanokelpoisuuden piiriin.

Sivun alkuunSivun alkuun

3.2. Mikä on näiden toimien vaikutus?

Takavarikon seurauksena velallinen ja kolmannet eivät saa enää käyttää takavarikoitua omaisuutta.

Takavarikointi on suojattu rikoslain (StGB, Strafgesetzbuch) 136 §:llä (takavarikon estäminen). Asiaan liittyvästä rikkomisesta voi seurata myös siviilioikeudellisia vahingonkorvausvaateita.

Lisäksi siviiliprosessilain 945 §:n mukaan takavarikon yhteydessä määräyksen alullepanijana olleella osapuolella on vahingonkorvausvelvollisuus siinä tapauksessa, että takavarikon tai väliaikaisten turvaamistoimenpiteen määrääminen osoittautuu alun alkaen perusteettomaksi tai jos määrätty toimenpide kumotaan siviiliprosessilain 926 §:n 2 momentin tai 942 §:n 3 momentin nojalla.

Velkoja voi hakea takavarikon tai väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpanoa kuukauden kuluessa; tähän sovelletaan periaatteessa ulosottoa koskevia yleisiä säännöksiä (siviiliprosessilain 928 ja 936 §). Vakuustakavarikko toteutetaan ulosmittauksena (siviiliprosessilain 930 §), henkilöön kohdistuvat turvaamistoimet taas yleensä antamalla vangitsemismääräys (siviiliprosessilain 933 §).

Väliaikaisten turvaamistoimien osalta määrätyn esineen takavarikoinnin hoitaa siviiliprosessilain 883 §:n mukaan ulosottomies. Toimintaan tai toiminnasta pidättymiseen pakottaminen toteutetaan siviiliprosessilain 887 §:n (tuomioistuimen velkojalle antama valtuutus toteuttaa perusteltavissa oleva toiminta) taikka 888 tai 890 §:n nojalla (uhkasakon tai vangitsemisen taikka hallinnollisen sakon tai vapaudenmenetyksen määrääminen ei-oikeutetusta toiminnasta pidättymiseen pakottamiseksi tai pidättymisvelvollisuuden määrääminen).

Sivun alkuunSivun alkuun

Pankkitalletusten ulosmittausta koskee siviiliprosessilain 835 §:n 3 momentin erityissäännös, jonka mukaan velallisena olevan luonnollisen henkilön ulosmitatun pankkitalletuksen saa suorittaa velkojalle vasta kahden viikon kuluttua siirtopäätöksen tiedoksiantamisesta kolmannelle. Tämän säännöksen ansiosta velallinen saa mahdollisuuden tehdä hakemuksen ulosottosuojan saamiseksi ennen kuin talletus maksetaan täytäntöönpanon hakijalle.

3.3. Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?
Rajoitetaanko lainsäädännössä toimien kestoaikaa tai määritelläänkö tuomioistuimen päätöksellä määräaikaa?

Takavarikkoa tai väliaikaisia turvaamistoimia ei voida panna täytäntöön sen jälkeen, kun päätöksen antamis- tai tiedoksiantamispäivästä on kulunut yksi kuukausi.

Onko toimenpide voimassa tuomioistuimen päätökseen saakka vai toisen toimen määräämiseen saakka?

Toimet pysyvät voimassa niin kauan kuin suojaamiseen on perusteita tai olosuhteiden väliaikaisuus jatkuu.

Jos toimenpide on määrätty alun perin vain yhden osapuolen tekemän hakemuksen perusteella, onko osapuolten kuulemisen toteuttamiselle määräaikaa?

Takavarikointimenettelyssä ei määrätä, että osapuolia olisi välttämättä kuultava (siviiliprosessilain 922 §). Jos velallinen esittää vastalauseen, on kuitenkin järjestettävä suullinen käsittely (siviiliprosessilain 924 §). Väliaikaisten turvaamistoimien määräämistä koskevassa menettelyssä on periaatteessa järjestettävä suullinen käsittely, ainoastaan kiireellisissä tapauksissa tai hakemuksen hylkäämisen yhteydessä siitä voidaan luopua (siviiliprosessilain 937 §:n 2 momentti).

Osapuolten kuulemisen järjestämiselle ei ole asetettu määräaikoja.

4. Voiko turvaamistointa koskevasta päätöksestä valittaa?

Tuomioistuin voi määrätä takavarikosta ja väliaikaisista turvaamistoimista lopullisella tuomiolla (suullisen käsittelyn jälkeen) tai päätöksellä (siviiliprosessilain 922 ja 936 §).

Osapuolet voivat valittaa tuomiosta, jos niille on määrätty maksettavaksi yli 600 euroa.

Jos määräys on annettu päätöksellä, siihen sovelletaan seuraavaa käytäntöä:

Velallinen voi esittää vastalauseen päätöksestä, jolla määrätään takavarikosta tai väliaikaisista turvaamistoimista (siviiliprosessilain 924 §). Toimenpiteen aiheellisuudesta päätetään sen jälkeen suullisen kuulemisen pohjalta annettavalla lopullisella tuomiolla.

Jos hakemus evätään, velkoja voi valittaa asiasta välittömästi kahden viikon kuluessa hakemuksen epäävän päätöksen tiedoksiantamisesta. Sama käytäntö on voimassa silloin, jos päätöksessä määrätään takavarikosta tai väliaikaisesta turvaamistoimesta, mutta samalla määrätään vakuudesta, joka velkojan on annettava.

Tämän lisäksi velallinen voi tehdä hakemuksen takavarikon tai väliaikaisen turvaamistoimen kumoamisesta velkojalle määrätyn valitusajan ylittämisen (siviiliprosessilain 926 §) tai muuttuneiden olosuhteiden (siviiliprosessilain 927 §) vuoksi.

« Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Yleistä | Saksa - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 28-12-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta