Euroopan komissio > EOV > Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet > Tšekki

Uusin päivitys: 16-06-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Tšekki

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Minkälaisia väliaikaistoimia ja turvaamistoimia on käytettävissä? 1.
2. Millä edellytyksillä näitä toimia voidaan määrätä? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Mitkä ovat aineelliset edellytykset? 2.2.
3. Kyseisten toimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla toimien kohteena? 3.1.
3.2. Mikä on toimien vaikutus? 3.2.
3.3. Mikä on näiden toimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko tällaista tointa koskevasta päätöksestä valittaa? 4.

 

1. Minkälaisia väliaikaistoimia ja turvaamistoimia on käytettävissä?

Tšekissä tehdään ero väliaikaistoimien ja todisteiden turvaamisen välillä.

Tuomioistuin voi ennen oikeuskäsittelyn aloittamista päättää väliaikaistoimista, joilla osapuolten välisiä oikeussuhteita muutetaan tilapäisesti tai taataan tuomioistuimen päätöksen väliaikainen täytäntöönpano. Ennen pääasiaa koskevan oikeuskäsittelyn käynnistämistä voidaan myös turvata (hankkia) todisteet (esim. kuulla todistajaa, laadituttaa asiantuntijalausunto tai tutkia asiakirja), jos on syytä epäillä, että todisteita on myöhemmin mahdoton tai hyvin vaikea hankkia.

2. Millä edellytyksillä näitä toimia voidaan määrätä?

2.1. Menettely

Oikeusprosessin osapuolen, joka haluaa turvata tietyn todisteen tai määrätä väliaikaistoimia, on haettava tätä siltä tuomioistuimelta, jossa asia on pantu vireille. Poikkeuksen muodostavat väliaikaistoimet prosesseissa, jotka tuomioistuin voi käynnistää myös ilman hakemusta (esim. alaikäisen huoltoa, hoitolaitokseen siirtämisen tai siellä pitämisen luvallisuutta, oikeustoimikelpoisuutta, holhousta, kuolleeksijulistamista, perimysasiaa ja avioliiton pätevyyttä koskevat prosessit). Tuomioistuin määrää näissä tapauksissa väliaikaistoimet omasta aloitteestaan myös ilman hakemusta. Väliaikaistoimia tai todisteiden turvaamista koskevan hakemuksen tekemiseen ei tarvita oikeudellista edustajaa.

Väliaikaistoimet määrää tuomioistuin, jolla on tuomiovalta pääasian oikeudenkäynnissä. Todisteiden turvaamisesta huolehtii tuomioistuin, joka olisi tuomiovaltainen pääasian oikeudenkäynnissä, tai tuomioistuin, jonka lainkäyttöalueella uhanalainen todistusaineisto on.

Sivun alkuunSivun alkuun

Todiste voidaan turvata myös notaari‑ tai ulosottoasiakirjalla, jos kyseiset seikat tapahtuivat notaarin ja tuomioistuimen valtuuttaman ulosottomiehen läsnäollessa tai jos notaari tai tuomioistuimen valtuuttama ulosottomies on vahvistanut asiain tilan. Väliaikaistoimien määräämistä koskevan päätöksen täytäntöönpanosta huolehtivat haastemiehet (tuomioistuimen virkamiehet) tai se voidaan antaa tuomioistuimen valtuuttaman ulosottomiehen (ulosottoon valtuutetun luonnollisen henkilön) tehtäväksi.

Todisteiden turvaamista koskevien hakemusten jättämisestä ei peritä maksua. Väliaikaistoimien määräämistä koskevasta hakemuksesta peritään 500 Tšekin korunan suuruinen maksu lukuun ottamatta saatavien selvittämistä koskevaa prosessia, jossa tätä maksua ei peritä. Eräät prosessit on kokonaan vapautettu oikeudenkäyntimaksuista, toisin sanoen myöskään väliaikaistoimien määräämistä koskevasta hakemuksesta ei peritä niissä maksua. Näihin sisältyvät muun muassa prosessit sellaisten vahinkojen korvaamisesta, jotka ovat aiheutuneet julkisen vallan käytöstä laittoman päätöksen, pidätyspäätöksen tai laittoman viranomaismenettelyn vuoksi; kaupparekisteriä koskevat prosessit, kun on kyse konkurssissa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön rekisteröinnistä; ja konkurssia koskevat prosessit, mukaan lukien lakisääteinen velkajärjestely mutta pois lukien konkurssista johtuvat riita-asiat. Maksua ei myöskään peritä muun muassa tapauksissa, joissa kantaja hakee prosessissa korvausta terveydelle aiheutuneista vahingoista, mukaan lukien omaisuudelle terveyden vahingoittumisen yhteydessä koituneet vahingot.

2.2. Mitkä ovat aineelliset edellytykset?

Tuomioistuin voi määrätä väliaikaistoimia, jos osapuolten välisiä oikeussuhteita on muutettava väliaikaisesti tai jos on olemassa riski, että tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpano vaarantuu. Osapuolten välisten oikeussuhteiden väliaikaisen muuttamisen tarve on todistettava. Muut väliaikaistoimien määräämisen kannalta merkitykselliset olosuhteet on ainakin todistettava (toisin sanoen niiden on osoittauduttava todennäköisiksi ottaen huomioon asiaan liittyvät olosuhteet).

Sivun alkuunSivun alkuun

Väliaikaistoimien määrääminen sen vuoksi, että tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpano saattaa vaarantua, edellyttää lähtökohtaisesti ulosottoperusteena toimivan päätöksen (tai asiakirjan) olemassaoloa. Väliaikaistoimia voidaan määrätä vain siihen asti, kun päätöksestä tulee täytäntöönpanokelpoinen, tai jos on painavia syitä, joiden vuoksi päätöksen edunsaaja ei toistaiseksi (väliaikaisesti) voi hakea suoritusvelvolliselle määrätyn velvoitteen toteutusta päätöksen täytäntöönpanon kautta. Samoin on osoitettava seikat, joilla perustellaan riski, että päätöksen täytäntöönpano vaarantuu (erityisesti velallisen käyttäytymisen vuoksi).

Ennen pääasian oikeuskäsittelyn aloittamista voidaan pyynnöstä turvata todisteet, jos on syytä epäillä, että todisteita on myöhemmin mahdoton tai hyvin vaikea hankkia. Todistetta ei turvata, jos on kiistatonta, ettei sillä voi olla merkitystä pääasian oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin epää hakemuksen todisteen turvaamisesta, jos käy kiistatta ilmi, ettei hakija pyri todisteen turvaamiseen vaan muihin päämääriin (esim. saamaan toisen henkilön toiminnasta tietoa, johon hakijalla ei muuten olisi oikeutta).

3. Kyseisten toimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla toimien kohteena?

Väliaikaistoimenpiteellä voidaan esimerkiksi määrätä osapuoli maksamaan elatusmaksu, luovuttamaan rahasumma tai esine oikeuden huostaan, kieltää tältä toimenpiteet tiettyjen esineiden tai oikeuksien suhteen taikka määrätä tämä tekemään jotakin, olemaan tekemättä jotakin tai sallimaan, että toinen tekee jotakin. Väliaikaistoimenpiteet voivat koskea mitä tahansa osapuolen omistuksessa olevaa omaisuutta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Turvattava todiste voi olla mitä tahansa todistusaineistoa (voidaan esimerkiksi kuulla osapuolta tai todistajaa, laadituttaa asiantuntijalausunto, suorittaa tutkinta, tutkia asiakirja jne.).

3.2. Mikä on toimien vaikutus?

Väliaikaistoimen määrääminen ei estä velallista toteuttamasta toimenpiteitä omaisuutensa suhteen, mutta nämä toimenpiteet eivät saa olla ristiriidassa määrätyn väliaikaistoimen kanssa.  

Osapuoli, joka estää väliaikaistoimen toimeenpanon tai todisteen turvaamisen tai olennaisesti vaikeuttaa sitä, voidaan asettaa rikossyytteeseen virallisen päätöksen toimeenpanon estämisestä. Lisäksi tuomioistuin voi langettaa enimmillään 50 000 Tšekin korunan suuruisen prosessuaalisen sakon osapuolelle, joka vakavasti vaikeuttaa oikeuskäsittelyn etenemistä erityisesti jättämällä ilman vakavaa syytä saapumatta oikeuteen tai jättämällä tuomioistuimen määräyksen noudattamatta. Jos suoritusvelvollinen ei vapaaehtoisesti noudata väliaikaistoimesta tehtyä päätöstä, päätös voidaan panna täytäntöön tuomioistuimen toimesta.

Kaikilla osapuolilla on velvollisuus antaa tuomioistuimelle pyynnöstä maksutta tiedot, joilla on merkitystä prosessin ja päätöksen kannalta.  Pankki voi tuomioistuimen kirjallisesta pyynnöstä antaa sille asiakasta koskevia, pankkisalaisuuden alaisia tietoja ilman asiakkaan suostumusta. Pankki voi sulkea tilit vasta väliaikaistoimea koskevan päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä. Kolmansiin osapuoliin sovelletaan samoja sanktioita kuin velallisiin.

3.3. Mikä on näiden toimien voimassaoloaika?

Väliaikaistoimi pysyy voimassa, kunnes sille määrätty voimassaolo päättyy tai tuomioistuin lakkauttaa toimen. Väliaikaistoimi lakkaa olemasta voimassa, jos kantaja ei tuomioistuimen asettamassa määräajassa esitä sille hakemusta oikeuskäsittelyn käynnistämisestä;  jos pääasian oikeuskäsittelyä koskevaa hakemusta ei hyväksytä; jos pääasian oikeuskäsittelyä koskeva hakemus hyväksytään ja on kulunut 15 päivää siitä, kun siitä tehty päätös tuli täytäntöönpanokelpoiseksi; tai jos väliaikaistoimi on ollut voimassa tietyn ajan. Tuomioistuin lakkauttaa väliaikaistoimen, jos syitä, joiden vuoksi se määrättiin, ei enää ole. Väliaikaistoimea koskevassa prosessissa osapuolia ei tarvitse kuulla eikä osapuolten kuuleminen pääasian oikeuskäsittelyssä siis viivästy.

Sivun alkuunSivun alkuun

Todisteiden turvaaminen tapahtuu tuomioistuimen asettamassa määräajassa tai mahdollisimman pian. Prosessin osapuolet saavat olla läsnä todisteiden turvaamisessa, mutta heillä ei ole tähän oikeutta, jos tilanne on kiireellinen. Pääasian oikeuskäsittelyn käynnistyttyä osapuolilla on oikeus vastata todisteita koskeviin väitteisiin ja kaikkiin hankittuihin todisteisiin ja osapuolia voidaan kuulla.

4. Voiko tällaista tointa koskevasta päätöksestä valittaa?

Väliaikaistointa koskevan prosessin osapuolet voivat valittaa väliaikaistointa koskevasta päätöksestä. Valitus jätetään sille tuomioistuimelle, joka on tehnyt valituksen kohteena olevan päätöksen, mutta muutoksenhausta päättää toisen oikeusasteen tuomioistuin eli piirituomioistuin tai ylioikeus. Muutosta on haettava viidentoista päivän kuluessa päätöksen toimittamisesta kirjallisena. Jos valitus on jätetty viidentoista päivän määräajan umpeuduttua siitä syystä, että valituksen tekijä noudatti tuomioistuimen antamia virheellisiä ohjeita muutoksenhausta, se katsotaan ajoissa jätetyksi. Jos tuomioistuimen päätös ei sisällä tietoja muutoksenhausta, sen määräajasta tai siitä, miltä tuomioistuimelta muutosta haetaan, tai jos siinä todetaan virheellisesti, että päätöksestä ei voi valittaa, valituksen jättämisen määräaika on kolme kuukautta päätöksen tiedoksiantamisesta.

Jos valitukseen oikeutettu tekee ajoissa käsittelykelpoisen valituksen, päätös ei saa lainvoimaa ennen kuin valitustuomioistuin on tehnyt valitusta koskevan lainvoimaisen päätöksen. Väliaikaistointa koskeva oikeuden päätös on kuitenkin täytäntöönpanokelpoinen (eli sitä noudatetaan), kun siinä määrätylle suoritukselle asetettu määräaika, joka alkaa kulua päätöksen tiedoksiantamisesta, on umpeutunut. Jos päätöksessä ei määrätä suoritusvelvoitetta, päätös on täytäntöönpanokelpoinen heti sen tiedoksiantamisesta. Tuomioistuin voi päättää, että väliaikaistointa koskeva oikeuden päätös on täytäntöönpanokelpoinen vasta päätöksen saatua lainvoiman, jos väliaikaistoimen luonne ei estä tätä tai jos sen tarkoitus ei tämän takia esty.

« Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Yleistä | Tšekki - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 16-06-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta