Euroopan komissio > EOV > Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet > Ranska

Uusin päivitys: 12-01-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Ranska

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Minkälaisia toimia on käytettävissä? 1.
2. Millä edellytyksillä toimia voidaan määrätä? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Aineelliset edellytykset 2.2.
3. Toimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla toimien kohteena? 3.1.
3.2. Mikä on näiden toimien vaikutus? 3.2.
3.3. Mikä on toimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko tointa koskevasta päätöksestä valittaa? 4.

 

1. Minkälaisia toimia on käytettävissä?

  • Erityinen tuomioistuin voi milloin tahansa määrätä kiireellisistä välitoimista (kiireellinen menettely, palkkion maksaminen, häätö, uhkasakon alainen toimintakielto, todisteiden säilyttäminen).

Välitoimia ei voida luetella tyhjentävästi, sillä mikä tahansa kiireellinen toimi voidaan määrätä välitoimena, jos sitä ei ole riitautettu, tai jos se on perusteltua riita-asian yhteydessä (palkkion maksaminen, häätö, asiantuntijalausunnon antaminen tai vahingon toteaminen jne.). Lisäksi välitoimista määräävä tuomioistuin voi määrätä kiireellisesti mistä tahansa toimista, jotka se katsoo välttämättömiksi, jotta voidaan ehkäistä uhkaavan vahingon syntyminen (erityisesti rakennuksen vahvistaminen sortumisvaaran torjumiseksi) tai lopettaa ilmeisen lainvastainen tilanne.

  • On olemassa erityisiä turvaamistoimia (vakuustakavarikko, tuomioistuimen määräämä vakuus), joiden avulla velkoja voi estää velallisen koko omaisuuden tai sen osan luovuttamisen tai hankkia sille erityisen vakuuden turvatakseen saatavansa, joita ei ole vielä vahvistettu oikeuden päätöksellä, mutta joiden perintä näyttää olevan uhattuna. Tämä edellyttää yleensä tuomioistuimen lupaa.

Turvaamistoimet jaetaan kahteen ryhmään:

  • vakuustakavarikko koskee tavaroita (huonekalut, ajoneuvo jne.) tai velallisen hallussa olevia varoja (rahasumma, osakkaiden oikeudet, arvopaperit jne.) tai saatavia (pankkitilit, vuokrat jne.);
  • tuomioistuimen määräämä vakuus koskee kiinteistöjä, yrityksen varoja, osakkuuksia tai arvopapereita (väliaikainen kiinnitys, osakkeiden tai arvopapereiden panttaus).

2. Millä edellytyksillä toimia voidaan määrätä?

2.1. Menettely
Tarvitaanko toimenpiteen toteuttamiseen aina tuomioistuimen lupa?
  • Välitoimet: Asia on vietävä tuomioistuimen käsiteltäväksi haasteen avulla (haastemiehen välityksellä toimitettava virallinen kutsu saapua oikeudenistuntoon). Kyseessä on kiireellinen menettely, jossa kuullaan myös vastapuolta.
  • Turvaamistoimet: Periaatteessa tarvitaan tuomioistuimen ennakkohyväksyntä. Hyväksyntää ei kuitenkaan edellytetä kaikilta velkojilta silloin kun kyseessä on täytäntöönpanoasiakirja tai kun saatavat on tunnustettu tuomioistuimen päätöksellä, joka ei ole vielä täytäntöönpanokelpoinen. Sama pätee myös silloin kun kyseessä on hyväksytyn vekselin, oman vekselin, sekin tai (kirjalliseen vuokrasopimukseen perustuvan) vuokran maksamatta jättäminen.
Millä tuomioistuimella on toimivalta määrätä näitä toimenpiteitä?
  • Välitoimet: Toimivaltainen tuomari on asian luonteesta riippuen toimivaltaisen tuomioistuimen presidentti. Yleisten oikeussääntöjen mukaan toimivalta kuuluu siten alioikeuden (tribunal de grande instance) presidentille. Välitoimia voivat kuitenkin määrätä toimivaltansa asettamissa rajoissa myös vähäisiä riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen (tribunal d’instance), kauppatuomioistuimen (tribunal de commerce) ja työtuomioistuimen (conseil des prud’hommes) sekä maatuomioistuimen (tribunal paritaire des baux ruraux) presidentit.
  • Turvaamistoimet: Toimivalta kuuluu täytäntöönpanosta vastaavan alioikeuden (tribunal de grande instance) tuomarille. Toimivaltainen tuomioistuin on velallisen asuinpaikan tuomioistuin.
Onko käytettävä asianajajaa? 

Ei, vaan täytäntöönpanosta ja välitoimista vastaavissa tuomioistuimissa asianosaiset voivat esittää asiansa itse. Halutessaan he voivat toki pyytää asianajajan avustamaan tai edustamaan itseään.

Sivun alkuunSivun alkuun

Mikä on ulosottoviranomaisen tehtävä näiden toimien yhteydessä?

Vakuustakavarikon täytäntöönpano on ulosottoviranomaisen tehtävä. Tuomioistuimen määräämän vakuuden osalta sen sijaan ei ole säädetty tällaisesta velvoitteesta. Velkojat kuitenkin käyttävät tuomioistuimen määräämän vakuuden toteuttamisessa oikeusalan ammattilaisen apua, koska kyseessä on oikeudellisesti monimutkainen toimenpide.

Mitä nämä toimenpiteet maksavat?

Turvaamistoimien kustannukset tulevat viime kädessä velallisen maksettaviksi, vaikka velkoja saattaakin joutua suorittamaan niistä ennakkomaksun. Täytäntöönpanokulut muodostuvat ulosottoviranomaisen palkkiosta, joka on määritelty erikseen kutakin täytäntöönpanoasiakirjaa ja turvaamistointa kohti.

Ulosottoviranomaisen palkkio muodostuu kertaluontoisesta maksusta, joka on määritelty joko kiinteänä summana tai suhteessa toimenpiteen arvoon ja johon voidaan tietyissä tapauksissa lisätä syytetoimien käynnistämisestä aiheutuva maksu (12. joulukuuta 1996 annettu asetus nro 96-1080).

Turvaamistoimiin liittyvät maksut määräytyvät suhteessa perittävään velkamäärään, ja ne maksetaan vain jos velka tulee ulosottoviranomaisen perittäväksi. Edellä mainitun asetuksen liitteenä olevan maksunimikkeistön perusteella ei sitä paitsi ole lupa periä vapaasti neuvoteltavia lisämaksuja, osakkaiden oikeuksien ja arvopapereiden takavarikointia lukuun ottamatta.

Esimerkiksi 10 000 euron suuruisten saatavien osalta (kiinteämääräiset) maksut ovat seuraavat:

  • huonekalujen takavarikointi: 67,20 euroa toimenpidettä kohti;
  • ajoneuvon takavarikointi lääninhallitukseen (préfecture) tehtävällä ilmoituksella: 62,40 euroa;
  • pankkitilin takavarikointi: 59,20 euroa toimenpidettä kohti; takavarikosta ilmoittaminen velalliselle 49,60 euroa;
  • väliaikaisen kiinnityksen kirjaaminen: 49,60 euroa.
2.2. Aineelliset edellytykset

Tuomioistuin ei pane toimenpidettä täytäntöön, vaan ainoastaan antaa siihen luvan. Toimenpiteen täytäntöönpanosta vastaa ulosottoviranomainen toimenpidettä hakeneen asianosaisen pyynnöstä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos toimenpide edellyttää tuomioistuimen ennakkohyväksyntää, saatavan on oltava "periaatteessa hyväksyttävä"

Turvaamistoimenpiteiden määrääminen ei nimenomaisesti edellytä kiireellisyyttä.

Velkojan on osoitettava, että saatavien perintä on uhattuna tietyistä syistä (esimerkiksi vilpillinen velallinen yrittää salata omaisuutensa todellisen määrän tai velkojia on useita).

3. Toimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla toimien kohteena?

Vakuustakavarikko voi kohdistua velallisen koko omaisuuteen lukuun ottamatta sitä osaa, joka on nimenomaan laissa suojattu turvaamistoimenpiteiltä (esimerkiksi jokapäiväisessä elämässä tai ammatinharjoittamisessa tarvittava omaisuus). Sama koskee saatavia. Palkkasaataviin ei kuitenkaan voida kohdistaa turvaamistoimenpiteitä (mutta ne voidaan takavarikoida oikeuden päätöksen tai muun täytäntöönpanoasiakirjan perusteella palkkojen takavarikointia koskevan menettelyn mukaisesti).

3.2. Mikä on näiden toimien vaikutus?

Vakuustakavarikon kohteena olevaa omaisuutta ei saa luovuttaa. Omaisuus on edelleen velallisen käytössä ja hänen vastuullaan, mutta hän ei saa luovuttaa sitä. Tällaisen omaisuuden luovuttaminen on rikos, josta voidaan määrätä rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta.

Vakuustakavarikkoon asetetut varat talletetaan tilille.

Jos tuomioistuin on määrännyt omaisuuden vakuudeksi, velallinen voi myydä sen, mutta velkojalla on etuoikeus periä saatavansa myyntituotosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vakuustakavarikkoon määrätty omaisuus on velallisen vastuulla, hän toimii sen ”valvojana”. Vakuustakavarikon vaikutuksiin ei voida vedota kolmansia vastaan. Sen sijaan tuomioistuimen vakuudeksi määräämiseen, josta on tehty asianmukainen (liiketoimintaa tai kiinteistöä koskeva) ilmoitus, voidaan vedota kaikkia vastaan.

Pankkiiri (ja kuka tahansa kolmas, jolta asiaa tiedustellaan), joka saa pyynnön toteuttaa vakuustakavarikko, on velvollinen ilmoittamaan ulosottoviranomaiselle kaikki kyseistä asiakastaan eli velallista koskevat velvoitteensa (eli kaikki velallisen nimissä olevat tilit sekä niille kirjatut määrät). Jos pankkiiri kieltäytyy antamasta näitä tietoja ilman laillista perustetta, hänet voidaan tuomita maksamaan velka velallisen sijasta.

3.3. Mikä on toimien voimassaoloaika?

Turvaamistoimenpide on pantava täytäntöön kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuomioistuin on sen hyväksynyt. Tämän jälkeen täytäntöönpanolupa raukeaa.

Jos velkoja ei ole vielä aloittanut menettelyä, jonka tarkoituksena on saatavien tunnustaminen, hänen on tehtävä se sen kuun aikana, jolloin toimenpide pannaan täytäntöön. Muussa tapauksessa toimenpide raukeaa.

Turvaamistoimenpiteestä on ilmoitettava velalliselle viikon kuluessa. Velallinen voi nostaa täytäntöönpanosta vastaavassa tuomioistuimessa kanteen, jossa hän kiistää joko toimenpiteen tai sen hyväksymisen. Tuomioistuin voi myös määrätä etukäteen istunnon, johon osapuolet kutsutaan keskustelemaan toimenpiteestä. Velallisen kanne otetaan periaatteessa käsiteltäväksi niin kauan kuin vakuustakavarikkoa ei ole muutettu irtaimiston ulosmittaukseksi sen jälkeen, kun velkoja on saanut saatavaansa koskevan tuomion.

4. Voiko tointa koskevasta päätöksestä valittaa?

Velallinen voi valittaa määräyksestä samaan aikaan kuin itse toimenpiteestä.

Määräystä koskevan valituksen käsittelee sama täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin, jolla on toimivalta hyväksyä turvaamistoimenpiteet. Sen päätöksiin voi hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimesta (Cour d’appel).

Koska velallinen saa tiedon toimenpiteen hyväksymisestä samaan aikaan kuin itse toimenpiteestä, määräyksen kiistämistä koskevat samat säännöt kuin itse toimenpiteen kiistämistä: kanne voidaan ottaa käsiteltäväksi niin kauan kuin turvaamistoimenpidettä ei ole muutettu täytäntöönpanotoimenpiteeksi.

Muutoksenhaku ei keskeytä turvaamistoimenpiteen vaikutusta, vaan se on voimassa niin kauan kuin tuomioistuin ei määrää turvaamistoimenpiteen peruuttamisesta tai kumoamisesta.

Lisätietoja

  • Legifrance français
  • Ranskan oikeusministeriö français 

« Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Yleistä | Ranska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 12-01-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta